Romanityö – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia

”Yhdenvertaisuus” on tuttu sana, mutta mitä se tarkoittaa ammattikorkeakoulukentän arjessa? Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa korkeakouluja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka huomioi aliedustettujen ryhmien erityistarpeet ja soveltaa niitä käytäntöön opiskelijavalinnoissa, tai esimerkiksi vähemmistön näkymistä korkeakoulun markkinointimateriaalissa. Diakin romaneihin kohdennetuissa hankkeissa on opiskelijoiden erillisvalintoja, etsivää työtä, mentorointi- ja ohjaustoimintaa sekä anonyymiä rekrytointia kehittämällä edistetty romanien hakeutumista toisen asteelle ja korkeakouluopintoihin, tuotettu uusia pysyviä käytäntöjä koulutuksen ja työelämän tarpeisiin sekä vaikutettu merkittävästi yhteiskunnan rakenteisiin ja yksittäisten ihmisten asenteisiin. Ilman ulkopuolista hankerahoitusta moni toimista olisi jäänyt todennäköisesti toteuttamatta.

Artikkelissa kokoamme yhteen Diakissa tehdyn romanityön sekä pohdimme, miten romanien osallisuutta voidaan tukea tulevaisuudessa.

Romaniväestön koulutuksen tausta

Vaikka romanit ovat asuneet Suomessa lähes 500 vuotta, romaniväestön muodollisen koulutuksen historia on lyhyt (OPH, 2014, s. 4). Yhteiskunnalliset muutokset, kuten maaseudun rakennemuutos, kaupungistuminen ja teollistuminen vaikuttivat myös romaniyhteisöön heijastuen molemminpuolisen hyötysuhteen murenemiseen, minkä seurauksena romaniväestön perinteiset ammatit eivät enää olleet käyttökelpoisia vaihtoehtoja uusissa muuttuneissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. (Tervonen, 2012; Markkanen, 2003, s.13; Suonoja & Lindberg, 1999, s. 5.)

Romaniväestön opiskelun tarkasteluun nivoutuva tutkimus on nuorta. Ensimmäisiä relevantteja tutkimuksia ja selvityksiä toteutettiin vasta 2000-luvulla. Tutkimustuloksissa nousi erityisesti romanioppijoiden kokemat kiusatuksi tulemiset sekä aikuisten koulutuspolkujen rikkonaisuus. (Rajala & Blomerus, 2015, s. 6; Junkala & Tawah, 2009, s. 4.)

Romaniväestön kouluttamisen lisäämiseksi on olemassa keinoja, joita myös yksittäiset korkeakoulut voivat hyödyntää. Diak on järjestänyt aliedustetuille ryhmille suunnattuja erillisvalintoja vuosina 2016–2020, joiden ansiosta etenkin romaniopiskelijoiden osuus Diakin kampuksilla kasvoi merkittävästi (Laine, 2017, s. 9). Jatkossa erillisvalintoja ei kuitenkaan enää järjestä, vaan Diak tarjoaa polkuopintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa yhteishaun rinnalla.

Polkuopiskelijoiden määrän kasvattaminen on yksi tapa tukea aliedustettuja ryhmiä koulutuspoluilla.

Polkuopintojen aikana osallistujat saavat tuntumaa siihen, ovatko korkeakouluopinnot heitä varten ja suoritukset luetaan hyväksi, jos heidät hyväksytään myöhemmin tutkinto-opiskelijoiksi. Diak on kasvattanut polkuopintoihin osallistuvien määrää viime vuosina. Nykyisin esimerkiksi Helsingin kampuksen sosionomikoulutukseen on perustettu oma polkuryhmä, johon on otettu sisään noin 50 henkilöä.

Polkuopiskelijoiden määrän kasvattaminen on yksi tapa tukea aliedustettuja ryhmiä koulutuspoluilla. Osallistumista polkuopintoihin voitaisiin tukea esimerkiksi erityisellä ohjauksella.

Romanien työllisyys ja osallisuus

Suomessa on rahoitettu kymmeniä erilaisia hyvinvointiin liittyviä hankkeita, joissa on sivuttu romanien osallisuutta, mutta varsinaisia tutkimuksia romaneiden osallisuudesta ja työllistymisestä on niukasti.  Ensimmäinen merkittävä tutkimus on työ- ja elinkeinoministeriön teettämä (TEM) selvitys Romanien pitkä matka työn markkinoille (Syrjä & Valtakari, 2008).

