Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen dialogisella muutospedagogiikalla

Diakin toteuttama Virtaa ohjaukseen -hanke tarjosi täydennyskoulutusta ja avoimia koulutusiltapäiviä monikulttuurista ohjaustyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille. Hanketta toteutettiin Uudellamaalla (2019–2021), ja se sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.  

Hankkeessa kehitettiin ohjausosaamista koulutukseen osallistuvien ja hankkeen yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeen tuloksena syntyi Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutus ja sen mallinnus (Hyväri & Sahonen, 2021).  Kehitettyä pedagogiikkaa ja koulutuksen mallinnusta levitettiin monikulttuurista ohjausta tekeville toimijoille.   

Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutus 

Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutuksen tavoite oli vahvistaa monikulttuurista ohjaustyötä tekevien kielitietoisuutta, ammatillisuutta ja ohjausosaamista sekä tukea verkostoitumista. Syksyllä 2019 täydennyskoulutukseen ilmoittautui 51 osallistujaa ja heistä puolella äidinkieli oli jokin muu kuin suomi. Eri toimialoilla ja tehtävissä työskentelevät ammattilaiset suorittivat täydennyskoulutukseen kuuluvia opintopisteitä noin 500.  

Täydennyskoulutus koostui kolmesta moduulista, joista jokainen oli viiden opintopisteen laajuinen (kuvio 1). Vaikka pedagogisesti koulutuksen moduulit olivat itsenäisiä kokonaisuuksia, ne muodostivat sisällöllisesti monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittämisen jatkumon, jonka aikana ohjaustyötä tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta.  

Varsinaisen 15 opintopisteen laajuisen täydennyskoulutuksen lisäksi verkko-oppimisalustalla oli mahdollista suorittaa erillisiä yhden opintopisteen laajuisia moduuleita ohjauksen erityiskysymyksistä. Nämä moduulit muodostuivat itsenäisistä opiskelumateriaaleista sekä oppimistehtävistä, joten ne oli mahdollista suorittaa omassa tahdissa. Erityiskysymys-moduulien teemat olivat tulkin kanssa toimiminen, asiakkaan ohjaus peruspalveluissa sekä uskontolukutaito. 

 

Kuvio 1. Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutuksen mallinnus 

Dialogisen muutospedagogiikan neljä näkökulmaa 

Diakissa strategiatyön yhteydessä otettiin tehtäväksi opetuksen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavien periaatteiden kehittäminen (Helminen & Vesterinen, 2021). Kehittämistyön tuloksena Diakissa otettiin käyttöön termi dialoginen muutospedagogiikka kuvaamaan tapaa toteuttaa opetusta ja ohjata oppimista sekä osaamisen rakentamista ammatillisiin asiantuntijatehtäviin (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i. a.). 

Ammattikorkeakoulussa opetus perustuu ammattikorkeakoululain mukaisesti työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin, tutkimukseen ja taiteellisiin sekä sivistyksellisiin lähtökohtiin. Oppimisen tapojen osalta Diakissa toteutettavan dialogisen muutospedagogiikan neljä näkökulmaa ovat dialogi (oppiminen osallistumisena), oppiminen tiedonhankintana, oppiminen tiedon luomisena ja muutos (kuvio 2). 

Kuvio 2. Dialoginen muutospedagogiikka nojautuu muun muassa trialogisen oppimisen (Helminen & Vesterinen, 2021; Paavola, 2012; Paavola & Hakkarainen, 2005) eri näkökulmiin. 

Neljä näkökulmaa voi nähdä toteutuneen koulutuksen monissa eri kohdissa. Seuraavaksi katsomme koulutuksen pedagogisia ratkaisuja peilaten ratkaisuja dialogiseen muutospedagogiikkaan. 

Koulutuksen pedagogiset ratkaisut 

Virtaa ohjaukseen -hankkeen koulutuksessa ratkaisuja ohjaavina menetelminä ja lähtökohtina olivat yhteistoiminnallinen oppiminen, käänteinen opetus (Flipped Classroom) ja työelämälähtöisyys (Hovila, 2021).  

Käänteinen opetus on yleistynyt verkko-oppimisessa, ja sen idea rakentuu yhteisölliselle oppimiselle ja opiskelijan omalle ajattelulle.

Yhteistoiminnallisen (ja yhteisöllisen) oppimisen määritelmiä on monia mutta useimmiten termillä viitataan pienryhmätyöskentelymenetelmään, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on vastuunsa työskentelystä sekä omasta ja toisten oppimisesta (Sahlberg & Leppilampi, 1994). 

