Monialainen yhteistyö tukee pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä

Työ- ja toimintakyvyn tukemiseen on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota. Työkyvyllä tarkoitetaan yksilöön ja työhön liittyvien tekijöiden kokonaisuutta, kun taas toimintakyky muodostuu ihmisen fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista mahdollisuuksista selviytyä arkielämässään (Työkyvyn tuen palvelupolku, 2021). Suomessa osana hallitusohjelmaa on käynnissä työkykyohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa siirtää työkyvyn palvelut osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Työikäisten työllistymistä ja työssäjaksamista voi tukea monin eri toimenpitein, mikä edellyttää monialaista yhteistyötä. Erityisesti pitkäaikatyöttömien työ- ja toimintakykyä tulee tukea monin eri tavoin, jotta he pääsisivät takaisin työelämään. Käynnissä olevat työllisyyden kuntakokeilut pyrkivät lisäämään kuntien vastuuta työllisyyspalveluista, kun samalla sote-palvelut ovat siirtymässä hyvinvointialueille. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten monialaista yhteistyötä on toteutettu käytännössä Tykke-hankkeissa.

Pitkäaikaistyöttömien ongelmiin kiinnitettävä erityishuomiota

Pitkäaikaistyöttömät käyttävät keskimääräistä vähemmän terveys- ja kuntoutuspalveluita, mutta heillä on runsaasti työkykyä heikentäviä sairauksia, joista yleisimpiä ovat mielenterveyden häiriöt (Eläketurvakeskus, 2021; Lappalainen ym., 2018; Kerätär & Karjalainen, 2010). Työttömyys tuo usein mukanaan sosiaalista huono-osaisuutta, osallisuuden heikentymistä sekä taloudellista niukkuutta. Sen pitkittyessä usein myös sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kasvavat, ja työkyky heikkenee entisestään, mikä voi johtaa jopa pysyvään työelämästä syrjäytymiseen.

Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein moninaisia ongelmia, ja työkyvyn tuesta vastaavilla tahoilla on puutteellista tietoa kohderyhmän työ- ja toimintakyvystä sekä terveyden- ja elämäntilanteesta. Sosiaali- ja terveysministeriön (Oivo & Kerätär, 2018) selvityksessä todetaan varsinkin pitkäaikaistyöttömissä olevan runsaasti sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole avoimille työmarkkinoille työkykyisiä sekä henkilöitä, joiden työkykyä voitaisiin kohentaa sairauksien hoidolla ja yksilöllisestä tarveselvityksestä lähtevällä kuntoutuksella.

Pitkäaikaistyöttömien monialaisten palveluiden hallinnointi ei ole riittävän koordinoitua.

Pitkäaikaistyöttömien monialaisten palveluiden hallinnointi ei kuitenkaan ole riittävän koordinoitua. Heidän sairauksiaan ei tutkita tai hoideta, eikä heitä ohjata kuntoutukseen samalla tavoin kuin työssä käyviä. Lisäksi lääkäreiden työttömien työkyvyn arvioinnin osaamisessa koetaan olevan puutteita. (Oivo & Kerätär, 2018.) Tämän vuoksi pitkäaikaistyöttömille ei aina pystytä kohdentamaan riittävän tehokkaasti heidän tilannettaan tukevia palveluita.

Monialainen Tykke-toiminta asiakkaan parasta edistämässä

Huoltoliitto ry:n Tykke-toiminnassa (ESR TL5/10.1. -hankkeet S21330; 1.6.2018-31.5.2020 sekä S22042; 1.6.2020-31.12.2022) moniammatillinen työryhmä laatii asiakkaille työ- ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeen kartoitusta, jossa asiakas on itse mukana aktiivisena toimijana. Toiminnalla on haluttu vaikuttaa edellä mainittuihin haasteisiin yhdistämällä asiakkaan palveluita, ja vähentämällä niiden pirstaleisuutta ja asiakkaan kokemaa ”luukulta luukulle” pomputtelua. Päätavoitteena on kohderyhmän elämänhallinnan, -laadun sekä työ- ja toimintakyvyn parantuminen.