Diak teki valtakunnallisessa Nevo tiija -hankkeessa (2018) kaksi koontia romanien työelämäosallisuudesta: loppujulkaisun ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, joissa käsitellään työelämäosallisuuden nykyhetkeä ja ratkaisuehdotuksia. Myöhemmin hankkeen asiantuntija osallistui työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinoille integroituminen (Jauhola, Ärling, Karinen, Luukkonen & Oosi, 2019) laatimiseen.

Parantuneesta kouluttautumisesta huolimatta romanien työttömyys on selvästi korkeammalla tasolla kuin pääväestön.

Tutkimustulokset puhuvat karua kieltä. Parantuneesta kouluttautumisesta huolimatta romanien työttömyys on selvästi korkeammalla tasolla kuin pääväestön. Romaniväestön nykyiset työelämään pääsyn keskeiset esteet ovat olleet todellisuutta jo vuosikymmenien ajan. Romanityönhakijoiden kokema syrjintä tuottaa syrjäytymistä, ja se taas heijastuu yhteiskuntaan kalliina kustannuksena. (Jauhola & Ärling ym., 2019, s. 40, 70; Ärling, 2018, s. 8; Hilli, Ståhl, Merikukka & Ristikari 2017, 663–667.)

Näitä esteitä ovat matala koulutus, vähäinen työkokemus ja syrjintä sekä etenkin työnantajien esille nostamana kulttuuriset konventiot. Nämä neljä tekijää näyttävät olevan toinen toistaan ruokkivia ongelmia. Osa ongelmista on todellisia haasteita ja osa taasen asenne- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä, kuten vaatetus ilman työpukuvelvoitetta tai ongelma saada työssäoppimispaikkoja. (Ärling, 2018, s. 17.)

Vaikka romaneja työskentelee jo nyt eri aloilla, ovat työt enimmäkseen suorittavan tason tehtäviä. Tarvetta on siis uranuurtajille ja roolimalleille sekä kohdennetulle opinto-ohjaukselle, jotta tieto ammattien laajasta kirjosta ja eri koulutuspoluista ovat saavutettavia. Rikkonaisten koulutuspolkujen lisäksi etenkin romaninuorilta näyttää puuttuvan luottamus omiin kykyihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin niin opiskeluissa kuin työelämässäkin. (Jauhola & Ärling ym., 2019, s. 108; Ärling, 2018, s. 155–157.)

Hankkeilla tukea kouluttautumiseen ja työllistymiseen

Diak on julkaisut romaneista useita julkaisuja, opinnäytetöitä, blogeja ja artikkeleja sekä aktivoinut yleistä keskustelua romaneista (esim. Mäenpää, Perho & Ärling, 2018). Hanketoimintaa on ollut sekä valtakunnallisesti että alueellisesti useassa eri maakunnassa. Varsinainen läpimurto tapahtui vuosina 2016–2018 toteutetuissa valtakunnallisissa ESR-hankkeissa.

Nämä hankkeet (Tšetanes naal – koulutuspoluilla, joka keskittyi koulutuksen edistämiseen, sekä Nevo tiija – uusi aika, joka keskittyi osallisuuden ja työllistymisen parantamiseen) ovat isoimmat Suomessa koskaan toteutetut romanihankkeet laajuudeltaan ja budjetiltaan.  Hankekonsortion tulokset avataan tarkemmin loppujulkaisussa. Julkaisussa tuodaan esille esimerkiksi 25 erilaista mallinnusta romanityön hyvistä käytännöistä (Mäenpää, Perho & Ärling, 2018).

Koulutushankkeissa merkittävintä on ollut romaninuorten vierellä kulkeminen, valmennus pääsykokeisiin ja tuki opintojen aikana.

