Opinnäytetyöartikkelin ohjaus dialogisena oppimisena

Opinnäytetyö on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) haastavin osa. Opinnäytteen tekeminen kestää noin 1,5 vuotta ja siinä tavoitellaan pitkälle kehittynyttä tutkimus- ja kehittämistyön asiantuntijaosaamista. Perinteinen opinnäyte on toteutettu tutkimusraportin muodossa laajana monografiana. Hankkeissa opiskelijalla aukeaa uusia mahdollisuuksia opinnäytetyön tulosten julkaisemiseen tutkimus- ja asiantuntija-artikkeleina.

Opinnäyteartikkelin ohjaaminen hankkeessa

Hankkeissa tehdään monentyyppisiä julkaisuja. Hankkeeseen osallistuvalle opiskelijalle kannattaakin heti yhteistyön alussa kertoa hankkeen tulevista julkaisuista ja opiskelijan mahdollisuudesta osallistua niihin kirjoittajana.

Yhteisjulkaisuihin tarkoitettujen artikkelien kirjoittaminen tutkimus- ja kehittämistyön tuloksista ei ole kuitenkaan ihan helpoin tapa toteuttaa opinnäytetyötä. Parhaimmillaan opiskelija innostuu kirjoittamisesta ja saa uutta osaamista sekä asiantuntijuutta työhönsä.

Asiantuntija- tai tutkimusartikkelin kirjoittaminen hankejulkaisuun on opiskelijalle myös oiva mahdollisuus tuoda osaamistaan näkyväksi eri työelämän julkaisufoorumeille. Hankejulkaisuja markkinoidaan ja levitetään laajasti. Eri yhteistyötahot saavat julkaisun käyttöön monien tiedotuskanavien kautta.

Asiantuntija- tai tutkimusartikkelin kirjoittaminen hankejulkaisuun on opiskelijalle myös oiva mahdollisuus tuoda osaamistaan näkyväksi eri työelämän julkaisufoorumeille.

Opiskelija, joka liittyy mukaan artikkelijulkaisun kirjoittajaryhmään, tarvitsee monenlaista tukea tekstien laatimiseen. Yhteisjulkaisua varten kutsutaan usein kirjoittajaryhmä ja nimetään julkaisulle yksi tai useampi toimittaja. Opiskelija saa tukea kirjoittamiseen kirjoittajaryhmältä ja julkaisun toimittajilta.

Hankkeessa toimivan ohjaajan tai mentorin kanssa opiskelija voi laatia artikkelin kirjoittamissuunnitelman. Samalla pohditaan, mikä opinnäytetyön teema kannattaa tuoda esille juuri hankkeen julkaisussa. Jos mahdollista, mentori ja opiskelijat voivat kirjoittaa artikkelin tiiviissä yhteistyössä, dialogista prosessia hyödyntäen. Yhteiskirjoittaminen on hyvin tavallinen tapa tuottaa asiantuntija-artikkeleita. Näin opiskelijalla on mahdollista oppia myös yhteiskirjoittamisen toimintatapoja ja pelisääntöjä.

Opiskelijan kokemuksia artikkelikirjoittamisesta

Ylemmän tutkinnon opiskelijoiden Leena Udon ja Maija Toivosen yhteistyö Virtaa ohjaukseen -hankkeessa alkoi Osallistavan kehittämisen (OSKE) -torilta.

”Olimme Maijan kanssa kiinnittäneet OSKE-torilla huomiomme Virtaa Ohjaukseen -hankkeen opinnäytetyöaiheisiin. Samat aiheet kiinnostivat meitä molempia. Vaihdoimme yhteystiedot, ja sovimme, että palaamme asiaan.” (Leena)

Ajatus artikkelista syntyi jo ensitapaamisesta hanketoimijoiden kanssa.

”Heti alussa meille tarjottiin hanketiimissä tilaisuutta kirjoittaa artikkeli Virtaa Ohjaukseen -hankkeen loppujulkaisuun. En usko, että olisin yksin uskaltanut lähteä haasteeseen mukaan, mutta Maija oli heti sitä mieltä, että tartutaan tilaisuuteen, ja valoi uskoa myös minuun.” (Leena)

Opiskelijat tulivat mukaan Virtaa ohjaukseen -hankkeen yhteisjulkaisuun syksyllä 2020.