Käänteinen opetus on yleistynyt verkko-oppimisessa, ja sen idea rakentuu yhteisölliselle oppimiselle ja opiskelijan omalle ajattelulle. Koulutukseen varattua yhteistä aikaa ei käytetä esittävään opetukseen kuten luennointiin vaan aikaisemmin hankitun tiedon soveltamiseen ja syventämiseen. (Toivola, Peura & Humaloja, 2017.) Esittävä opetus muutetaan usein opetusvideon muotoon, jolloin koulutuksen osallistuja katsoo omassa tahdissa opetusvideot ennen osallistumista yhteiseen päivään.  

Virtaa ohjauksen -hankkeen koulutuksessa osallistujien opiskelumotivaatiosta pidettiin huolta ohjausotteen avulla. Osallistujia kannustettiin myös aktiivisesti antamaan palautetta ja esittämään kehittämisehdotuksia ja -ideoita, joiden pohjalta koulutusta voidaan pilottivaiheessa kehittää ja muokata. Palautetta kerättiin aina koulutuspäivien jälkeen sekä myös jokaisen moduulin lopuksi. (Hovila, 2021.)  

Seuraavassa käydään läpi koulutuksen toteutustapoja dialogisen muutospedagogiikan neljän näkökulman kautta. 

Dialogi – oppiminen osallistumisena 

• Hankkeen toteuttamassa koulutuksessa opiskelijat saivat moduulien vastuuopettajilta palautetta oppimistehtävistään henkilökohtaisesti ja ryhmämuotoisesti. Vertaispalautteeseen kannustettiin erityisesti avoimissa keskustelutehtävissä. Tuettiin myös samaa työtä tekevien osallistujien verkostoitumista ja yhteisen ymmärryksen syntymistä. 
• Kehittämisen näkökulmasta koulutusta myös kehitettiin dialogissa koulutukseen osallistuvien kanssa, jolloin saatiin kuuluviin työelämän näkökulma – oppimisessa korostui täydennyskoulutukseen osallistuvien mielipide ja näkemys siitä, millaisia sisältöjä he koulutukseen toivovat ja millaisia näkemyksiä he haluaisivat nostaa esiin. 
• Palautekyselyn perusteella osallistujat kokivat saaneensa tarpeeksi ohjausta ja apua. 

Oppiminen tiedonhankintana 

• Osallistuja suoritti moduulin tehtäviä, niin halutessaan, omaa osaamistaan täydentävästi ja haki näin uusia näkökulmia omaan työhönsä. 
• Ohjaustyön teoriaa tarjottiin luentojen muodossa, ja ne yhdistyivät keskusteluihin ja erilaisiin opiskelijoita osallistaviin, yhteistoiminnallisiin menetelmiin, kuten Learning cafe -menetelmä. 
• Tehtävänä ollut oman työelämäpolun kuvaus oli mahdollista toteuttaa kirjoitettuna, videona, kuvana, visuaalisena esityksenä tai kunkin opiskelijan valitsemalla tavalla (arviointitilanteet oppimistilanteina). 

Oppiminen tiedon luomisena 

• Käänteisen opetuksen lähestymistapaa tukivat tehtävätyypit, joissa lähdettiin liikkeelle ilmiöstä ja teemasta. Tehtävänanto ohjasi osallistujaa mutta mahdollisti myös sen, että lopputuloksena eri opiskelijoilla saattoi olla hyvin erilaisia tuotoksia.  

• Osassa oppimistehtäviä ideana oli jakaa omaa osaamista, tuottaa uutta tietoa yhteisöllisesti sekä tukea moniammatillista verkostoitumista.  
• Yhteiskehittämisen näkökulmasta oppimisessa korostui osallistujien mielipide ja näkemys siitä, millaisia sisältöjä he koulutukseen toivovat ja millaisia näkemyksiä he haluaisivat nostaa esiin. Näin saatiin kuuluviin myös käytännön työelämän ääni ja moniammatillinen näkökulma.  

Muutos 

• Koulutuksessa muutos oli läsnä jo pelkästään koronatilanteen tuomien ongelmien ratkaisuissa. Lisäksi Virtaa ohjaukseen -hankkeen ydinteema kiinnittyy yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa moninaisuuden lisääntyminen tuo työelämään tarvetta uudelle ohjausosaamiselle.  
• Muutoksen näkökulmasta koulutuksen pedagogiikassa huomioitiin niin tarve lisääntyneisiin etäopetusratkaisuihin kuin työelämän muuttuminenkin. Osallistujat sovelsivat moduulin aikana opittuja teemoja ja sisältöjä omaan työhön ja laajemmin omaan työyhteisöön. Työelämälähtöinen koulutus pyrkii vastaamaan erilaisiin työelämän tarpeisiin ja ratkaisemaan olemassa olevia haasteita ja kehittämään työelämää.  

