Diak 25 vuotta: Ammattikorkeakoulu nimeltään Diakonia

Ammattikorkeakoululla, joka on ottanut nimekseen diakonian, on haastava toiminta-ajatus. Erityisen haastava se on, jos ammattikorkeakoulu ei juuri käsittele suhdettaan diakoniaan eikä keskustele ajatuksista, miten sen piirissä diakonia ymmärretään.

Alkuaikoina Diakissa käytiin keskustelua diakonian ymmärtämisestä. Apukäsitteinä käytettiin ikivanhoja laajan ja suppean diakonian käsitteitä.

Diakoninen palvelutehtävä

Maaliskuussa 1996 piispainkokoukselle lähettämässään kirjeessä Diak sanoi ymmärtävänsä diakonian ”laaja-alaiseksi kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta nousevaksi palvelu- ja kasvatustehtäväksi, joka ei kuitenkaan ole sidoksissa ainoastaan kristilliseen viitekehykseen.” Diakonian lähtökohdaksi Diak määritteli kristillisen uskon ja toisen asemaan asettumisen. Diakonian tehtävä oli ”kärsivien ihmisten ja heidän yhteisöjensä auttaminen ihmisten elämänkatsomuksesta riippumatta.”

Diakonian tehtävä oli ”kärsivien ihmisten ja heidän yhteisöjensä auttaminen ihmisten elämänkatsomuksesta riippumatta.”

Diakonisen palvelutehtävän ytimeksi Diak määritteli sen sosiaalis-karitatiivisen luonteen. Se merkitsi ”ihmisten ja heidän yhteisöjensä auttamista heidän elämäntilanteessaan kulloisessakin yhteiskunnallisessa kontekstissa.” Karitatiiviseen diakoniaan liittyi Diakin mukaan aina yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kaikkien diakonia

Laajan ja suppean diakonian pohdinnassa hyödynnettiin usein ruotsalaisen Erik Blennbergerin ajatusta diakoniasta seitsemänä laajenevana kehänä.

Keskuksessa on kirkollinen diakonia. Kakkoskehälle asettuu käsitys diakoniasta kirkon sosiaalisena työnä. Ulommilla kehillä ovat kirkon sosiaalinen ja poliittinen vastuu, kirkon työ koko ihmisen parhaaksi ja kaikkien kristittyjen tai jopa kaikkien ihmisten sosiaalinen ja poliittinen vastuu.

Uloimpana ovat kaikki maailman rakentavat ja hyvät teot. Laajimmat kehät ovat Blennbergerin ”kaikkien diakoniaksi” nimeämää aluetta. Tämä ”kaikkien diakonia” sai Diakin koko tehtävän mahtumaan diakonian käsitteen alle.

Joskus keskusteluissa havaittiin ongelmia, kun laaja diakoniakäsitys avarsi oikeastaan kaiken tähtäävän diakoniaan tai olevan sitä. Diakonialla ei ollut enää sisältöä, jos kaikki hoito, hoiva ja huolenpito, sosiaalinen vastuu ja ihmisoikeuksien puolustaminen olivat diakoniaa.

Ehkä juuri tämä hiljensi diakoniakeskustelun, ja diakoniaksi ovat Diakin kielenkäytössä rajautuneet suppean diakoniakäsityksen mukaiset opetusalat, diakoninen hoitotyö ja diakoninen sosiaalityö. Laajemman diakoniakäsityksen kannalta tämä on kuitenkin myös ongelmallista. ”Diakonista” ei myöskään tulisi nähdä synonyymina ”kirkolliselle”, vielä vähemmän ”hengelliselle”.

Diak ilmoitti yli 20 vuotta sitten edustavansa uutta ammatillista ajattelua, arvo-osaamista ja eettistä vastuullisuutta, jonka kouluttamat ammattilaiset kykenevät tukemaan kansalaisten elämänhallintaa ja yhteisöjen toimintaa sekä puolustamaan ja uudistamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Diakissa korostuivat eettisyys ja muutoksen tukeminen. Diakin opinto-oppaassa oli vuosien ajan seuraava kiteytys ammatillisesta osaamisesta: 1) asiakas- ja yhteisölähtöisyys, 2) sosiaalieettinen ammatillinen vaikuttaminen, 3) moniammatillisuus ja 4) monikulttuurisuus.

Kohti eettistä vastuullisuutta

Vuonna 2013 Diakin laatimassa toimilupahakemuksessa todettiin, että ”Diak profiloituu eettisesti vastuullisena, osallisuutta ja hyvinvointia koulutuksellisesti vahvistavana ammattikorkeakouluna”. Toimilupahakemuksen mukaan Diak osallistuu huono-osaisuuden ja sosiaalisten sekä terveydellisten ongelmien tutkimiseen ja erityisesti huono-osaisten ihmisten palvelujen kehittämiseen. Diakin TKI-toiminnan tavoitteena oli osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, yhteiskunnallisen epätasa-arvon vähentäminen, asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittaminen ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Tämä kaikki on ilmentänyt eettistä vastuullisuutta ja laajasti ymmärrettyä diakoniaa.

Ammattikorkeakouluna Diak edustaa käytännön työelämää, johon se myös valmistaa

Toimintaorganisaation vakiintuminen on merkinnyt varmaotteisuuden lisääntymistä. Ehkä Diakissa on ammatillistuttu toimimaan Diakina. Samalla jonkinlainen manageriaalisuus on lisääntynyt. Töiden suunnittelu perustuu järjestelmään, jossa työtunnit ja työtehtävät pohditaan tarkoin.

Ammattikorkeakouluna Diak edustaa käytännön työelämää, johon se myös valmistaa. Samalla se toteuttaa moninaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa työelämän kanssa ja sen kehittämiseksi. Näistä yleisistä lähtökohdistaan huolimatta Diakilla on kuitenkin myös valtakunnallinen erityistehtävänsä kirkollisen alan kouluttajana ja ideologinen päämäärä, jota sen strategia ja visio parhaansa mukaan sanoittavat.

Diakin ytimessä on diakonia.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112256380