Maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat koulutustaan vastaaviin tehtäviin

Vuoteen 2035 mennessä eläkkeelle jää 165 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Koko sosiaali- ja terveyssektori työllistää lääkärit ja sosiaalialan työntekijät mukaan lukien noin 390 000 henkilöä.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen vuoden 2018 selvityksen mukaan seuraavien 15 vuoden aikana sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöiden tarve kasvaa ennusteiden mukaan noin 445 000:een, mikäli sote-uudistuksen tuottavuustavoitteet onnistutaan saavuttamaan. Jos tavoitteita ei saavuteta, työntekijätarve on todennäköisesti vieläkin suurempi.

Kokeneet hoitajat ovat työskennelleet lähihoitajan tehtävissä, hoiva-avustajina tai olleet työttöminä.

EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden sairaanhoitajien on ollut mahdotonta sijoittua koulutustaan vastaaviin tehtäviin, koska heidän koulutuksensa ei vastaa EU:n standardeja sairaanhoitajien ammattipätevyydestä. Niinpä kokeneet hoitajat ovat työskennelleet lähihoitajan tehtävissä, hoiva-avustajina tai olleet työttöminä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan 5 800 koulutettua sairaanhoitajaa työskentelee muissa kuin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Todennäköisesti tilastossa eivät kuitenkaan ole mukana maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat, tai ainakaan heidän määräänsä ei ole ilmoitettu erikseen.

SOTE-silta –Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hankkeen päätavoitteena on rakentaa valtakunnallinen malli maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Hankkeen taustalla on tarve saada koulutettujen sairaanhoitajien osaaminen käyttöön sairaanhoitajan tehtävissä hoiva-avustajan ja lähihoitajan tehtävien sijaan.

Tavoitteena tasalaatuinen täydennyskoulutus

Osa maahanmuuttajataustaisista sairaanhoitajista on hakeutunut Suomessa lähihoitajakoulutukseen tai 3,5 vuotta kestävään sairaanhoitajakoulutukseen. Eri ammattikorkeakoulut ovat luoneet omia tapojaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien täydennyskouluttamiseksi. Aikaisempien vaihtelevien koulutuskäytäntöjen korjaamiseksi tarvitaan yhtenäinen käytäntö, jonka avulla maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat saadaan työllistettyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Valtakunnallisessa SOTE-silta-hankkeessa tavoitteena on luoda täydennyskoulutusmalli, joka mahdollistaa samansisältöisen, tavoitteellisen ja tasalaatuisen täydennyskoulutuksen kaikille maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille sen sijaan, että jokainen ammattikorkeakoulu räätälöi omia koulutusmallejaan. Tämä on myös kustannustehokasta, koska täydennyskoulutuksessa otetaan huomioon jokaisen sairaanhoitajan aikaisempi koulutus ja kokemus.

Yksilöllinen täydennyskoulutuspolku määräytyy tarpeiden mukaan

SOTE-silta-hankkeen täydennyskoulutusmalli perustuu verkko-opiskeluun, simulaatiopäiviin ja terveydenhuollon erilaisissa toimintaympäristöissä tehtäviin harjoittelujaksoihin.

Mallissa jokaiselle sairaanhoitajalle räätälöidään yksilöllinen täydennyskoulutuspolku, joka määräytyy sen mukaisesti, minkälaisia täydentäviä teoria- ja kliinisiä opintoja sairaanhoitajan on Valviran antaman lausunnon mukaan tarpeen tehdä. Valvira tarkastaa jokaisen sairaanhoitajan todistusten alkuperäisyyden ja määrittelee täydennyskoulutustarpeen, minkä jälkeen yksilöllinen täydennyskoulutus suunnitellaan.

Täydennyskoulutussuunnitelma on henkilökohtainen.

Täydennyskoulutusprosessiin hyväksytyt suorittavat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä teoriamoduuleja ja osallistuvat alkukartoitukseen sekä simulaatiopäivään ennen hoitotyön kliinisiin harjoitteluihin menemistä. Täydennyskoulutussuunnitelma on henkilökohtainen ja siten erilainen eri henkilöillä.

Pystyäkseen toimimaan suomalaisessa terveydenhuollossa, on tunnettava toimintaa ohjaavat lait ja säädökset. Sen vuoksi kaikille yhteisiin opintoihin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä- ja lainsäädäntö -moduuli.

Turvallinen lääkehoito edellyttää lääkehoitoon liittyvien termien tuntemista ja lääkelaskuissa tarvittavat taitoja, joten myös lääkehoidon moduuli kuuluu kaikille yhteisiin opintoihin. Näitä taitoja harjoitellaan verkkototeutuksena ja niin kutsutuissa sairaalapäivissä, joissa on mahdollista harjoitella yksittäisiä kädentaitoihin liittyviä asioita ja erilaisten potilastapausten hoitamista. Lisäksi suoritetaan lääkelaskukoe.

