Ruotsia maakuntiin – auttaako Netflixin katselu?

Ruotsia opiskellaan Diakissa valmentavalla ja ammatillisella kurssilla, suullisessa ja kirjallisessa muodossa. Maantieteellisestä alueesta riippuen ruotsin opiskelun tarkoitusta on välillä kyseenalaistettu. Ei ole suinkaan harvinaista kuulla Pieksämäen-kampuksen opiskelijoilta kysymys siitä, mitä hyötyä ruotsin opiskelusta seudulla on.

Kysymykseen voi triviaalisti vastata tutkintosääntöön vetoamalla tai abstraktimmin Suomen historiasta ja kulttuuriperinnöstä kertomalla, mutta kysymys on myös relevantti. Venäjä olisi Itä-Suomessa asiakastyössä (terveydenhoidossa, elinkeinoelämässä) huomattavasti useammin tarvittava kieli kuin ruotsi. Terveydenhoitoalan opiskelijoille ruotsin osaamisesta voi kuitenkin olla myös käytännön hyötyä: hyvä ruotsinhallinta helpottaa norjan kielen oppimista, mikä puolestaan mahdollistaa palkoiltaan erittäin kilpailukykyisille terveydenhoitoalan työmarkkinoille pääsyn Norjassa.

Yleiskieltä vai puhekieltä?

Käytännön opetustyössä havaittu ilmiö on, että jotkut opiskelijat (jotka osaavat ruotsia suhteellisen hyvin) huomauttavat, että opetettu/opittava kieli on usein muodollista. Opettaja, valitessaan esimerkiksi puhekielen sanontoja valmentavalle kurssille, päätyy yleensä niihin tavallisimpiin. Keskustelukumppaniin tulee viitata kohteliaasti, ja asioista ja tapahtumista on syytä käyttää yleiskielen termejä. Opiskelija voi puolestaan kertoa katsoneensa  ruotsinkielisiä sarjoja Netflixistä, ja todeta: ”eihän siellä puhuta noin”.

Opettaja, valitessaan esimerkiksi puhekielen sanontoja valmentavalle kurssille, päätyy yleensä niihin tavallisimpiin.

Ei puhutakaan, läheskään aina. Televisiosarjassa puhekumppanille voidaan olla tilanteen mukaan alatyylisen tylyjä, ja esimerkiksi päihteistä ja niiden käytöstä puhutaan niiden ”oikeilla nimillä”. Ilmiö on tuttu myös englanninkielisistä televisiosarjoista, joista moni on jo omaksunut esimerkiksi päihteisiin liittyviä termejä.

Aitoa asiakasdialogia

Syksyn 2021 aikana muutama opiskelija on ruotsin ammatillisella kurssilla esittänyt sosiaalialan asiakasdialogin ”niin kuin se oikeassa elämässä menisi”. Etelä-Ruotsissa asuvat henkilöt ovat osallistuneet dialogin muokkaamiseen. Niinpä opettaja (ja muut opiskelijat) ovat voineet kuulla esimerkiksi sanoja swisha, pucko, snedtända, fucka upp, keff, RUT, stissig, reppa, kocko, noja, sinnes, softa, göka, plutt, subba, piketen, snitsare, röj, flippa, larre, Donken ja croppa.

Aihe on herättänyt keskustelua ruotsinkielisistä termeistä esimerkiksi päihdetyössä: teknisesti kommunikaatio päihdeongelmaisen asiakkaan ja sosiaalialan edustajan välillä sujuisi kouluruotsillakin mutta tilanne voisi olla melkoisen epäluonteva.

Suoratoistopalveluista uutta näkökulmaa kieleen ja kulttuuriin

Opiskelijoiden kanssa on havaittu, että korona-aikana Netflixin ja Yle Areenan modernit ruotsalaiset sarjat tarjoavat näköalapaikan sekä ruotsalaiseen yhteiskuntaan että ruotsin kieleen. Hyväksi havaittuja sarjoja ovat esimerkiksi Snöänglarna, Störst av allt ja Älska mig. Solsidanin uusin kausikin saattaisi vielä houkutella jotakuta.

Yhteistä näille sarjoille, ehkä Solsidania lukuun ottamatta, on, että ne käsittelevät myös ruotsalaisen yhteiskunnan varjopuolia ja esittävät ihmisten välisen vuorovaikutuksen kaunistelematta, myös kielen osalta.

Näissä sarjoissa puhutaan esimerkiksi lastensuojelun ongelmista maahanmuuttajien keskuudessa termein, joita ihmiset (asiakkaat) oikeasti käyttävät. Ruotsin tunnilla opitut termit omhändertagande (huostaanotto), bedömning av barnskyddsbehov (lastensuojelutarpeen arviointi) ja problem med rusmedel (päihdeongelma) saavat näissä sarjoissa katu-uskottavampia vastineita. Sarjoissa esitetään terveys- ja sosiaalialan asiakastilanteita, ja niiden katsominen tunnilla siten, että termit ja ilmaukset käydään läpi, olisi perusteltua, mikäli tekijänoikeusluvat sen sallisivat.

Suoratoistopalvelut tarjoavat yhden mahdollisuuden elävöittää ruotsin opiskelua.

Ruotsin autoteollisuus on perinteikäs ja edustaa korkeaa laatua. Maakunnissa vanhat Volvot, joita on mahdollisesti viritetty, ovat tavanomainen näky nuorten henkilöiden ajoneuvoina. Käytännön havainnot opetustyöstä osoittavat, että jotkut opiskelijat osaavat käyttöruotsia yllättävän hyvin – ja autotekniikan ruotsia erinomaisesti. Syy on yksinkertaisesti se, että YouTube on täynnä autontuunausvideoita ruotsalaisten(kin) autojen osalta ja niissä puhutaan ruotsia (tai englantia). Tuunausvidesisältävät tekniikan kielen lisäksi myös  tavallista käyttökieltä. Maakunnan miehet ja naiset (erityisesti he, jotka haluavat parantaa viisisylinteristen Volvojensa suorituskykyä) voivat oppia käyttöruotsia kuin varkain tekniikkaan tutustuessaan.

Suoratoistopalvelut siis tarjoavat yhden mahdollisuuden elävöittää ruotsin opiskelua. Kaikki opiskelijat eivät luonnollisestikaan ole kiinnostuneita ”katuruotsista” tai ilmausten muodollisuuseroista, mutta joillekin menetelmä sopii. Ehkä jo tietoisuus siitä, että ”tosielämässä” asiat ilmaistaan eri tavalla kuin luokassa on riittävä lähtökohta kielitietouden kohentamiseen. Laajempi pohdinta siitä, miten ruotsin opiskelua voisi motivoida Itä-Suomessa, olisi myös ehdottomasti paikallaan.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112256379