Siirry sisältöön
tabletti ja stetoskooppi
Juttutyyppi  Ilmiö

Teknologia tuo yhtenäisyyttä sosiaali- ja terveysalalle

Teknologian kehittyminen lupaa paljon sosiaali- ja terveysalalle. Yhdenvertaisuus lisääntyy, ammattilaisten työmahdollisuudet monipuolistuvat ja sotejohtajat saavat pureskellumpaa tietoa päätöksentekonsa tueksi. Uusi teknologia tasa-arvoistaa, mutta myös päinvastaisen kehityksen riski on otettava huomioon.

Uuteen teknologiaan perustuvia laitteita ja sovelluksia on jo paljon terveydenhuollon asiakkaiden käytössä.

– Itsehoitoon, itsensä mittaamiseen ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen suuntautuvaa teknologiaa käytetään nykyään yleisesti sairauksien seurannassa ja ehkäisyssä. Asiakkaille on myös tarjolla erilaisilla alustoilla paljon tietoja ja oppaita, on digihoitopolkuja, nettiterapiaa, pelejä ja niin edelleen, Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan koulutuspäällikkö Annukka Armanto kertoo.

Armannon mukaan digitalisaatio voi tehdä terveyspalvelut entistä saavutettavammiksi ja yhdenvertaisemmiksi esimerkiksi etävastaanottojen ja erilaisten asiakkaan sähköisen yhteydenoton mahdollistavien asiakasportaalien kautta.

– Myös erilaisia kotihoidon laitteita ja sovelluksia on kehitteillä ja käytössäkin. Jo ehkä kymmenen vuoden päästä meillä on monipuolisia robotteja, jotka auttavat kotona päivittäisissä toiminnoissa. Ne tuovat myös seuraa ja turvallisuudentunnetta, sillä tarvittaessa ne voivat hälyttää apua paikalle. Näitä on jo olemassakin, mutta toistaiseksi ne ovat isoja ja kalliita.

Ammattilaisen työ muuttuu ja työmahdollisuudet lisääntyvät

Teknologia muuttaa myös hoitajan työnkuvaa monella tavalla.

– Kun asiakas tulee vastaanotolle, niin ammattilaisella on enemmän dataa käytössä päätöksenteon tueksi, sillä potilaasta esimerkiksi kotimittarin kautta kerätty tieto on hänen käytettävissään. Etävastaanotot ja asiakasportaalit monipuolistavat ammattilaisten kanavia olla yhteydessä potilaaseen, Armanto sanoo.

Myös kotihoidossa ammattilaisen työ muuttuu digitalisaation tulon myötä.

”Aikaa vapautuu asiakkaan kohtaamiseen, kun tiettyjä asioita pystytään teknologian avulla tekemään toisin.”

– Hoitajalla on enemmän reaaliaikaista tietoa käytössään ja etämittausten avulla hän pystyy entistä paremmin seuraamaan potilaan vointia asiakaskäyntien ulkopuolella. Rutiininomaiset työtehtävät voivat vähentyä, ja aikaa vapautuu asiakkaan kohtaamiseen, kun tiettyjä asioita pystytään teknologian avulla tekemään toisin. Kotihoidossakin kysellään vointia ja muistutetaan lääkkeistä etäyhteyden kautta.

Armannon mukaan hoitotyössä voidaan digitalisaation avulla parantaa asiakkaan kokemusta palvelun sujuvuudesta.

– Esimerkiksi siirtymistä palvelupisteestä toiseen voidaan seurata ja helpottaa vaikkapa koodin tai symbolin avulla. Kaikki tällainen näkyy suoraan hoitajan työssä, ja hän pystyy paremmin varautumaan erilaisiin tilanteisiin.

Armannon mukaan yksi uuden tekniikan tuoma lisä terveydenhuollon ammattilaisille ovat uudet kiinnostavat uramahdollisuudet terveydenhuollossa ja myös laajemmin yhteiskunnassa.

– Kun uutta teknologiaa kehitetään, niin tarvitaan toki myös terveysalan ammattilaisia.

Yhtenäiset tietojärjestelmät tuovat tasa-arvoa

Uuden teknologian sosiaali- ja terveysalalle tuoma mullistus ulottuu myös tietojärjestelmiin. Erityisasiantuntija Mikko Huovila sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että tällä hetkellä eri kunnissa ja maakunnissa on hyvin kirjavia käytäntöjä sen suhteen, miten asiakas- ja potilastietoja kirjataan ja käsitellään.