Harjoittelut työelämässä ovat kuuden opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia. Kolmen opintopisteen laajuiset suomen kielen opinnot on integroitu teoria- ja hoitotyön kliinisiin opintoihin. Alla olevassa kuviossa kuvataan SOTE-silta täydennyskoulutusmallia, joka on muokkautunut hankkeen aikana alkuperäisestä mallista ja täsmentyy vielä todennäköisesti hankkeen aikana.

Suomen kielen taito kehittyy opintojen ohessa

Täydennyskoulutettavien sairaanhoitajien suomen kielen taidon on oltava riittävä hoitotyöstä selviytymiseen. Opiskelukieli on suomi, jonka on Valviran vaatimuksien mukaan oltava aloitusvaiheessa tasolla YKI3. Tämä tarkoittaa yleistä suomen kielen taitoa, joka voi olla riittävä joissakin hoitoalan tehtävissä.

Ammatillista suomen kieltä vahvistetaan jokaisessa opintojaksossa suomi toisena kielenä -opettajan ohjaamana. Kun mallia on pilotoitu, suomen kielen opettaja on ollut mukana alkukartoituksissa ja sairaalapäivissä arvioimassa täydennyskoulutettavan kielitaitoa ja antamassa vinkkejä kielitaidon parantamiseen. Lisäksi suomen kielen opettajat ovat arvioineet kielen osalta verkkotehtävät ja harjoitteluihin liittyvät tehtävät.

Suomen kielen opettaja on käynyt mahdollisuuksien mukaan myös harjoittelupaikoissa arvioimassa koulutettavan suomen kielen taitoa. Lisäksi palautetta kielitaidosta on saatu harjoittelujen ohjaajilta.

Harjoittelujaksojen kesto ja määrä vaihtelevat yksilöllisesti

Hoitotyön kliiniset harjoittelut tehdään erilaisissa käytännön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon harjoitteluympäristöissä. Harjoittelujen pituudet ja määrät määräytyvät Valviran lausunnon mukaan.

Harjoittelu on vähintään neljän viikon pituinen, mutta voi kestää myös 10 viikkoa tai enemmänkin. Harjoitteluja voi olla yksi tai useampi.

Ennen hoitotyön kliinistä harjoittelua täydennyskoulutettavat osallistuvat alkukartoituksen simulaatiopäivään. Tavoitteena näissä tilanteissa on saada käsitys osallistujan kliinisistä taidoista ja suomen kielen taidosta hoitotyön eri tilanteissa. He saavat palautetta sekä kliinisten taitojen että suomen kielen osaamisesta ja tarvittaessa ohjeistusta lisäharjoitteluun.

Kliinisten harjoittelujaksojen järjestäminen vaatii yhteistyötä työelämän edustajien kanssa.

Kliinisten harjoittelujaksojen järjestäminen vaatii yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Harjoittelupaikat varataan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen hakujärjestelmä Jobiilin kautta. Jobiili ei kuitenkaan toimi täysin ihanteellisesti avoimen korkeakoulun opiskelijoihin kuuluvien täydennyskoulutettavien kannalta, sillä ainakaan toistaiseksi avoimen puolen opiskelijat eivät voi lähettää Jobiilin kautta CV:tä harjoittelupaikkaan.

Ennen harjoittelua opettaja on yhteydessä harjoittelupaikkaan sekä lähettää informaatiokirjeen ja tarvittavat paperit yhteyshenkilölle. Harjoittelun arviointikeskustelu käydään harjoittelupaikassa opiskelijan, ohjaajan ja opettajan kesken.

Päteviä sairaanhoitajia jopa muutamassa kuukaudessa

Hankkeessa on tavoitteena testata täydennyskoulutusmallin toimivuutta riittävällä määrällä osallistujia, jotta malli voidaan havaita toimivaksi ja sen käyttöön ottamista voidaan suositella hankkeen päättymisen jälkeen yleiseksi maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien täydennyskoulutusmalliksi.

Metropolia-ammattikorkeakoulun hallinnoimasta tilastosta ilmenee, että marraskuussa 2019 mukana on yli 70 täydennyskoulutettavaa, jotka ovat prosessin eri vaiheissa. Harjoitteluja on suorittanut tai suorittaa parhaillaan 15 täydennyskoulutettavaa.

Nopeimmilla hankkeeseen osallistuvilla osaamisen päivittäminen SOTE-silta-täydennyskoulutusmallin mukaan kestää vain kolmesta kuuteen kuukautta. Tämän jälkeen he voivat hakea Valviralta oikeuden toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä sairaanhoitajina.

SOTE-Silta-hankkeen kustannusvaikuttavuudesta on tilattu mallinnos hankkeen ulkopuoliselta taholta. Jo nyt voidaan todeta, että täydennyskoulutus vastaa tarpeeseen saada maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat rekrytoitua nopeasti osaamistaan vastaaviin työtehtäviin.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110436546