”Aikataulu oli nopea, ja aloitimme heti opinnäytetyön suunnitelman valmistuttua tekemään teemahaastattelurunkoa ja kontaktoimaan omakielisiä ohjaajia haastateltaviksi artikkelin aineistoja varten. Ensimmäinen artikkelimme julkaistiin keväällä 2020 Virtaa ohjaukseen -hankkeen loppujulkaisussa (Udo & Toivanen, 2021). Samana keväänä tarjoutui vielä mahdollisuus kirjoittaa toinen artikkeli Diakin TKI-vuosikirjaan, jossa mukana oli myös Susanna Hyväri kirjoittajana. Mahtavasta keskinäisestä yhteistyöstä ja onnistuneesta artikkelin kirjoittamiskokemuksesta innostuneena tarjosimme artikkeli-ideaa ja pääsimme mukaan julkaisun kirjoittajaryhmään.” (Leena)

Leena pohtii artikkelikirjoittamisen prosessia oppimisen ja työhön sitoutumisen näkökulmasta.

”Prosessi on ollut intensiivinen ja oppimisen kannalta merkittävä. Nälkä kasvoi syödessä, ja nostimme rimaamme jatkuvasti prosessin edetessä. Aihe tempaisi mukanaan, eikä kirjoittaminen koskaan tuntunut epämiellyttävältä. Vaikka olisi väsyttänyt, niin aina kun aloitimme kirjoittamisen, se vei mukanaan niin, ettei olisi malttanut lopettaa. Löysin itsestäni vanhan kielipoliisin uudestaan. Miten ihanaa olikaan päästä viilaamaan jokaista pilkkua ja viivaa! Artikkelityön ohjauksessa kirjoittamisen rakenne ja eteneminen tuli tutuksi samalla kun opin tutkimusprosessista sen edetessä. Yhdessä kirjoittaminen oli myös hieno kokemus! Tosin uskon, että se ei ole hieno kokemus kenen tahansa kanssa, vaan se vaatii sen, että molemmilla on sama tavoite kirjoittamisen suhteen, ja lisäksi se edellyttää saumatonta yhteistyötä.” (Leena)

Kirjoittamisen ohjaus dialogisena oppimisena

Asiantuntijakirjoittamisen ohjaus hanketyön yhteydessä edellyttää kahdensuuntaista osaamista. Yhtäältä ohjaajalla tulisi olla ainakin jonkin verran tuntemusta opiskelijan valitsemasta opinnäytetyön aiheesta. Toisaalta asiantuntija-artikkelin laatimisen opastamisessa ohjaajan tulee tuntea hyvin asiantuntijatekstin tuottamisen periaatteita ja korkeakoulutuksessa edellytettävää tutkimuksellista ajattelua.

Asiantuntijakirjoittamisen ohjaus hanketyön yhteydessä edellyttää kahdensuuntaista osaamista.

Opiskelijan tai opiskelijoiden kanssa yhdessä kirjoittaminen kannattaa toteuttaa tiiviinä dialogisena prosessina. Dialogisuus ei välttämättä edellytä yhteiskirjoittamista. Ohjaaja voi ottaa opiskelijan prosessiin lukijanäkökulman ja käydä hänen kanssaan tekstiä dialogisesti läpi kommentoiden, ihmetellen ja ideoiden tekstin sisältöjä.

Dialogisesta ohjauksesta saa monenlaista hyötyä. Opiskelija oppii asiantuntijatyössä tarvittavaa kykyä pohtia ja analysoida sekä perustella ajatteluaan yhdessä toisen asiantuntijan kanssa. Opiskelijan ohjaaminen hankkeessa luo ohjausosaamisen ja dialogisen työskentelyn menetelmiä hanketoimijoille. Yhdessä kirjoittaminen ja kirjoittamisesta keskustelu vähentävät kynnystä tekstien tuottamiseen ja kehittävät ajattelua.

Lähteet

Hyväri, S. (2022). Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetöiden mentorointi TKI-hankkeissa. Tulossa Diak, TKI-vuosikirja 2022.

Toivonen, M., Udo, L. & Hyväri, S. (2022). Kulttuurikompetenssi omakielisessä ohjauksessa – omakielisten ohjaajien kokemukset. Tulossa Diak, TKI-vuosikirja 2022.

Udo, L. & Toivonen, M (2021). Omakielinen ohjaus – askel kohti kielellistä yhdenvertaisuutta. Teoksessa Hyväri, S. & Sahonen, P. (toim.), Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset (s. 122–127).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510189