– On keskeistä saada työtapoja yhdenmukaistettua. Kun potilaiden tiedot tallennetaan Kantaan, ovat ne näkyvillä kaikkialla Suomessa ja lisäksi jokainen voi myös itse Omakannan kautta katsella tietojaan.

Terveydenhuollon tiedot ovat jo pitkälti Kannassa, ja nyt myös sosiaalihuolto on tulossa mukaan.

”Toiminnasta tulee läpinäkyvämpää, kun asiakkaan on helppo tarkistaa, mitä onkaan tehty ja sovittu.”

– Se on iso muutos. Toiminnasta tulee läpinäkyvämpää, kun asiakkaan on helppo tarkistaa, mitä onkaan tehty ja sovittu. Onko ammattilainen vaikkapa kirjannut väärin sen, mitä asiakas on kertonut?

Huovilan mukaan esimerkiksi vuoden 2015 uutta sosiaalihuoltolakia on toistaiseksi toimeenpantu vaihtelevasti alueittain, ja toisistaan poikkeavat tietojärjestelmät ohjaavat yksittäistä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota toimimaan tietyllä tavalla. Uudet tietojärjestelmät sitä vastoin varmistavat, että kaikki kunnat toimivat lain mukaan ja kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat paremmin.

– Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen voi olla iso toimintakulttuuriin vaikuttava tekijä. Uusiin käytäntöihin tottuminen onkin usein varsin vaativaa.

Huovila myöntää, että nykyiset tietojärjestelmät ovat olleet ammattilaisille liian huonosti käytettäviä.

– Sille pitäisi pystyä tekemään jotain, ei voi olla niin, että iso osa ajasta menee kirjaamiseen. Vaikka kirjaamisvaatimukset ehkä kasvavat, niin samalla nousee käytettävyyden merkitys. Nyt samaa tietoa voi joutua syöttämään useaan eri ikkunaan tai järjestelmään. Kaikki sellainen pitäisi saada siivottua pois.

Huovilan mukaan on myös liikaa ”ylimääräistä tilastointia” ja kirjaamista.

– Ne johtuvat siitä, että käyttöliittymiä ei ole mietitty aivan loppuun asti. Vaikkapa kun kerätään kansallisia tilastoja, joista kirjaamistarve juontuu, niin sama asia kysytään kahdella eri tavalla, ja käyttäjä joutuu kirjaamaan sen useampaan kertaan. Tähän yritetään tällä hallituskaudella kiinnittää huomiota.

Osittain tietojärjestelmien ongelmat liittyvät kuitenkin siihen, että ne pakottavat hoitopaikkoja yhdenmukaistamaan alunperin ehkä hyvinkin kirjavat käytäntönsä.

–Tässä nähdään, että kun järjestelmä rupeaa ohjaamaan asioiden tekemistä eri tavalla kuin mihin on totuttu, niin se voi aiheuttaa organisaation sisällä oikeasti isoja haasteita. Osa vaatii vain tottumista, ja osa on sellaista, mikä pitää korjata. Koko ajan tasapainoillaan siinä, kuinka isoja muutoksia voidaan tehdä.

Uusi teknologia tuo tietojohtamisen

Mikko Huovilan mukaan päättäjien pitäisi pystyä tekemään päätökset aina parhaan saatavissa olevan tiedon pohjalta, ja siinä uusi teknologia voi tulla avuksi.

–Tietoahan syntyy jatkuvasti valtavat määrät. Keskeinen kysymys on, miten siitä pystytään poimimaan olennainen. Ensin on tunnistettava tärkeät asiat, esimerkiksi että hoitoon pääsyä halutaan nopeuttaa. Tietoteknisten ratkaisujen avulla pystytään seuraamaan tavoitteen toteutumista ja paikantamaan ongelmien syitä.

Avainkysymyksiä uuden teknologian käyttöönotossa on ihmisten yksityisyyden suojeleminen.

Avainkysymyksiä uuden teknologian käyttöönotossa on ihmisten yksityisyyden suojeleminen.

