Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Terveysalan tulevaisuus haastaa ammattilaisten ohjausosaamista

Sote-uudistus tuli jälleen ajankohtaiseksi, kun jo edesmennyt Rinteen hallitus julkaisi sote-uudistuksen tavoitteensa. Sote-uudistuksessa ihmislähtöisiä perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin mahdollisimman varhain. Tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa yhteistyötä ja ohjausosaamisen taitoja.

Ohjausosaamisessa on keskeistä ymmärtää potilaan ja hänen läheisensä yksilöllinen ohjauksen tarve sekä ajoittaa ja toteuttaa se oikein. Tärkeää on myös arvioida ohjauksen tuloksia yhdessä potilaan ja hänen läheisensä sekä hoitoryhmän kanssa.

Jotta osaisi ohjata, on hallittava ohjattavan asian sisältö ja ohjausmenetelmät sekä huomioitava eettiset näkökohdat. Omaa ohjausosaamistaan on myös kehitettävä jatkuvasti.

Ohjaus on parhaimmillaan yhteistä oppimista

Terveysalan koulutukseen sisältyvässä ohjatussa harjoittelussa on ratkaisevaa, painotetaanko opiskelijan ohjauksessa tehtäviä ja niissä suoriutumista, vai potilaan kohtaamista ja hänen näkemystensä mukaista toimintaa. Lisäksi ammatillinen ja hoidollinen vuorovaikutus potilaan ja hänen läheistensä kanssa edellyttää, että opiskelijoilla on riittävästi tietoja, taitoja ja opintoja suhteessa siihen toimintaympäristöön, jossa he suorittavat harjoitteluaan.

Harjoittelussa opiskelijoita tulee rohkaista ennemmin vastaamaan potilaan tiedollisiin tarpeisiin kuin vain jakamaan tietoa ja neuvoja.

Ohjauksessa keskeistä on opiskelijan ja potilaan välinen suhde. Harjoittelussa opiskelijoita tulee rohkaista ennemmin vastaamaan potilaan tiedollisiin tarpeisiin kuin vain jakamaan tietoa ja neuvoja.

Parhaimmillaan ohjausta annetaan tasavertaisessa ja dialogisessa suhteessa potilaan ja hänen läheistensä kanssa niin, että samalla edistetään potilaan terveyttä ja tuetaan hänen voimavarojaan. Tällainen ohjaus tuottaa niin terveyshyötyjä kuin kustannushyötyjäkin. Tällöin opiskelija-potilassuhteessa on mahdollista myös jakaa tietoa ja oppia yhdessä.

Ohjausosaamisen vaatimukset

Asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmäosaaminen kuvataan sote-ammattilaisten työn kulmakivinä Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus -hankkeen loppuraportissa 

Asiakkaan osallisuutta sekä vaikuttamismahdollisuuksia tulee edistää, ja sote-ammattilaisilla tulee olla taitoa ohjata asiakas oikean hoidon ja palvelun piiriin. Yksi tärkeimmistä sote-osaamistarpeista onkin asiakkaan ja potilaan ohjaus- ja neuvontaosaaminen. Niin ammattilaisilla kuin opiskelijoilla on haasteita terveyttä ja hyvinvointia sekä omaohjausta koskevan ohjauksen antamisessa, sillä potilaalla ja läheisillä on usein aktiivinen rooli hoitoa koskevissa asioissa ja sairauksia ja hoitoa koskevaa tietoa on saatavilla enemmän kuin ennen.

Myös asiakkaiden ohjaus sähköisten palvelujen käyttöön ja hyödyntämiseen omahoidon tukena haastavat ohjausosaamisen. Samanaikaisesti tarvitaan kuitenkin edelleen ammatillisia valmiuksia ohjata kasvokkain etenkin niitä potilaita, joita sähköiset palvelut omahoidossa ja ohjauksessa eivät syystä tai toisesta tavoita.

Jääkö ohjauksen harjoittelu liian vähäiseksi nopeasti valmistuvilla opiskelijoilla?

Opiskelijat, jotka valmistuvat tutkinnon normaalia määräaikaa nopeammin, arvioivat ohjausosaamisensa huonommaksi kuin 3,5 vuoden opintojen jälkeen valmistuvat opiskelijat.

Valmistumassa olevat sairaanhoitajaopiskelijat ovat Suomessa arvioineet ohjausosaamisensa olevan hyväUusin tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että opiskelijat, jotka valmistuvat tutkinnon normaalia määräaikaa (3,5 vuotta) nopeammin, arvioivat ohjausosaamisensa huonommaksi kuin 3,5 vuoden opintojen jälkeen valmistuvat opiskelijat 

Viimeisen harjoittelun on todettu olevan merkittävä sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen kehittymisessä. Voisiko olla, että nopeasti valmistuvat opiskelijat, jotka suorittavat viimeisen harjoittelun esimerkiksi kesätöissä tai omalla työpaikallaan, eivät pääse harjoittelemaan ohjaustaitojaan tarpeeksi, kun pääpaino on työtehtävissä suoriutumisessa? Jäävätkö potilaan kohtaaminen ja ohjaus tällöin esimerkiksi ajanpuutteen takia vähäisemmälle huomiolle?

Tulevaisuuden potilasohjauksessa keskeistä omahoito ja hoitoon sitoutuminen 

Valtakunnallisessa yleSHarviointi-hankkeessa eli Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen -hankkeessa on päivitetty sairaanhoitajan osaamisvaatimukset. Päivityksessä painotettiin erityisesti sairaanhoitajan osaamista ohjata potilasta omahoitoon ja hoitoon sitoutumiseen, sillä tulevaisuudessa yhä enenevä määrä potilaista hoidetaan kotona ja potilaan tulee pystyä ottamaan vastuu omasta hoidostaan.

Lisäksi päivitettyihin osaamisvaatimuksiin on sisällytetty eri ohjausmenetelmien potilaslähtöinen ja monipuolinen käyttö, palveluohjaaminen sekä ohjauksen vaikuttavuuden ja laadun arviointi.

Miten ohjausta tulisi opettaa, jotta huomioiduksi tulevat sähköisissä palveluissa käytetyt menetelmät, puhelinohjausta unohtamatta? Saavatko ammattilaiset tarvittavat valmiudet koulutuksen aikana uuden teknologian käyttöön ottoon? Tämä on erityinen haaste jo nyt myös ohjausosaamisen opettamisessa.

Hyvät vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot ovat ohjauksen perusta.

Vaikka ohjauksen toimintaympäristö on digitalisoitunut, ovat hyvät vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot edelleen ohjauksen perusta. Loppujen lopuksi ohjaaminen on aina ihmisten välistä toimintaa.

Kuvitus: Miika Immonen
Pysyvä osoite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110436545