Diak 25 vuotta: Organisaatiorakenteen vaiheita
Diakin historiaan on mahtunut useita organisaatiomuutoksia, jotka ovat vaikuttaneet niin kampusten sijaintiin kuin sisäiseen organisoitumiseen.
Alkuvaiheen Diakissa korostuivat yksiköt, jotka toimivat vuokralaisina omistajiensa tiloissa. Diakin ensimmäisenä työntekijänä aloitti Helsingin Diakonissalaitoksen koulutussuunnittelijan tehtävästä Diakin suunnittelijaksi siirtynyt Outi Kinttula. Rehtorin toimistoa kasvatettiin tietoisen hitaasti ja toimintatapaa pidettiin vuosien ajan verkostomaisena.
Yksiköt olivat taloudellisesti lähes itsenäisiä vuoden 2006 loppuun saakka. Niillä oli oma johtaja, oma talous ja oma profiili, mutta käytännössä yhteistä toiminta-ajatusta vahvistettiin joka vuosi yhä enemmän. Eri yksiköissä toimi useita yhteisissä koordinaatiotehtävissä toimineita, joille muut yksiköt maksoivat näistä palveluista sovitun kertoimen mukaan. Järjestely oli taloudellisesti edullinen yksiköille, joilla oli palveluksessaan useita toimihenkilöitä, joiden työstä suuri osa suuntautui yhteisiin koordinaatiotehtäviin.
Ilmansuuntaorganisaatiosta valtakunnallisiin yksiköihin
Vuoden 2007 alusta Diak alkoi toimia uudenlaisella organisaatiorakenteella, kun muodostettiin neljä yksikköä: Diak Etelä, Diak Länsi, Diak Itä ja Diak Pohjoinen. Niistä Diak Pohjoinen merkitsi Oulun yksikköä ja Diak Itä Pieksämäen yksikköä. Molemmissa entiset johtajat ja toimintakulttuurit jatkoivat kutakuinkin entiseen tapaan. Diak Lännen yksikön muodostivat Porin ja Turun kampukset, ja läntistä yksikköä johdettiin Porista. Suurimmat muutokset toteutettiin Diak Etelässä, jossa entiset yksikönjohtajat siirtyivät uusiin tehtäviin ja kampuksien johtotehtäviin valittiin koulutusjohtajat. Diak Etelän johtajaksi tuli dosentti Heikki Hiilamo.
Ilmansuuntaorganisaation vaiheessa painotettiin Diakin valtakunnallisuutta. Ikään kuin viidenneksi yksiköksi muotoutuivat rehtorin alaisuuteen ja muiden yhteisten toimintojen yhteyteen Diakin tutkimusohjelmat, jotka oli otsikoitu sanoilla kirkko, hyvinvointipalvelut ja kansalaisyhteiskunta. Diakin TKI-hankkeet ryhmitettiin näiden mukaan ja etusijalle asetettiin köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät hankkeet. Tutkimusohjelmissa toimi pysyvästi useampia tutkijayliopettajia ja määräaikaisilla sopimuksilla Diakin tutkijoita eri hankkeissa.
Vuoden 2007 alusta Diak alkoi toimia uudenlaisella organisaatiorakenteella, kun muodostettiin neljä yksikköä: Diak Etelä, Diak Länsi, Diak Itä ja Diak Pohjoinen.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen toteuttama korkeakoulu-uudistus oli käytännössä osa valtiontalouden säästöohjelmaa. Diakin tulorahoitus heikkeni niin paljon, että lähdettiin suunnittelemaan uutta toimintamallia. Kriisiytymistä osoitti turvautuminen irtisanomisiin. Kaikkiaan 12 diakilaista sai lähteä. Paniikkijarrutus merkitsi tahraa Diakin maineelle ja aiheutti suuren pettymyksen ja turhautumisen tunteen henkilöstössä.
