Sosionomiopiskelijan harjoittelu koronapandemian aikana

Sosionomi (AMK) tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää Suomessa 20 ammattikorkeakoulua. Sen suoritusaika on kolme ja puoli vuotta.

Ammattikorkeakoulututkintoon, esimerkiksi sosionomitutkintoon, johtaviin opintoihin voi sisältyä perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja opinnäytetyö (A 1129/2014 2. §). Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmassa puhutaan kuitenkin tavallisesti ”harjoittelusta” ”ammattitaitoa edistävän harjoittelun” sijaista.

Harjoittelun laajuus sosionomikoulutuksessa

Sosionomikoulutusta järjestäviltä ammattikorkeakouluilta kartoitettiin Webropol-kyselyllä helmikuussa 2021 näkemyksiä harjoittelujen järjestämisestä. Kyselyyn saatiin yhteensä 20 vastausta, yksi vastaus kustakin sosionomikoulutusta järjestävästä ammattikorkeakoulusta. (Helminen, 2021.)

Sosionomikoulutuksen laajuus on 210 opintopistettä (5670 tuntia). Kartoituksen perusteella sosionomikoulutuksessa harjoittelua on keskimäärin 45 opintopistettä (1215 tuntia). Näin ollen sosionomikoulutuksesta noin viidesosa on harjoittelua. (Helminen, 2021.)

Diakin sosionomikoulutuksessa harjoittelun osuus on keskimääräistä suurempi. Diakin suomenkielisessä sosionomikoulutuksessa harjoittelun laajuus on 55 opintopistettä (1485 tuntia). Lisäksi sosionomiopiskelija voi valita Diakissa täydentäviin ammatillisiin eli vapaasti valittaviin opintoihin opintojaksoja, jotka toteutuvat harjoitteluna. (Diak, i.a.)

Harjoittelu koronapandemian aikana

Koronapandemia on muuttanut ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tutkintojen opetusjärjestelyjä. Opetusta on toteutettu etäyhteyksin ja digitaalisissa verkkoympäristöissä. Lisäksi koronapandemia on vaikuttanut harjoittelujen järjestelyihin ja toteutuksiin.

Sosionomiopiskelijoiden harjoitteluja keskeytyi, peruuntui ja viivästyi erityisesti keväällä 2020.

Sosionomiopiskelijoiden harjoitteluja keskeytyi, peruuntui ja viivästyi erityisesti keväällä 2020. Koronapandemian seurauksena sosiaalialan toimipaikoissa jouduttiin rajaamaan asiakas- ja työntekijämääriä. Sosiaalialan henkilöstöä siirtyi etätyöhön. Näistä syistä johtuen harjoitteluja voitiin toteuttaa aikaisempaan vähemmän. (Helminen, 2021.) Keskeytyneiden, peruuntuneiden ja viivästyneiden harjoittelujen toteuttamiseen on löydetty kuitenkin ratkaisuja.

Sosiaalialan organisaatioiden kanssa on neuvoteltu keskeytyneiden harjoittelujen jatkomahdollisuuksista. Keväältä 2020 sosionomiopiskelijoiden harjoittelujaksoja siirrettiin kesälle ja syksylle 2020. Myös sosiaalialan kesätyön opinnollistamisesta löydettiin ratkaisuja harjoittelujaksojen keskeytymisistä ja peruuntumisista opiskelijoille koituneisiin pulmiin. (Helminen, 2021.) Opinnollistaminen tarkoitti sitä, että kesän aikana sosiaalialan työskennellyt opiskelija osoitti erilaisin keinoin, esimerkiksi kirjallisella raportilla, hankkineensa harjoittelua vastaavan osaamisen.