Koulutushankkeissa merkittävintä on ollut romaninuorten vierellä kulkeminen, valmennus pääsykokeisiin ja tuki opintojen aikana. Hankkeet ovat edistäneet romanien osallistumista koulutukseen sekä nostaneet esille jatkokehittämis- ja tuentarpeita. Hankkeet on yhdistetty Diakin opetukseen esittelemällä niitä ja niiden toimintatapoja oppitunneilla sekä opettamalla opiskelijoita kohtaamaan erilaisuutta. Opiskelijat ovat tehneet hankkeissa harjoitteluja ja opinnäytetöitä. Opiskeluaikana saadut kokemukset ovat antaneet valmiuksia sekä taitoja reflektoida monikulttuuristen kokemusten merkityksiä ja tuulettaa omia asenteita puolin ja toisin.

Diakin koulutushankkeiden keskeiset aliedustettuihin kohdistetut toimenpiteet:

• hakuinfot korkeakouluopinnoista
• ohjaus toisen asteen opiskelijaksi hakeutumiseksi sekä valmennus korkeakoulujen valintakokeisiin
• erillisvalinnat,
• opiskeluvalmiuksia, opintoja ja ammatillisuutta vahvistavat työpajat, esimerkiksi tehtävien tekemiseen, työssäoppimispaikan etsintään ja ohjausta näytön suorittamiseen,
• opiskelijamentorointi sekä
• näistä tehdyt mallinnukset, joita voi hyödyntää opiskelijan ohjauspolulla.

Työllisyyshankkeiden kautta on konkreettisesti edistetty useamman sadan romanitaustaisen työllistymistä sekä jaettu tietoa työpaikkaohjaajille, työnantajille, ohjausalan ammattilaisille sekä eri viranomaisille koulutuksissa ja seminaareissa ympäri Suomea.

Ehkä eniten vaikuttavuutta saatiin aikaiseksi sukunimeen perustuvan rekrytointiongelman esiin nostamisella. Nevo tiija –hankkeessa toteutettu #Työnimi-kampanja nosti esille romanien, mutta sen ohella kaikkien muidenkin, yhdenvertaisuuden työelämään. Kampanjan myötä romanien kokema työsyrjintä nousi ensimmäistä kertaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tässä laajuudessa. Keskustelun ja mediahuomion lisäksi kampanja muutti työelämän rekrytointikäytäntöjä. Anonyymi rekrytointi otettiin käyttöön isojen kaupunkien, työnantajien, rekrytointifirmojen ja yksittäisten työnantajien rekrytointiprosesseissa (Heiska 2020; Saastamoinen, 2018). Kampanja huomioitiin myös Ruotsissa ja Norjassa, joissa sitä käytiin esittelemässä tarkemmin (Pelli, 2019).

Diakin toteuttamissa romanihankkeissa niiden suunnittelijoina, kehittäjinä ja toteuttajina ovat olleet Suomen romanit itse. Tämän kaltaista kokemusperäistä osaamista, kahden kulttuurin taitavuutta nähdä olemassa olevia mahdollisuuksia, on hyödynnetty oivallisella tavalla arjessa. Romanitaustaisten asiantuntijoiden kautta Diak on kyennyt laajentamaan verkostojaan niin järjestö- kuin viranomaiskentillä sekä saanut jalansijan luottamustehtäviin ihmis- ja perusoikeuksien edistämisen saralla. Romaniväestön aseman edistämistä ei ole kuitenkaan jätetty pelkästään romanitaustaisten työntekijöiden harteille, vaan sitä edistävät myös muut työyhteisön jäsenet.

Tulevaisuuden näkökulmia

Romanien yhteiskunnallisen aseman edistämisen tarkoitus ei ole antaa erioikeuksia vähemmistölle, vaan turvata romanien yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet kuromalla umpeen muun muassa syrjinnästä johtuvaa eriarvoisuutta (Auvinen, 2018, s. 35).

Erityisen tärkeää on romanien tukeminen opinpoluilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Erityisen tärkeää on romanien tukeminen opinpoluilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Yksi tavoite on saada romanitaustaisia ohjaajia eri kaupunkien sivistyspuolelle niin, että he tukevat muita kasvatusalan ammattilaisia romaneiden ohjauksessa. Ohjaustyötä tekevien on hyvä ymmärtää romanikulttuurin erityispiirteitä, jotta he osaavat tukea romaneja koulutuspolulla. Lisäksi on tärkeää edistää romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa, kuten työmarkkinoilla.

