Kotihoidon työntekijöiden hyvinvointi parani Vetovoimainen kotihoito -hankkeen aikana
Etelä-Savossa on satsattu kotihoidon kehittämiseen erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Lopputuloksena syntyi useita kiinnostavia ratkaisuja, jotka vastaavat työelämän todellisiin ongelmiin.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Essoten kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana. Työn hallinnan tunne on kasvanut, ja reilusti useampi työtekijöistä kokee muutokset työssään myönteisiksi vuoteen 2019 verrattuna.
Lähes 80 prosenttia kotihoidon työntekijöistä suosittelisi Essotea työnantajana ystävilleen, kun vuonna 2019 suosittelijoiden osuus oli alle 60 prosenttia. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu-kyselystä, johon Essote osallistuu vuosittain ja jota hyödynnettiin Vetovoimainen kotihoito -hankkeen vaikutusten arvioinnissa.
Käytännössä ei voida osoittaa, että muutokset johtuisivat suoraan hankkeen työstä. Tulokset ovat kuitenkin merkittäviä ottaen huomioon pandemiatilanteen ja kotihoidon rekrytointihaasteet.
Tulokset ovat merkittäviä ottaen huomioon pandemiatilanteen ja kotihoidon rekrytointihaasteet.
Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa on panostettu kotihoidon työntekijöiden hyvinvointiin mm. työpajoilla, joissa on ratkottu työntekijöiden esiin nostamia työhyvinvoinnin haasteita. Lisäksi on tarjottu vuorovaikutusvalmennusta ja koottu Essoten eri tiimien työntekijöistä työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto arkisen työhyvinvoinnin tueksi.
Työprosessien kehittäminen sujuvoittaa työtä
Pieksämäen kotihoidossa kehitettiin kotihoidon kotiutumis- ja arviointiprosessia moniammatillisen tiimin kanssa. Kehittämisen tuloksena Pieksämäen kotihoitoon on nimetty arviointi- ja kuntoutusjaksoa toteuttavat ja vastuussa olevat työntekijät ja sairaalasta kotiutusta ennakoidaan nyt aiempaa paremmin.
Arviointi- ja kuntoutusjaksosta saadut kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä, sillä jakson avulla asiakkaat ovat kuntoutuneet, käyntejä on voitu vähentää tai asiakkaat pärjäävät kotona ilman kotihoidon palveluja.
Myös kotihoidon työntekijöiden arki selkiytyy, kun sairaalasta kotiutukset eivät tupsahda yllättäen jo ennestään täyden työlistan keskelle.
Myös kotihoidon työntekijöiden arki selkiytyy, kun sairaalasta kotiutukset eivät tupsahda yllättäen jo ennestään täyden työlistan keskelle. Asiakkaiden kuntoutuminen vahvistaa myös työntekijän kokemusta oman työn mielekkyydestä.
Aktiivinen viestintä rakentaa alan vetovoimaa
Kotihoidon monipuolinen ja laajaa osaamista edellyttävä työ näkyy julkisuudessa vain vähän. Työntekijöiden kokema merkityksellisyys, työyhteisön tuki ja palkitsevat kohtaamiset eivät nouse median otsikoihin.
Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa on annettu kotihoidon työntekijöille osaamista ja eväitä someviestintään. Some-haasteiden avulla kannustettiin vanhusalaa laajemminkin kiinnittämään huomiota omaan viestimiseen yhteistyössä Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen kanssa.
Konkreettisesti yhteisestä viestinnän kehittämisestä jäi käteen uudet kotihoidon verkkosivut Pieksämäen kaupungille, kotihoidon työstä kertovat lyhyet videot, joihin voi tutustua Essoten ja Pieksämäen kaupungin YouTube-kanavilla sekä kotihoidon someverkosto, joka jatkaa toimintaansa yhdessä työstetyn kotihoidon somekäsikirjan pohjalta.
Uudeksi kotihoidon sisäisen viestinnän muodoksi kehitettiin pandemiaolosuhteissa lyhyet vetovoimavartit, joissa käsiteltiin erilaisia työhyvinvointiin tai kotihoidon työhön liittyviä teemoja.
Arviointi tekee kehittämistyön ja sen vaikutukset näkyviksi
Diakin keskeisenä roolina Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa oli arviointi, jota lähestyimme kehittämistä tukevan prosessiarvioinnin ja vaikutusten arvioinnin kautta.
Diakin keskeisenä roolina Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa oli arviointi, jota lähestyimme kehittämistä tukevan prosessiarvioinnin ja vaikutusten arvioinnin kautta.
Valitsimme kehittämistä tukevan prosessiarvioinnin kohteiksi 5 hankkeen toimenpidettä. Kehittämistä tukevan arvioinnin keskeisin kysymys on, miten ja millaisilla edellytyksillä uudet toimintamallit voivat juurtua mukana olevien organisaatioiden arkeen.
Tarkastelimme
1. Osaamisen kehittämistä
2. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostoa
3. Kotiutumis- ja arviointiprosessia
4. Osallistavan tiedolla johtamisen kehittämistä
5. Viestinnän kehittämistyön juurruttamista
Kehittämistä tukevan arvioinnin minijulkaisut on koottu hankkeen päätoteuttajan Essoten verkkosivuille sivun alareunaan.
Vaikutusten arvioinnin keinoilla tarkasteltiin, millaista muutosta kehittämistyö on luonut ja millaisia vaikutuksia se on saanut aikaan. Vaikutusten arviointi kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja systemaattisesti. Silloin vaikutukset eivät perustu toiveajatteluun, vaan ne voidaan todentaa arvioinnin tuloksena saatuja aineistoja analysoimalla.
Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin myös Laatuhoiva-hankkeen blogissa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120047
Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hanke lyhyesti
Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa on vahvistettu kotihoidon veto- ja pitovoimaa kehittämällä osaamista, työhyvinvointia ja työprosesseja eli arkisen työn sujuvuutta. Lisäksi on kehitetty osallistavaa tiedolla johtamista ja kotihoidon viestintää.
- Hankkeen toteuttamisaika: 1.1.2020-31.1.2022.
- Hallinnoija: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote
- Osatoteuttajat: Kaakkoissuomen ammattikorkeakoulu XAMK, Etelä-Savon koulutus Oy ESEDU ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak.
- Rahoitus: 1,25 miljoonaa euroa.
- Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY keskus sekä toteuttajatahot.
- Kohderyhmä: Kotihoidon henkilöstö Essoten ja Pieksämäen kaupungin alueilla.
- Osallistujia: yli 320 kotihoidon työntekijää ja esimiestä