Uusi organisaatio tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Se perustui valtakunnallisesti toimiviin osaamisalueisiin, joiden nimet (Kasvu ja asiantuntijuus, Osallisuus ja terveys, Kirkko ja yhteiskunta, Johtaminen ja palvelujärjestelmät sekä Voimavarat ja laatu) palvelivat ennen kaikkea sisäistä organisoitumista. Tutkimusohjelmat lakkautettiin ja toiminnassa korostui opetus.
Vuonna 2016 rehtoriksi tullut Tapio Kujala yksinkertaisti organisaatiota niin, että kaikki koulutustoiminta keskitettiin vararehtorina toimivan koulutusjohtajan, kaikki TKI-toiminta kehitysjohtajan ja kaikki sisäiset palvelut palvelujohtajan alaisuuteen. Myöhemmin organisaatiota täydennettiin henkilöstöjohtajalla ja viestintäpäälliköllä. Uudessa organisaatiossa yliopettajien lukumäärää oli huomattavasti supistettu. Kokonaan uuden henkilöstöryhmän muodostivat koulutuspäälliköt lehtoreiden lähiesimiehinä.
Diakin hallituksen suhde linjaan
Turun yksikkö siirtyi pois omistajayhteisön vuokratiloista Turun kristilliseltä opistolta vuonna 2010. Diakin toiminta Kauniaisten ja Järvenpään kampuksilla väheni vähitellen ja loppui vuoteen 2015 mennessä, jolloin valmistui uusi Helsingin-kampuksen toimitalo Kyläsaareen. Sinne sijoitettiin kaikkien aiempien Etelä-Suomen kampusten toiminnot. Viimeistään nyt omistajayhteisöjen ideologiset linjaukset, kuten Seurakuntaopiston yhteiskunnallis-ekumeeninen ”järvenpääläisyys” tai Raamattuopiston uuspietistinen ”kauniaislaisuus” jäivät historiaan.
Lokakuussa 2021 Diakin hallitus päätti pitkän valmisteluprosessin jälkeen, että jatkossa Diakilla on kampukset Helsingissä, Porissa ja Oulussa. Pieksämäellä säilyy TKI-toimintaan keskittyvä DiakHub-yksikkö, jonka kautta tehdään tutkimus- ja koulutustoimintaa Itä-Suomen alueella.
Yksityisenä ammattikorkeakouluna Diak on heijastanut paljon omistajiensa linjauksia. Se korostui alussa, jolloin Diakin yksiköiden johtajista monet olivat samalla kirkollisten omistajayhteisöjen tai niiden koulutusorganisaatioiden johtajia. Hallituksen jäsenet ja yksiköiden johtajat olivat monissa tapauksissa samoja henkilöitä. Aluksi kaikki yksiköt toimivat vuokralaisina omistajan tiloissa paikallisena korkeakouluyksikkönä. Samastuminen omistajayhteisöön oli vahvaa.
Yksityisenä ammattikorkeakouluna Diak on heijastanut paljon omistajiensa linjauksia.
Diakin hallituksen muodostivat vuoteen 2004 saakka osakeyhtiön omistajien yhtiökokouksessa nimeämät edustajat. Tällainen omistajahallitus käytti Diakissa tosiasiassa ylintä valtaa aina vuoden 2014 loppuun saakka, mutta vuosina 2004–2014 omistajahallituksen rinnalla toimi lain edellyttämän korkeakouluautonomian edellyttämä Diakin sisäinen hallitus, jonka jäsenet valittiin korkeakoulun henkilöstöstä ja työelämän edustajista. Sen merkitys jäi vähäiseksi.
Vuoden 2014 lopulla Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous valitsi ammattikorkeakoululain taas muututtua uuden hallituksen, jossa omistajien edustajien lukumäärä väheni. Mukaan tuli sidosryhmien edustajia ja asiantuntijoita sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia kumpiakin yksi. Omistajayhteisöjen suoran ohjauksen väheneminen hallituksen kautta on merkinnyt ammattikorkeakoulun linjan itsenäistymistä omistajistaan.
Diak 25 vuotta -blogisarja käy läpi Diakonia-ammattikorkeakoulun vaiheita aina perustamisesta nykyhetkeen ja tulevaisuudennäkymiin.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112256377