Työstressi vaarantaa terveyden

Työelämä voi olla nykyään todella hektistä ja työstressistä kärsii moni. Työstressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi kiire, työn määrä, työn vaatimukset, työpaikan fyysiset olosuhteet tai sosiaaliset kuormitustekijät, kuten työilmapiiri ja esimiestyö.

Mitä työstressi on?

Stressi on häiriötila, jossa ihmiseen kohdistuu liikaa paineita ja vaatimuksia niin, että voimavarat ylittyvät. Stressi voi olla joko hyvää tai pahaa stressiä. Joskus hetkellinen stressaava tilanne voi saada ihmisen pinnistelemään ja yrittämään parhaansa. Näin ihminen voi parantaa sen hetkistä suoritustaan. Pitkäaikainen stressaava tilanne ei ole kuitenkaan kenellekään hyväksi.

Jos stressaava elämäntilanne pitkittyy, voi stressi muuttua terveydelle haitalliseksi. Tällöin kuormittuu sekä keho että mieli. Stressi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Pahimmillaan se voi jopa heikentää vastustuskykyä tai altistaa sairauksille.

Työstressin ja verenpaineen yhteys

Stressi vaikuttaa verenpaineeseen siten, että stressihormonien eli kortisolien vapautuessa vereen verisuonet supistuvat ja verenpaine nousee.

Stressi vaikuttaa verenpaineeseen myös epäsuorasti siten, että stressaantunut ihminen ei välttämättä jaksa pitää huolta omista elintavoistaan. Nukkuminen voi olla huonoa, eikä silloin jaksa liikkua tai kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon. Näin verenpaine pääsee salakavalasti nousemaan stressin seurauksena.

Kohonnut verenpaine vaikuttaa terveyteen monella tapaa huomaamattomasti.

Stressin ja kohonneen verenpaineen yhteys on siis todellinen. Kohonnut verenpaine vaikuttaa terveyteen monella tapaa huomaamattomasti. Hyvin korkeakaan verenpaine ei yleensä aiheuta oireita, jolloin siitä kärsivä ei välttämättä ota tilannetta tosissaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Kohonneelle verenpaineelle voi olla useita muitakin syitä, kuten tupakointi, runsas alkoholin käyttö, liiallinen suolan käyttö tai liikunnan vähyys. Nämä kaikki ovat asioita, joihin pystyy itse vaikuttamaan. Joskus kohonneen verenpaineen syynä voi olla myös perinnöllinen alttius.

Kun verenpaine kohoaa, vaikka juuri työstressin seurauksena, suurentuu riski sairastua muihin sairauksiin. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät moninkertaistuvat.

Korkea verenpaine aiheuttaa sydämelle lisätöitä, jonka vuoksi sydänlihas paksunee ja väsyy. Tästä voi seurata sydämen vajaatoimintaa. Korkeasta verenpaineesta voi seurata myös valtimotautia, joka pahimmillaan voi aiheuttaa aivohalvauksen tai sydäninfarktin.

Miten itse voi vaikuttaa työstressiin?

Työstressiin voi koittaa itse vaikuttaa osittain samoin keinoin kuin mihin tahansa muuhunkin stressiin. Itsehoidossa oleellista on oman ajankäytön järjestely. Päivä tulisi jakaa kolmeen eri osaan: kahdeksan tuntia unta, kahdeksan tuntia töitä tai koulua ja kahdeksan tuntia vapaa-aikaa, joka sisältää itselle mukavia asioita.

Riittävän unen saanti on tärkeässä asemassa stressin vähentämisessä. Liian vähäinen uni heikentää töissä suoriutumista ja jaksamista, mikä itsessään voi yhä lisätä työstressiä.

Työstressiin voi koittaa itse vaikuttaa osittain samoin keinoin kuin mihin tahansa muuhunkin stressiin.

Haitallista työstressiä voi vähentää myös työpaikalla, pienin askelin. Työn tavoitteiden ja tehtävänkuvan tulisivat olla jokaiselle selvää. Työntekijän on myös tiedettävä oma vastuunsa sekä työnjako.

Erittäin tärkeää on miettiä, onko työmäärä ja tahti itselle liian raskas. Miksi kärsiä näiden asioiden kanssa yksin, kun ne voi ainakin ottaa puheeksi?

Kaikkiin työhön liittyviin asioihin ei voi itse vaikuttaa. Silloin asia tulisi ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa. Apua voi hakea myös esimerkiksi työterveyshuollosta. Asian kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä yksin.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102245928