Toiminnalla halutaan vastata myös työllisyydestä vastaavien tahojen tarpeeseen saada lisätietoa asiakasryhmästä, jolla on taustalla paljon tunnistamattomia työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Moniammatillisella kartoituksella on pystytty tuomaan näkyväksi näitä työllistymisen haasteita, selkiyttämään asiakkaan palvelutarvetta sekä ohjaamaan ja nopeuttamaan hänen pääsyään oikeisiin terveyttä ja/tai työkykyä tukeviin palveluihin.

Toiminnassa näkyy ammattilaisten välinen koordinoitu yhteistyö, jossa työnjakoa, vastuuta sekä toimintaa sovitetaan yhteen, ja tiimin jäsenet ovat siitä tietoisia. Tämä heijastuu myös asiakkaalle, joka tarvitsee kokonaisvaltaista tukea ja eri palveluita. Asiakas voi saada Tykke-toiminnan sisällä lääkärin, sosiaalityöntekijän ja tarvittaessa psykologin kartoittavia palveluita. Palveluintegraation näkökulmasta on siis kyse mikrotason integraatiosta, eli ammattilais- ja asiakastason integraatiosta, jossa toteutuu eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, sekä koordinoitu yhteistyö asiakastasolla (esim. Taskinen & Hujala, 2020, s. 49–50).

Kokemuksia Tykke-hankkeesta

Toiminnassa on rakennettu sujuvaa yhteistyötä alueellisen Te-toimiston ja hankekuntien (Kuopio, Tuusniemi) kunnallisten työllisyyspalveluiden välillä. Hankkeen palveluun ohjauksen tarpeen ovat arvioineet työllisyydestä vastaavat tahot, mikäli he ovat kokeneet tarvetta lisätiedolle asiakkaan työkyvystä, tai mikäli asiakas on kokenut terveydentilansa olevan heikko.

Vaikka työllisyyden kuntakokeilun käynnistymisvaihe on vähentänyt hetkellisesti asiakkaiden ohjautumista hanketoimintaan, niin kolmen vuoden aikana siihen on silti ohjautunut jo 478 asiakasta, joista prosessin on käynyt läpi 360 henkilöä. Yhtenä merkittävänä elementtinä yhteistyön onnistumisessa on ollut palvelun tarvelähtöisyys sekä tavoitteiden laatiminen yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyöverkostojen lisäksi asiakasosallisuusnäkökulma on ollut osana prosessin toiminnan arviointia ja kehittämistä. Toimintamallin voi tiivistää kuvioksi 1.

Kuvio 1. Tykke-hankkeen monialaisen yhteistyön malli

Sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta saatu palaute on ollut hyvää. Yhteistyökumppanit ovat kokeneet moniammatillisen tiimin laatiman jatkosuosituksen tärkeäksi työvälineeksi asiakkaiden työkyvyn ja työllisyyden tukemisessa. Toiminta on nähty monialaisena palveluna, jossa toteutuu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus, ja josta asiakas on ohjautunut työkykyä edistäviin palveluihin.

Asiakaspalautteessa ovat nousseet esille muun muassa tulevaisuuden suunnitelmien selkeytyminen, lisääntynyt motivaatio työkyvyn edistämisessä, sekä lääkärin tarkastuksen merkitys. Osalla asiakkaista on ollut vuosia edellisestä terveystarkastuksesta ja hankkeesta onkin tehty runsaasti lähetteitä tai -suosituksia jatkotarkastuksiin. Lisäksi kuuntelemisen merkitys on noussut tärkeäksi.

Ehkä hätkähdyttävin palaute kuului näin:  ”Ei käsitellä ihmisroskana, vaan kuunnellaan ja kannustetaan.” Palaute kertoo  omalta osaltaan kohderyhmän tarpeesta tulla kuulluksi.

