Omakielisellä dialogilla kohti kotoutumista

”Tieto kulkee suoraan sydämestä sydämeen, kun se kerrotaan minulle omalla kielelläni.” Näin kuvasi eräs Suomeen tullut pakolainen osallistuttuaan omakieliseen yhteiskuntaorientaatioon kotikunnassaan.

Kurssin aikana osallistujat saavat kattavan kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja arkielämästä.

Yhteiskuntaorientaatio-kurssin tavoitteena on tarjota suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia kansalaistaitoja ja edistää alkuvaiheen kotoutumista. Kurssin aikana osallistujat saavat kattavan kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja arkielämästä. Yhteiskuntaorientaatio voidaan toteuttaa muun kotoutumiskoulutuksen rinnalla.

Yhteiskuntaorientaatiota on kehitetty Suomen Pakolaisavussa ruotsalaisen Samhällsorienteringin-kurssin pohjalta. Ruotsissa Samhällsorientering on lakisääteinen kotouttamistoimi. Suomessa omakielisen yhteiskuntaorientaation järjestäminen on kunnille vapaaehtoista.

Omalla kielellä alkuun

Yhteiskuntaorientaatio toteutetaan osallistujien omalla äidinkielellä tai kielellä, jota he osaavat hyvin.  Ajatuksena on, että Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvien, usein monimutkaistenkin asioiden omaksuminen ja ymmärtäminen on alkuvaiheessa helpompaa omalla kielellä. Tärkeää informaatiota ei katoa ja väärinymmärryksiä on helpompi välttää, kun asioita ei tarvitse tulkata kielestä toiseen. Omaa kieltä puhuvalta kouluttajalta on myös helppo kysyä tarkennuksia kulloinkin käsiteltävästä aiheesta.

Yhteiskuntaorientaatio toteutetaan osallistujien omalla äidinkielellä tai kielellä, jota he osaavat hyvin.

Yhteiskuntaorientaation kouluttajat ovat osallistuneet Suomen Pakolaisavun järjestämään koulutukseen. Heillä on myös omakohtainen kokemus kotoutumisesta. Myös tätä kotoutumiskokemusta kursseille osallistujat arvostavat. ”Kouluttajallakin oli aluksi vaikeaa. Mutta hän on onnistunut. Hän on puhunut omasta kokemuksesta ja antanut meille paljon toivoa”, kuvasi yksi osallistuja.

Voisi kuvitella, että omalla kielellä tapahtuva koulutus vähentäisi osallistujien intoa oppia suomea. Näin ei kuitenkaan ole. Päinvastoin monet kursseille osallistuneet kertovat, että heidän motivaationsa oppia uutta kieltä ja rakentaa elämäänsä uudessa asuinmaassaan ovat yhteiskuntaorientaation myötä kasvaneet.

Dialogisuus kasvattaa ymmärrystä

Yhteiskuntaorientaation pedagoginen malli perustuu dialogisuuteen. Dialogisuus viittaa kurssille osallistuvien ja kouluttajan väliseen kommunikatiiviseen suhteeseen, jonka tarkoituksena on vastavuoroisen ymmärryksen lisääminen. Yhteiskuntaorientaatiossa kouluttaja ei siis vain toimi tiedon välittäjänä, sillä pelkkä opettajan monologi ei takaa oppimista. Sen sijaan tärkeää on houkutella osallistujat keskustelemaan oppitunneilla käsiteltävistä aiheista keskenään.

Suomen Pakolaisavussa yhteiskuntaorientaation ohjaajien kouluttajana toimiva Amani Bakri kertoo, että käsiteltäviä aiheita on erityisen tärkeää lähestyä osallistujien omasta arkisesta kokemusmaailmasta käsin. Bakri kertoo esimerkin oppitunnista, jossa aiheena on suomalainen kasvatuskulttuuri ja perhepolitiikka.

“Aluksi on hedelmällistä kysyä osallistujilta, miten he ymmärtävät ja käsittävät hyvän kasvatuksen tai hyvän vanhemmuuden. Osallistujat pääsevät kertomaan omista näkemyksistään ja kuulemaan myös muiden ajatuksia näistä aiheista.” Tämän jälkeen kouluttajan on helppo kertoa kasvatuksesta kulttuurisella ja yhteiskunnallisella tasolla, välittää osallistujille tietoa perheille suunnatuista palveluista ja tuista.

Dialogisen opetustavan tavoitteena on vahvistaa osallistujien ymmärrystä paitsi toisten myös omasta ajattelustaan.

Dialogi ei kuitenkaan ole ainoastaan vuoropuhelua tai keskustelua siihen osallistuvien välillä. Dialogisen opetustavan tavoitteena on vahvistaa osallistujien ymmärrystä paitsi toisten myös omasta ajattelustaan. Dialogisuuden keskeinen piirre onkin juuri reflektio: osallistujat reflektoivat omaa ajatteluaan, kulttuuriaan ja tapojaan keskustelujen kautta. Parhaimmillaan syntyy uudenlainen, kokonaisvaltaisempi ymmärrys asioista.

Yhteiskuntaorientaation kouluttajien kokemusten perusteella dialoginen opetusmetodi edellyttää tasa-arvoista asetelmaa ja asennetta, jossa kouluttaja ei ajattele olevansa kaikkitietävä. “Hyvä dialogi syntyy, kun ryhmäläiset luottavat, että heitä ei tuomita sen takia, että ovat jostain asiasta kommentoineet. Ja se, että mä olen siellä heidän vertaisenaan, en vähättele kenenkään ajatuksia”, kertoo yksi kurssin kouluttajista.

Kokemuksia omakielisyydestä ja dialogisuudesta

Kurssin osallistujat ovat kiitelleet dialogista opetustapaa ja kurssin hyvää ilmapiiriä. Kurssille osallistuneet ovat olleet tyytyväisiä siihen, että opettaja on kysynyt ja keskusteluttanut osallistujia tärkeistä teemoista.

Omakielinen ja dialogiseen opetustapaan perustuva yhteiskuntaorientaatio on edistänyt osallistujien kotoutumista niin tietojen kuin osallisuudenkin tasolla. Eräs kurssille osallistunut toteaa, että ilman yhteiskuntaorientaatiota kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan olisi ollut vaikeampaa. Keskustelevan opetuksen kautta osallistujille on muodostunut ymmärrys, että heillä on mahdollisuuksia, oikeuksia sekä velvollisuuksia tässä yhteiskunnassa.

He näkevät myös oman ja perheensä tulevaisuuden tässä yhteiskunnassa: ”Olen ylpeä siitä, että myös mun lapset oppivat ja kuuluvat tähän yhteiskuntaan.”

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185837