– Mitä kaikkea saadaan tehdä sillä tiedolla, mitä minusta voidaan teknologian avulla kerätä? Millä pelisäännöillä kertynyttä tietoa saa käyttää esimerkiksi johtamiseen, riskitekijöiden tunnistamiseen ja niin edelleen? Me elämme aika vakaassa yhteiskunnassa, mutta monessa muussa maassa on aidosti syytä pelätä sitä, miten kerättyjä tietoja käytetään.

Huovila kertoo, että viime hallituskaudella valmisteltiinkin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön laki, jossa luodaan reunaehtoja tietojen hyödyntämiselle.

Suomi uuden teknologian etulinjassa

Mikko Huovilan mukaan olemme uuden teknologian käyttöönotossa nyt siinä vaiheessa, että ensimmäiset tekniset ratkaisut on otettu käyttöön ja pystymme jo näkemään tulevaisuuden moninaiset mahdollisuudet.

– Monia asioita, joita ei aiemmin ole ymmärretty, kuten ihmisen perimää, ymmärretään nyt ihan eri tavalla. Yksi olennainen asia on, että tietoteknologia on kehittynyt hurjasti ja laskentatehoa on nyt rajattomasti.Vaikka aiemminkin olisi ollut jo ymmärrys toteuttaa joitakin asioita, niin tietokoneiden kapasiteetti ei ole riittänyt niiden toteuttamiseen.

Suomi on etulinjassa kehittämässä ja ottamassa käyttöön uuden teknologian mahdollistamia ratkaisuja.

– Olemme teknisesti kehittyneitä: meillä on kattavasti potilastietoa koottuna järjestelmiin vaikka kuinka pitkältä ajalta, meillä on henkilötunnukset ja meillä on poikkeuksellinen geeniperimä, olemmehan kansa Euroopan perällä! Meillä myös kansalaiset luottavat hallinnon oikeudenmukaisuuteen ja tutkijoiden etiikkaan, Huovila sanoo.

stetoskooppi ja näppäimistö

Ihmisten itsensä keräämä tieto haastaa virallisen järjestelmän

Mikko Huovilan mukaan virallisen terveydenhuollon kehittymisen rinnalla kulkee toinen trendi, nimittäin ihmisten oman hyvinvoinnin seurannan raju laajeneminen. Ihmisen eri toiminnoista tulee koko ajan enemmän tietoa erilaisten aktiivisuusrannekkeiden ja vastaavien kautta.

– Ehkä pian peruslaboratoriotestit otetaan kotona muistitikun tai vastaavan avulla. Voi jo kysyä, koska ihmisen itsensä keräämän tiedon määrä ylittää palvelujärjestelmän tuottaman tiedon määrän. Mehän käymme yleensä vain satunnaisesti lääkärissä, mutta kädessä oleva laite tuottaa dataa jatkuvasti.

Iso kysymys on, otetaanko ihmisten itsensä keräämä tieto varteenotettavaksi osaksi virallista terveydenhuoltoa.

– Vai valitaanko konservatiivinen linja, jossa vain ammattilaisten mittaama ja tuottama tieto on relevanttia. Tämä murros on jo nyt menossa, Huovila sanoo.

Itsensä mittaamisen yleistyminen ei ole välttämättä pelkästään myönteinen kehityskulku.

”On jo olemassa tutkimustuloksia siitä, että itsemittauslaitteet saattavat tuottaa enemmän stressiä kuin helpottaa oloa!”

– On jo olemassa tutkimustuloksia siitä, että itsemittauslaitteet saattavat tuottaa enemmän stressiä kuin helpottaa oloa! Onkin mielenkiintoista, miten ilmiö alkaa rakentua kulttuurisesti. Esimerkiksi sosiaaliseen mediaanhan suhtauduttiin myös alkuaikoina todella avoimesti, mutta nyt moni on jo varautuneempi.

Huovilan mukaan mahdollisia tulevaisuuksia onkin monia ja ne voivat olla myös rinnakkaisia. Vaarana on esimerkiksi, että samaan aikaan, kun uusi teknologia yhtäältä tasa-arvoistaa, niin se toisaalta tuottaa myös eriarvoisuutta.

– Uusi teknologia mahdollistaa uusia hoitotapoja, mutta voi kysyä, kuinka iso osa niistä tulee julkisen terveydenhuollon piiriin ja mikä pitää ostaa omalla rahalla?

Kuvat: Shutterstock