Miten Tyken kokemuksia voisi hyödyntää jatkossa?

Yleisesti on havaittu, että työikäisten, monialaista tukea tarvitsevien parissa työskennellessä painopisteen tulee olla tehostetussa yksilötyössä, jonka ominaispiirteitä ovat tiiviit tapaamiset sekä intensiivinen ja oikea-aikainen tuki. (Karjalainen ym. 2021, s. 18). Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työvoimahallinnon välille tarvitaankin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä työttömien työkyvyn edistämiseen. Yhteistyöverkostojen merkitys on erityisen tärkeää vaikeasti työllistyvien kohdalla, joiden moninaiset ongelmat tuovat mukanaan vaateen monialaiselle yhteistyölle. (Lappalainen, 2017.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työvoimahallinnon välille tarvitaankin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä työttömien työkyvyn edistämiseen.

Tykke-hankkeen kaltaiselle toiminnalle voidaankin nähdä tarvetta koko Suomessa, sillä nykyisessä palvelujärjestelmässä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ei täysin toteudu, vaikka Terveydenhuoltolain (1236/2010) mukaiset työttömien terveystarkistukset kunnissa toteutuisivatkin. Työttömien terveystarkistukset eivät useinkaan kata riittävän laaja-alaisesti ja moniammatillisesti työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointia, vaikka juuri sellaista tarvittaisiin.

Työkyvyn tukemisen ja arvioimisen tulisi tapahtua moniammatillisessa yhteistyössä terveyden- ja sosiaalihuollon sekä työllisyydestä vastaavien tahojen kesken. Te-palvelut tulevat näillä näkymin siirtymään kunnille työllisyyden kuntakokeilun jatkeena. Tämän muutoksen koetaan tuovan palveluita lähemmäs asiakkaita ja tukevan nopeampaa työllistymistä. Toisaalta olisi huomioitava, miten eri palveluita pystytään yhdistämään sote-uudistuksen myötä, kun muut palvelut siirtyvät pääosin hyvinvointialueiden tuottamiksi.

Palvelujen toteutuksen ei tulisi muodostua liian pirstaleisista osista, sillä moninaisia työ- ja toimintakyvyn haasteita omaavat asiakkaat muodostavat tarpeen saumattomalle monialaiselle yhteistyölle. Tykke-hankkeessa on onnistuttu luomaan toimiva eri palveluja yhteensovittava malli, ja vieläpä asiakkaita osallistavalla tavalla. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tällaisen eri palveluita yhdistävän ja työttömien työkykyä tukevan toiminnan juurruttaminen joko kunnan omaksi tai ostopalveluina tuotettavaksi toimintamalliksi.

Lähteet

Eläketurvakeskus (2021). Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2021. Eläketurvakeskuksen tilastoja: 4/2021.

Karjalainen, P., Kivipelto, M. Liukko, E. & Muurinen, H. (2021). Osallisuutta ja toimintakykyä vahvistava aikuissosiaalityö: opas ammattilaisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/142555

Kerätär, R. & Karjalainen, V. (2020). Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Lääkärilehti, 45(65), 3683–90.

Lappalainen, K. (2017). Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen: painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta.

Lappalainen, K., Mattila-Holappa, P., Yli-Kaitala, K., Hult, M. & Räsänen, K. (2018). Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja. Lääkärilehti, 42(73), 2421–26.

Oivo, T. & Kerätär, R. (2018). Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet: Selvityshenkilöiden raportti. Raportteja ja muistioita 43/2018. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Taskinen, H. & Hujala, A. (2020). Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala (s. 47–75). Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

Työkyvyn tuen palvelupolku (2021). Mitä palvelutarpeen tunnistaminen tarkoittaa? Saatavilla 29.9.2021 https://polku.tietyoelamaan.fi/palvelutarpeen-tunnistaminen/mika-palvelutarpeen-tunnistaminen/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082544194