Diakin tähänastinen toiminta on rajoittunut kansalliselle kentälle. Asiantuntijuudelle ja kokemusperäiselle tietotaidolle olisi kysyntää myös muualla Euroopassa. Tavoitteena onkin tehdä yhteistyötä toimijoiden kanssa, joilla on jo kansainvälisiä yhteyksiä romanijärjestöihin sekä Diakin koordinoiman eurooppalaisen 3IN Alliance -korkeakouluverkoston kanssa. Tavoitteiden mukainen toiminta voi kohdistua niin romaneihin kuin eri alojen ammattilaisiin, viranomaisiin ja pääväestöön. Olennaista on, että toimintaan osallistuu niin romaniväestön kuin pääväestönkin edustajia, sillä yksin kumpienkaan on hankala saada aikaan pysyviä muutoksia toimintatavoissa tai asenteissa.

Lähteet

Auvinen, Joni 2018. Osallistujan kokemuksia. Teoksessa Mäenpää, Niina, Perho, Katri & Ärling, Mertsi (toim.) 2018. Uskalla! It`s possible! Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/153380/Diak_puheenvuoro_15_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Heiska, Veli-Matti, 2020. Anonyymi rekrytointi: case vantaan kaupunki. Maisterintutkielma Yhteiskuntapolitiikka. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: file:///C:/Users/carlmer/Downloads/URN_NBN_fi_jyu-202006244609.pdf

Hilli, Petri, Ståhl, Timo, Merikukka, Marko & Ristikari, Tiina, 2017. Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskemasta. Yhteiskuntapolitiikka 82. Saatavissa: file:///C:/Users/carlmer/Downloads/YP1706_Hilliym%20(1).pdf

Jauhola, Laura, Ärling, Mertsi, Karinen, Risto, Luukkonen, Tuomas & Oosi, Olli 2019. Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinoille integroituminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:58. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-469-3

Junkala, Pekka & Tawah, Sanna 2009. Enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Romanilasten ja- nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa. Lapsiasianvaltuutetun toimiston julkaisuja 2009:2. Jyväskylä: Lapsiasianvaltuutetun toimisto.

Laine, Terhi 2017. Alkusanat. Teoksesta Marja Pinolehto (toim.) Sujuvampia opinpolkuja romaneille ja maahanmuuttajille. Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla- hankkeen loppuraportti. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/138798/Puheenvuoro_12_978-952-493-305-6.pdf.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Markkanen, Airi 2003.Luonnolisesti. Etnografinen tutkimus romaninaisten elämänkulusta. Joensuun yliopiston humanistisia tutkimuksia 33. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Mäenpää, Niina, Perho, Katri & Ärling, Mertsi (toim.) 2018. Uskalla! It`s possible! Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/153380/Diak_puheenvuoro_15_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

OPH 2014. Romanioppilaiden toisella asteella ja tuki jatko-opinnoissa. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/159854_romanioppilaiden_ohjaus_toiselle_asteelle_ja_tuki_jatko-opinnoissa.pdf

Pelli, Petja 2019. Norja aloittaa anonyymin työnhaun ulkomaalaisten syrjinnän estämiseksi. Saatavissa: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006063503.html

Rajala, Susanna & Blomerus, Satu 2015. Katsaus aikuisten romanien koulutustaustoihin. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2015: 8. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/katsaus-aikuisten-romanien-koulutustaustoihin

Saastamoinen, Anni, 2018. Helsinki ottaa asteittain käyttöön anonyymin rekrytoinnin – hakemuksissa ei enää nimiä tai sukupuolia. Saatavissa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/959ad0ba-cbd7-44ad-956f-4f40b7776936

Suonoja, Kyösti & Lindberg, Väinö 1999. Romanipolitiikan strategiat. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Syrjä, Hannele & Valtakari, Mikko 2008. Romanien pitkä matka työn markkinoille: tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2008.

Tervonen, Miika 2012. Romanit ja suuri muutos. Teoksessa Panu Pulma (toim.) Suomen romanien historia. Helsinki: SKS, 166-197.

Ärling, Mertsi 2018. Romanien työllistyminen- kompastuskivi vai ponnahduslauta? Tuumasta töihin- koulutusmalli ponnahduslautana työllistymiseen. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen. YAMK. Helsinki: Diakonia- ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026065

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101222368