Digipalvelut korona-aikana mielenterveystyön kentällä
Koronapandemia on jo muokannut toimintaa monissa sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Opiskelijoiden työelämäyhteistyötehtävä osoittaa, miten palveluita on jo kehitetty mielenterveystyössä.
Keväällä 2021 Diakin mielenterveystyön suuntautumisopintojen Kuntoutus ja ohjaus mielenterveystyössä -opintojakson opiskelijat ) toteuttivat tiimitehtävän työelämästä. Opiskelijat tekivät 25 opintokäyntiä 13 eri työyhteisöön. Työyhteisöt edustivat järjestöjä, yksityistä tai julkista sektoria. Suurin osa opintokäynneistä kohdistui mielenterveysyhdistyksiin.
Korona muuttaa toimintaa
Opiskelijat selvittivät, miten koronapandemia eli Covid-19-virus oli vaikuttanut toiminnan kehittämiseen. Osa yhdistyksistä joutui sulkemaan tai pienentämään toimintaansa. Huolena oli kaikkein heikoimmassa asemassa ja elämäntilanteessa elävien kansalaisten jääminen ulkopuolelle yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Etätoimintaa oli nopeasti kehitetty innovatiivisesti. Tärkeää oli vertaisuus ja vertaiskokemusten jakaminen. Ryhmiä oli perustettu ketterästi ja osallistujamäärät olivat kasvaneet.
Henkilökohtaisten kohtaamisten merkitys korostui.
Samalla toteutettiin jo olemassa olevia vertaistukiryhmiä, keskusteluja työntekijöiden kanssa ja mahdollisuutta soittaa työntekijälle. Henkilökohtaisten kohtaamisten merkitys korostui. Kokemustieto ja vertaisohjaajien tietotaito olivat keskiössä. Etäkeskustelukanavat olivat käytössä (chat-palvelu, Discord) ja vertaistukiryhmät siirtyivät verkkoon (Zoom, Teams). Toimintoja, kuten runoryhmiä, mindfullnessryhmiä, etäjoogaa, etätanssiasia, etäkävelyfutista ja etälounaita, oli järjestetty etänä.
Etäkohtaamiset eivät aina tavoita
Etäkohtaamiset eivät olleet aina tavoittaneet riittävästi ihmisiä. Haasteena oli osallistujien kotiin jääminen ja passivoituminen, yksinäisyys, vähäiset mahdollisuudet toimia ja etävälineiden käytön ongelmat. Seniori-ikäisillä ei ollut osallistumiseen tarvittavaa digiosaamista. Osalla nuorista ei ollut uskallusta käyttää digitaalisia alustoja. Osa oli voinut huonommin kuin ennen korona-aikaa. Digitoiminta ei ollut vastannut kaikkien tarpeisiin. Ratkaisuksi opiskelijat ehdottivat koronaturvallista toimintaa: toiminta ulkotiloihin, yksilötapaamisia, vertaistuen ja vapaaehtoisten lisäämistä.
Opiskelijoilta ratkaisuehdotuksia
Koronapandemian luomien haasteiden selättämiseksi opiskelijat kehittivät useita ratkaisuehdotuksia. Opiskelijat ehdottivat esimerkiksi pilottihanketta, johon voisi hakea STEA: n rahoitusta. Kehittämistyöhön voisi käyttää alan opiskelijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä.
Opiskelijoiden ehdotukset toivat uusia näkökulmia mielenterveystyöhön.
Kehittäminen voisi sisältää esimerkiksi henkilökohtaiseen tukeen perustuvia digituen pajoja. Järjestöjen toiminnasta on tärkeää levittää tietoisuutta jalkautuvilla tempauksilla. Verkossa vaikuttaminen ja sosiaalisen median monipuolinen hyödyntäminen sekä osallistuminen ajankohtaiseen keskusteluun tuovat näkyvyyttä. Nettisivuja tulisi kehittää saavutettavimmiksi, kuten esimerkiksi selkokielisiksi, jotta ne tavoittaisivat mahdollisimman laajasti palveluita tarvitsevia asiakkaita. Näin tuetaan henkilöitä, joilla on muun muassa oppimisvaikeuksia tai muuta erityisen tuen tarvetta.
Opiskelijoiden vastauksissa korostettiin, että järjestöjen asiakkailla ilmeistä oli fyysisen läsnäolon ja kohtaamisen tarve. On tärkeä saada olla oma itsensä. Opiskelijoiden ehdotukset toivat uusia näkökulmia mielenterveystyöhön.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510179