Sosionomiopiskelija on voinut tehdä keskeytyneestä harjoittelusta puuttuvan osan teoriaopinnoilla. Kun laajasta ja pitkäkestoisesta harjoittelujaksosta on ollut suorittamatta vähäinen osuus (esim. 1–3 viikkoa) sen keskeytyessä, on opiskelijan kanssa sovittu esimerkiksi täydentävän kirjallisen oppimistehtävän tekemisestä. (Helminen, 2021.)

Keväällä 2020 sosionomiopiskelijoille järjestettiin harjoittelujen sijasta mahdollisuuksia suorittaa niin sanottuja teoriaopintojaksoja. Teoriaopintojen ja harjoittelujen uudelleen järjestelyjen ansiosta opiskelijat ovat voineet suorittaa opintojaan siten, että tutkinnon suorittaminen on mahdollistunut opiskelijan ennalta suunnittelemassa aikataulussa. (Helminen, 2021.)

Harjoittelu etäasiakastyössä

Koronapandemian aikana sosiaalialan asiakastyön järjestelyissä on siirrytty lähipalveluista etäpalveluihin. Sosionomiopiskelijat ovat tehneet harjoittelujaan osallistuen etäasiakastyöhön ja etäpalvelujen kehittämiseen. (Helminen, 2021.)

Diak on osatoteuttajana MIPA 2.0 -ohjelmassa eli päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (A-klinikkasäätiö, i.a.). Koronapandemian aikana päihde- ja mielenterveysjärjestöt ovat palvelleet asiakkaitaan muun muassa virtuaalikohtaamispaikoissa, verkkoryhmissä ja puhelinringeissä (Jurvansuu ym., 2020). Etäpalvelut eivät ole kuitenkaan täysin vastanneet palvelunkäyttäjien avun ja tuen tarpeisiin. Järjestöjen matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen sulkeutuminen on lisännyt palvelukäyttäjien ahdistusta, yksinäisyyden tunnetta ja omaan psyykkiseen sairauteen liittyviä pelkoja sekä itsetuhoisia ajatuksia (Jurvansuu ym., 2021).

Diakin sosionomiopiskelijat ovat tehneet harjoittelujaan MIPA 2.0 -ohjelman järjestöissä. Opiskelijoiden kokemukset ovat suurelta osin rohkaisevia niin sanotusti etänä suoritetuista harjoitteluista. Etäharjoitteluissa opiskelijoita on tavallisesti pohdituttaneet vuorovaikutussuhteen rakentamiseen liittyvät kysymykset.

Etäharjoitteluissa opiskelijoita on tavallisesti pohdituttaneet vuorovaikutussuhteen rakentamiseen liittyvät kysymykset.

Etäharjoittelu on mahdollistanut laajan perehtymisen järjestön toimintaan. Harjoitteluun on sisältynyt järjestön toiminnan kehittämiseen liittyvän kartoituksen ja esimerkiksi podcastien tekeminen, muun muassa opiskelijoiden rahapelaamisesta.  Järjestön toteuttamiin koulutuksiin osallistuminen on ollut joustavaa. Harjoittelussa sosionomiopiskelija on voinut kehittää tiedollista ja tiedonhankintataitojen osaamistaan moniulotteisesti. Tätä artikkelia varten haastateltiin sosionomiopiskelijoita sähköpostitse. Seuraava ote opiskelijan haastattelusta.

Etäharjoittelu on mahdollistanut sen, että pystyy rauhassa pohtimaan, hakemaan tietoa, ideoimaan. … On ollut mahdollista osallistua jouhevasti monenlaisiin etäkoulutuksiin, lyhyelläkin varoitusajalla. … Lisäksi on saanut kokonaiskuvaa järjestön – joka toimii valtakunnallisesti – eri toiminnoista, kun on ollut yhteydessä henkilökuntaan ympäri Suomea.

Sosionomiopiskelija on osallistunut etäasiakastyöhön. Hän on kokenut etäasiakastyön sujuvan, kun sen painopiste on asiakkaan neuvonnassa.