Edellä on arvioitu Virtaa ohjaukseen -hankkeen koulutusta dialogisen muutospedagogiikan eri näkökulmista. Yhteenvetona voidaan esittää koonti taulukon muodossa (taulukko 1). 

Taulukko 1. Yhteenvetoa Diakin TKI-hankkeen pedagogisesta kehittämistyöstä  

Dialogisen muutospedagogiikan mahdollisuudet täydennyskoulutuksessa 

Koulutuksessa opiskelijoiden muutosvalmius vahvistui, ja osa kehitti jo koulutuksen aikana omia työkäytäntöjään.

Dialogisen muutospedagogiikan kaikki eri näkökulmat toteutuivat Virtaa ohjaukseen -hankkeen koulutuksessa. Koulutuksessa ei ollut keskeistä uudet koulutussisällöt vaan pikemminkin ammatissa toimivien opiskelijoiden osaamisen syventämistä ja laajentamista. Tavoitteena oli saada koulutus palvelemaan mahdollisimman hyvin osallistujien työelämässä tarvittavaa osaamista erilaisten asiakasryhmien parissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. (Hyväri ja Sahonen, 2021, s. 29.)  

Koulutuksessa opiskelijoiden muutosvalmius vahvistui, ja osa kehitti jo koulutuksen aikana omia työkäytäntöjään. Erityisen hyvin dialoginen muutospedagogiikka toimii siis täydennyskoulutuksessa, jossa opiskelijoina ovat jo työelämässä toimivat ammattilaiset.  

Dialoginen muutospedagogiikka toimii hyvin tukena jatkuvan oppimisen alueella.

Osana Virtaa ohjaukseen -hankkeen juurrutustyötä tavoitteena on hyödyntää dialogista muutospedagogiikkaa myös Diakin Opetushallituksen rahoittamassa täydennyskoulutuksessa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Myös tässä Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä -koulutuksessa (10 op) jo työelämässä olevat ammattilaiset vahvistavat omaa osaamistaan ja kehittävät omaa työtään.  

Esimerkiksi sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaamisen päivittämistä ja syventämistä. Ammattilaisten on pystyttävä vastaamaan työelämän muutoksiin ja osattava kehittää omia työkäytäntöjään. Dialoginen muutospedagogiikka toimii hyvin tukena jatkuvan oppimisen alueella. 

Koulutuksen keskiössä on ollut dialogisuus, ja näin ollen Diakin TKI-hanke on ollut toteuttamassa dialogista muutospedagogiikkaa. Samalla kun osallistujien äänen kuuluminen on varmistettu, on koulutuksen pedagogiikka vahvasti tekijöidensä näköistä ja hankehenkilöstön osaamista on hyödynnetty laajasti.  

Lähteet 

Diakonia-ammattikorkeakoulu (i.a.). Diakin pedagogiset valinnat. Saatavilla 21.9.2021 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/periaatteita/   

Helminen, J., & Vesterinen, O. (2021). Dialoginen muutospedagogiikka – Diakonia-ammattikorkeakoulun pedagogiset valinnat. Teoksessa J. Helminen (toim.), Strategia siivittämässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (s. 18–30). Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-376-6  

Hovila, H. (2021). Yhteistoiminnallisuus ja monimuoto-opiskelu täydennyskoulutuksessa. Teoksessa S. Hyväri & P. Sahonen (toim.), Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset (s. 31–38). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-378-0 

Paavola, S. (2012). Trialoginen oppiminen. Teoksessa L. Ilomäki (toim.), Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa (s. 115–120). Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/laatua-e-oppimateriaaleihin-e-oppimateriaalit-opetuksessa-ja  

Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2005). The Knowledge Creation Metaphor – An Emergent Epistemological Approach to Learning. Science & Education 14(6), 535–557. https://doi.org/10.1007/s11191-004-5157-0  

Sahlberg, P., & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Yliopistopaino. 

Hyväri, S., & Sahonen, P. (toim.) (2021). Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-378-0 

Toivola, M., Peura, P., & Humaloja, M. (2017). Flipped learning. Käänteinen oppiminen. Edita. 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112256394