”Pystymme oppimaan toisiltamme”
Norjalaisen verkostoyliopisto VIDin rehtori Bård Maeland iloitsee kumppanuudesta Diakin kanssa. Maelandin mielestä hyvässä kansainvälisessä kumppanuudessa opitaan toiselta.
Yksityinen verkostoyliopisto VID perustettiin vuonna 2016 viiden yliopiston yhdistäessä toimintansa. Yliopistossa voi opiskella 50 koulutusohjelmassa sekä suorittaa bachelor-, maisteri- ja tohtoritutkinnon. Sillä on toimintaa Oslossa, Stavangerissa, Bergenissä, Sandnesissa ja Tromssassa.
VIDin rehtori Bård Maeland kertoo, että VIDin ja Diakin yhteistyö alkoi vuonna 2019.
– VID on yksinäänkin vahva yksikkö, mutta olemme aktiivisesti etsineet myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.
VIDissä kansainvälisyys on leivottu jo yliopiston nimeen. Se on lyhenne sanoista Vitenskapelig (Tieteellinen), Internasjonal (Kansainvälinen) ja Diakonal (Diakoninen).
Maeland on iloinen, että VID ja Diak ovat löytäneet toisensa.
– Oppilaitoksemme ovat varsin samanlaisia arvoiltaan ja taustaltaan, joten meidän on luontevaa tehdä yhteistyötä. Pystymme oppimaan toisiltamme ja samankaltaisuudesta on toki etua, jos haluamme esimerkiksi yhdessä suunnitella kursseja.
Yhteistyössä on olennaista oppiminen
Mitä sitten tarvitaan, jotta korkeakoulujen välinen yhteistyö toimii luontevasti?
Maeland painottaa, että yhteistyöstä pitäisi aina olla etua molemmille organisaatioille. Hyvän kumppanuuden ydin on toiselta oppimisessa.
Hyvän kumppanuuden ydin on toiselta oppimisessa.
– Opimme kaikki toisiltamme, niin opettajat kuin opiskelijatkin. Jotta se onnistuu, on tunnettava toisensa hyvin. On siis tärkeää tavata ja tutustua, niin vahvistetaan myös keskinäistä luottamusta. Kansainvälisessä yhteistyössä pitää myös osata olla joustava ja tajuttava, että kumppanin kulttuuri poikkeaa ainakin jonkin verran omasta.
Maelandin mukaan yhteistyötä tekevillä organisaatioilla voi toki olla myös omia alueita, yhteistyön ei tarvitse ulottua kaikkialle.
Korkeakoulujen välisen kumppanuuden tekee erityiseksi se, minkä tiimoilla yhteistyötä tehdään, eli koulutus ja tutkimus.
Maeland kertoo olevansa vaikuttunut Diakin innovatiivisuudesta, opiskelijoiden monipuolisesta taustasta, oppilaitoksen vahvoista yhteyksistä työelämään sekä poliittiseen päätöksentekomekanismiin.
– Koen, että Diak on meitä parempi rahoituksen hankkimisessa erilaisista lähteistä, siinä meillä on siis oppimista. Meitä hyödyttää myös se, että Suomi on EU:n jäsen. Diak on auttanut meitä näkemään, minkälaista yhteistyötä voi tehdä paikallisen yhteisön kanssa. Heiltä olemme saaneet mallia myös siihen, miten kestävä kehitys sekä sosiaalinen kestävyys voidaan ottaa kaikessa huomioon, Maeland luettelee Diakin etuja.
Yhteistyön mahdollisista ongelmista Maeland nostaa esille kielivaikeudet. Englannin kielen käyttö asettaa kuitenkin molemmat osapuolet samalle viivalle.
– Yhdessä olemme opetelleet esimerkiksi digitaalisen opiskelun saloja. Ja toki riittävä rahoitus on huolenaiheena. Yhteistyö eri tahojen kanssa voi auttaa rahoitusten saamisessa.
Haaveena Erasmus Mundus
Yksi merkittävä yhteistyöhanke Diakilla ja VIDillä on Erasmus Mundus -maisteriohjelmahakemus, jonka valmistelua koordinoi saksalainen yhteistyökorkeakoulu. Erasmus Mundus -maisteriohjelmat (Erasmus Mundus Joint Master Degrees) ovat korkeatasoisia useamman korkeakoulun järjestämiä kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia. Maisteriohjelmaan sisältyy opintoja vähintään kahdessa eri maassa. Opiskelijoille on tarjolla huomattavia apurahoja, ja valmistuttuaan opiskelija saa tutkinnon vähintään kahdesta eurooppalaisesta korkeakoulusta.
Korkeakoulujen välisen kumppanuuden tekee erityiseksi se, minkä tiimoilla yhteistyötä tehdään, eli koulutus ja tutkimus.
Erasmus Mundus ohjelmasta vastaa Euroopan komissio ja ohjelmaan voi hakea myös EUn ulkopuolisessa maassa sijaitseva korkeakoulu, kunhan kumppanina on kaksi EU-maata.
– Ohjelma tarjoaisi aivan erityisen mahdollisuuden opiskelijoillemme opiskella osana tutkintoaan Suomessa ja Saksassa ja toki vastaavasti myös suomalaisille ja saksalaisille tulla tänne Norjaan.
Perhe kaikki kaikessa
Maeland on taustaltaan systemaattisen teologian tohtori. Ennen siirtymistään VIDin rehtoriksi hän ehti toimia 10 vuotta rehtorina lähetysyliopistossa, joka oli yksi VIDin muodostaneista korkeakouluista.
– Nautin ihmisten kanssa olemisesta, joten siinä mielessä VIDin rehtorina toimiminen sopii minulle, vaikka omasta tutkimustyöstäni joudunkin hieman tinkimään. On hienoa päästä läheltä seuraamaan tällaisen uuden organisaation kasvamista ja kehittymistä.
Talviurheilun luvatussa maassa kaikki harrastavat varmaankin hiihtoa? Toki myös Bård Maeland. Rakkain harrastus liittyy kuitenkin kesään ja mereen. Se on purjelautailu, jota Maeland on harrastanut rippikouluikäisestä lähtien.
Tärkeintä Maelandille on kuitenkin perhe, johon kuuluu vaimo sekä kolme aikuista lasta, joista nuorin opiskelee vielä yliopistossa.
Sana-assosiaatio
Bård Maeland vastasi 11 sana-assosiaatioon. Ajatusviivan vasemmalla puolella on sana ja oikealla puolella Bårdin vastaus.
Diak – Helsinki
Suomi – konferenssikeskus kauniin luonnon keskellä
Norja – kauniit maisemat ja luonto
Meri – kalastus
Vuoret – aikaisemmin ei niin oma juttuni, nyt on toisin
Talvi – aikaa keskittyä itseensä, tarpeen meille kaikille
Kevät – puutarha ja kasvun ihme
Ystävyys – paras ystäväni on vaimoni, ystävyyttä ei voi pitää itsestään selvyytenä
Perhe – hyvin tärkeä
Hiihto – uudet murtomaasukseni
Purjelautailu – äärimmäinen vapauden tunne