Mikä ehkäisyssä oikeasti mättää?

Yle uutisoi alkusyksystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselystä, jonka mukaan lähes joka viides yläkoululainen jätti käyttämättä ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään. Mikä ehkäisyssä siis mättää? Asiantuntijan mielestä syy on valistuksen puutteessa, ehkäisyn unohtamisessa tai siinä, ettei omaa kehoa koeta arvokkaaksi.

Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa luotettavista lähteistä.

On totta, että nuorilla on seksistä ja ehkäisystä virheellistä tietoa. Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa luotettavista lähteistä, vaan esimerkiksi sosiaalisen median kanavista, kuten Jodelista, tai pornosta.

Yhtäällä media demonisoi ehkäisypillereitä pelotellen veritulpilla, ja toisaalla naiset jakavat toisilleen suosituksia puhelimeen ladattavista sovelluksista, jotka pystyvät luotettavasti laskemaan ”varmat päiväsi”. Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret kuitenkin kokevat tietävänsä tarpeeksi raskauden ja sukupuolitautien ehkäisystä, ja tiedon puutetta suurempi ongelma on esimerkiksi edullisten ehkäisymenetelmien saamisen vaikeus.

Eka kerta ja puheeksi ottamisen vaikeus 

Olemme kuitenkin unohtaneet, että nuorten seksuaalikäyttäytymiseen vaikuttavat myös erilaiset sosiaaliset, emotionaaliset ja psyykkiset seikat. Jokainen yläasteikäinen pelkää jossain vaiheessa olevansa kaveriporukan viimeinen neitsyt tai pilaavansa mahdollisuutensa seksin harrastamiseen ottaessaan puheeksi ehkäisyn tai sählätessään kondomin kanssa niin, että erektio häviää – jos se ei ole jo jännittämisestä hävinnyt.

Olemme unohtaneet, että ekaan kertaan ja seksiin melko pitkään ekan kerran jälkeenkin suhtaudutaan suorituksena, jota pidetään mustavalkoisesti onnistuneena tai epäonnistuneena. Ekasta kerrasta saattavat saada kuulla kaverit, kumppanin kaverit ja jopa kavereiden kaverit. Ensimmäinen seksikokemus tai sen puuttuminen määrittää niin montaa tekijää nuoren maailmassa, ettei sen rinnalla yksi herpes tunnu miltään.

On ihan sama, kuinka paljon nuori tietää ehkäisystä, jos kondomin kaivaminen repusta ujostuttaa niin paljon, että ottaa mieluummin riskin saada sukupuolitaudin.

On ihan sama, kuinka paljon nuori tietää ehkäisystä, jos kondomin kaivaminen repusta ujostuttaa niin paljon, että ottaa mieluummin riskin saada sukupuolitaudin. Nuorelle voi myös olla epäselvää, kenen vastuulla ehkäisy on. Poika saattaa olettaa, että jos ehkäisyä ei oteta seksikumppanin kanssa puheeksi, tyttö on ehkäisystä loppupeleissä vastuussa: hän syö e-pillereitä, ottaa tarvittaessa jälkiehkäisypillerin tai tekee jopa abortin.

Aitoja kuvauksia seksistä 

Nuorten tulisi saada aitoja ja rehellisiä kuvauksia seksistä ja sen eri vaiheista. Elokuvien ja tv-sarjojen usein ilman esileikkiä ja ehkäisyä tapahtuvat yhdyntäkeskeiset seksikohtaukset ovat surullisen pinttyneitä verkkokalvoillemme, eivätkä nuoret välttämättä koskaan kuule, lue tai näe seksistä sellaista materiaalia, johon kuuluu keskustelu ehkäisystä.

Ehkäisyn ottamista puheeksi voisikin harjoitella esimerkiksi hypoteettisella tilanteella: Olet kotibileissä, ja loppuillasta pitkäaikainen ihastuksesi lähestyy sinua. Yhtäkkiä huomaat, että olette asunnon makuuhuoneessa, tilanne etenee eikä sinulla ole kondomeja mukana. Pelkäät, että jos nyt mainitset ehkäisystä, tilanne keskeytyy ja menetät mahdollisuutesi. Mitä teet?

Parhaassa tapauksessa keskustelu etenisi esimerkiksi oivallukseen, että ei ehkä kannata olla ihmisen kanssa, joka jättää siksi, ettei kumppani halua harrastaa suojaamatonta seksiä.

Jokaisen tulisi uskoa siihen, että oma keho on riittävän arvokas suojattavaksi.

Haluankin kannustaa kaikkia seksuaaliterveyden edistäjiä puhumaan rohkeammin seksistä ja ehkäisystä myös sosiaaliselta, emotionaaliselta ja psyykkiseltä kannalta. Jokaisen tulisi uskoa siihen, että oma keho on riittävän arvokas suojattavaksi, ja hallita sellaiset vuorovaikutustaidot, että saa sen myös toiselle sanottua.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266520