Etäharjoittelu on sujunut hyvin, koska toiminta on muutakin kuin lähikohtaamista, ja päihdeneuvonnan kautta ihmisten tavoittaminen tapahtuu muutenkin etänä. […] Sen sijaan vuosi sitten mielenterveysyhdistyksessä oli haastavampaa, koska pääpaino heidän toiminnassaan on kohtaamisissa ja jäsentalon toiminnassa, jonka ovet piti laittaa säppiin.

Myös oppimisen ohjaus on ollut etäharjoittelussa sujuvaa. Etäharjoittelussa opiskelija on voinut kehittää valmiuksia, mitä etätyö edellyttää, kuten ajankäytön hallintaa kotona töitä tehdessä.

Työpaikkaohjaaja on ollut aktiivisesti ja vahvasti läsnä, minut on otettu työyhteisössä hyvin mukaan osaksi porukkaa jne. Suurin haaste on ollut oman työskentelyni jäsentämisessä, aikatauluttamisessa ym., kun työskentelee kotoa käsin: itsensä johtamisen taitoja joutunut harjoittelemaan ja vahvistamaan, esim. käytännössä, että mitä tekee mihinkin aikaan ja koska pitää tauot ja minkä pituiset jne.

Poikkeusoloissakin on selviydytty

Koronapandemia on vaikuttanut sosionomikoulutuksen opetus- ja harjoittelujärjestelyihin. Sosionomiopiskelijan valmistuminen saattoi siirtyä kevään sijasta syksyyn 2020. Valmistumisen siirtyminen on koskettanut yksittäisiä opiskelijoita, ja valmistuminen on myöhästynyt muutamilla kuukausilla. (Helminen, 2021.)

Sähköpostihaastattelussa ilmeni, että sosionomiopiskelijoiden oppimiskokemukset etäpalveluissa ja -asiakastyössä tehdystä harjoittelusta ovat hyviä. Asiakkaiden neuvonta ja ohjaus on mahdollista etäyhteydenpidon keinoin. Etäharjoittelu on lisännyt opiskelijoiden valmiuksia työskennellä digitalisoiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Harjoittelujen järjestelyt ovat sujuneet paremmin vuoden 2020 loppu- ja vuoden 2021 alkupuolella kuin keväällä 2020. Poikkeusoloissa on opittu toimimaan. Jatkuva harjoitteluyhteistyö ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutusten ja sosiaalialan sekä varhaiskasvatuksen työelämätahojen kesken on tukenut yhteistyön tekemistä myös koronapandemia-aikana.

Lähteet

A 1129/2014. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129

A-klinikkasäätiö. (i.a.). Tietopuu. MIPA 2.0 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2019–2021.

Diak, Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Opetussuunnitelmat (OPS). Saatavilla 26.4.2021 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/opetussuunnitelmat-ops/#bdd86573

Helminen, J. (2021). Harjoittelu ammattitaito edistämässä – kartoitus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sosionomikoulutuksessa. (Diak Puheenvuoro 37). Diakonia-ammattikorkeakoulu. (julkaistaan Theseuksessa https://www.theseus.fi/ alkukesän 2021 aikana)

Jurvansuu, S., Kaskela, T., & Tourunen, J. (14.8.2020). Lähipalveluista etäpalveluihin. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan aikana. (Katsauksia ja näkökulmia 3/2020). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 26.4.2021  https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_katsauksia_3_2020_lahipalveluista_sahkoisiin_etapalveluihin.pdf

Jurvansuu, S., Kaskela, T., & Tourunen, J. (14.4.2021). Kun kohtaamispaikka suljettiin. Kävijöiden ja työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan vaikutuksista. https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_katsauksia_2_2021_kun_kohtaamispaikka_suljettiin.pdf

Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J. (Katsauksia ja näkökulmia 2/2021). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 26.4.2021 https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_katsauksia_2_2021_kun_kohtaamispaikka_suljettiin.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132324