Lihasta lihatta?

Varsinainen salibuumi on villinnyt niin Suomessa kuin maailmalla jo useita vuosia. Some on pullollaan ”belfieitä” ja muita pullistelukuvia, joissa esitellään saliharrastuksen tuloksia. Toinen koko ajan enemmän ja enemmän näkyvä trendi on ruokavalion terveellisyys: kasvispainotteinen tai jopa vegaaninen ruokavalio. Nämä kaksi teemaa kuitenkaan kulkevat vielä harvoin yhdessä.

Treenaajan ravitsemuksen peruspilari

Salilla puurtajan ruokavalion peruspilarina tunnutaan pitävän proteiinia. Karrikoidusti tämä tarkoittaa yleensä siis lihaa, lihaa, lihaa ja lisäksi maitoproteiinia rahkasta ja raejuustosta. Kylkeen riisiä tai pastaa ja sokeritonta mehukeittoa, ehkä salaattiakin.

Entä voisiko hauista ja pakaraa kasvattaa syömättä lihaa?

Entä voisiko hauista ja pakaraa kasvattaa syömättä lihaa? Tai jopa täysin vegaanisesti? Toki voi. Tavoitteellinen treenaaminen, salilla tai muutoinkaan, ei vaadi lihaa tai muuta eläinperäistä proteiinia. Sen sijaan se vaatii jonkin verran ravintoaineisiin ja kulutukseen perehtymistä, joka toki olisi suotavaa myös sekaruokavalion noudattajille.

Mitä syödä ja miksi?

Mikäli ei tiedä mitä ja minkä verran koneeseen tankkaa, ei koneen suoritustehokaan usein ole optimaalinen. Perustasolla liikuntaa harrastavan proteiinintarve ei itse asiassa ole kovinkaan paljon pelkkää hyötyliikuntaa harrastavaa suurempi, ja tyydyttyy yleensä ihan vain monipuolisesti syömällä. Sen sijaan kilpaurheilijat ja muuten rankemmin treenaavat voivat tarvita jopa kaksinkertaisen määrän proteiinia hyötyliikkujaan verrattuna.

Vegaaninen ruokavalio kasvattaa lihasta siinä missä sekaruokavaliokin, kunhan sisältää muiden ravintoaineiden lisäksi myös riittävästi proteiinia.

Liha- ja maitotuotteet eivät silti ole välttämättömiä edes kovaa treenatessa. Proteiinin lähteellä nimittäin ei varsinaisesti ole merkitystä, vaan sen määrällä ja suhteella muihin ravintoaineisiin. Vegaaninen ruokavalio kasvattaa siis lihasta siinä missä sekaruokavaliokin, kunhan sisältää muiden ravintoaineiden lisäksi myös riittävästi proteiinia.

Mitä siis lautaselle?

Mainioita kasviperäisiä proteiinin lähteitä löytyy paljon. Sellaisia ovat esimerkiksi soija, pavut, linssit, herneet, pähkinät ja siemenet. Nykyään kaupasta saa myös monenlaisia valmisteita vaikkapa härkäpavusta ja kaurasta, joita voi käyttää aivan lihan tapaan.

Pelkkä proteiini ei kuitenkaan riitä lihasten kasvattamiseen. Lisäksi tarvitaan myös hiilihydraatteja ja rasvoja. Hiilihydraatin lähteet ovat pääasiassa samoja niin sekasyöjillä kuin vegaaneilla. Rasvojen lähteet sen sijaan ovat vegaanilla usein automaattisesti paremmat, koska kasvirasvoista vain palmu- ja kookosöljyt lasketaan haitallisempiin koviin rasvoihin.

Aivan kaikkea tarvittavaa ei vegaanisesta ruokavaliosta saa

Yksi seikka kuitenkin kannattaa erityisesti huomioida, jos siirtyy vegaaniseen ruokavalioon. Hermostolle ja punasoluille välttämätöntä B12-vitamiinia ei esiinny kasvikunnan tuotteissa. Joskus näin virheellisesti väitetään ja käytetään B12-vitamiinin sijaan B12-analogia sisältäviä merilevää ja hapanvihanneksia B12-vitamiinin lähteinä, mitä ne eivät kuitenkaan ole. Vegaani joutuu siis turvautumaan joko ravinnelisään purkista tai käyttämään B12-vitaminoituja tuotteita.

Lihasta siis todellakin saa kasvatettua lihatta, ilman erityisempiä kommervenkkejä. Vegaanisen ruokavalion ongelmaksi mielletty proteiini ei suinkaan ole ongelma, kun tietää mitä syö.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102245926