Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Yhteisötalous etenee myötätuulessa Euroopassa

Strasbourgissa toukokuun alussa järjestetyssä The Social Economy, the Future of Europe -konferenssissa keskusteltiin Euroopan komission yhteisötalouden toimintasuunnitelman toteutuksesta ja vaikutuksista. Toimeenpanossa korostuvat tiedon jakaminen, osaamisen kehittäminen sekä eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö.

Yhteiskunnallisten haasteiden muuttuessa monimutkaisemmiksi, vastauksia etsitään yhä useammin yhteisötaloudesta. Kyse on yrityksistä ja järjestöistä, joiden tärkein tavoite on ratkoa yhteiskunnallisia haasteita, ja ne myös sijoittavat suurimman osan tuloistaan edistämään tätä tavoitetta.

Tärkeä virstanpylväs yhteisötalouden vahvistamiselle oli Euroopan komission yhteisötalouden toimintasuunnitelman julkistaminen joulukuussa 2021. Suunnitelman toteutuksesta ja vaikutuksista keskusteltiin toukokuun alussa Strasbourgissa järjestetyssä The Social Economy, the Future of Europe -konferenssissa, joka kokosi yli 2000 osallistujaa ympäri Eurooppaa.

Nostamme tähän artikkeliin joitain poimintoja konferenssin keskeisimmästä annista ja pohdimme, mitä eurooppalaiset yhteisötalouden avaukset tarkoittavat suomalaisesta näkökulmasta.

Yhteisötalouden suunnitelman paikallinen toteuttaminen

EU:n yhteisötalouden suunnitelmassa on kolme päätavoitetta: yhteisötalouden näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen, toimintaympäristön parantaminen ja valtionapu yhteisötalouden toimijoille.

Suomessa on jo otettu tärkeä askel kohti näitä tavoitteita, kun yhteiskunnallisten yritysten strategia julkaistiin keväällä 2021 ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus perustettiin loppuvuonna 2021.

Yhteisötalouden suunnitelman konkretisointi ja alueelliset toteutukset vaativat Suomessa kuitenkin vielä paljon työtä. Konferenssissa nähtiin rohkaisevia esimerkkejä muun muassa Espanjasta, jossa Navarran alueella on tehty ensimmäinen yhteisötalouden suunnitelma jo vuonna 2017.

Keskeistä suunnitelmassa on tiivis paikallinen yhteistyö viranomaisten, yhteisötalouden toimijoiden, muiden yritysten sekä oppilaitosten kanssa. Espanja onkin jo ilmoittanut, että yhteisötalous tulee olemaan sen EU:n puheenjohtajakaudella keväällä 2023 yksi painopistealueista ja EU-rahoitusta tullaan suuntamaan tähän teemaan.

Suomessa on ehdotettu, että yhteisötalouden suunnitelmat tulisivat osaksi hyvinvointialueiden strategioita, mutta yhtä tärkeää on yhteisötalouden tunnustaminen maakuntaohjelmissa, kuten Lapin maakuntaohjelmassa jo nyt tehdään, sekä esimerkiksi kuntien ja kaupunkien elinkeinosuunnitelmissa.

Julkiset hankinnat toimintaedellytysten luojana

Julkiset hankinnat edustavat Euroopan unionissa merkittävää liiketoiminnan potentiaalia. Julkisten hankintojen vuosittaisen kokonaismäärän arvioidaan oleva yli kaksi biljoonaa euroa, josta Suomen osuus on noin 47 miljardia euroa.

Hankintoihin sisällytettävät sosiaaliset kriteerit ovat tärkeitä yhteiskunnallisille yrityksille ja muille yhteisötalouden toimijoille. Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten osalta työllistämisehdon käyttö ja merkittävästi vaikeasti työllistyviä henkilöitä työllistäville yhteisöille suunnatut niin sanotut varatut hankintasopimukset voivat oikein hyödynnettynä toimia moottoreina sekä liiketoiminnan kasvulle että työllistämisessä tukea tarvitsevien henkilöiden reitittämiseen avoimille työmarkkinoille.

Julkiset hankinnat edustavat Euroopan unionissa merkittävää liiketoiminnan potentiaalia.

Julkisten hankintojen hyödyntäminen edellyttää yhteisötalouden toimijoilta vahvaa yhteistyötä hankintayksiköiden ja niitä edustavien tahojen kanssa. Kasvavasta yhteistyöstä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on jo näyttöä.

Tavoitteena osaamisen lisääminen

Yhteisötaloutta tai yhteiskunnallista yrittäjyyttä ei voi juurikaan opiskella Suomessa. Joissain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on pieniä kokonaisuuksia aiheesta, mutta esimerkiksi omana oppiaineenaan tätä ei vielä ole.

Yhteisötalouden suunnitelmaan linkittyykin tiiviisti tavoite lisätä yhteisötalouden toimijoiden, oppilaitosten ja tutkijoiden osaamista yhteisötaloudesta sekä vahvistaa eri toimijoiden kykyä vastata tämän hetken ja tulevaisuuden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin – mukaan lukien vihreä siirtymä ja digitalisaatio.

Tarkoitus on myös luoda erityisesti jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia yhteiskunnallisille yrittäjille ja yhteisötalouden toimijoille.  Niin sanotun Skills Pactin tavoitteena on uudelleen- ja täydennyskouluttaa vuosittain 5 prosenttia työvoimasta yhteisötalouden alalla.

Tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi

Olennainen osa yhteisötalouden suunnitelman toteuttamisesta on lisätä tietoa ja helpottaa sen saatavuutta. Yksi konkreettinen askel tiedon jakamiseen on EU:n tuleva tietoalusta, jonne kootaan olennainen tieto yhteisötaloudesta. Sivustoa ollaan parhaillaan kehittämässä ja alustavasti sinne suunnitellaan tuotavaksi tietoa muun muassa eri rahoituslähteistä sekä koulutusmateriaalia.

Yhteiskunnallisten yritysten tutkimukseen ja tiedon tuotantoon keskittyneessä työpajassa keskeisempänä viestinä nousi esiin, että aikaisempaa parempaa tietoa yhteiskunnallisista yrityksistä ja niiden merkityksestä tarvitaan päätöksen teon tueksi ja erilaisten kehittämistoimintojen paremmin kohdentamiseksi.

Vajetta osin paikkaa Euclid-verkoston kokoama Social Enterprise Monitor. Tosin toistaiseksi tietoja on kerätty vain harvasta Euroopan maasta eikä myöskään Suomi ole mukana.

Työ Suomessa jatkuu

Yhteisötalouden toimintasuunnitelman kansallisen toteuttamissuunnitelman laatiminen vaatii paljon työtä. Konferenssi antoi runsaasti uutta tietoa ja kontakteja työn edistämiseen. Eri toimijatahojen välisen tiiviin yhteistyön merkitys nousi toistuvasti esille.

Suomessa on meneillään myös yhteisötalouden toimintaympäristöön ja -edellytyksiin syvästi vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia, kuten soteuudistus ja TE-palvelut 2024 -uudistus, joiden myötä kunta- ja aluehallinnon muoto ja roolitus muuttuvat merkittävästi. Suomen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen on tärkeä luoda tunnettuutta ja uskottavuutta näissä uusissa rakenteissa.

Kirjoitus on ilmestynyt myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Asiantuntijalta-artikkelisarjassa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061346054

Yhteisötalous

  • EU:ssa toimii noin 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa eri aloilla kuten sote-palveluissa, uusiutuvan energian alalla tai vaikkapa kulttuuri- ja media-alalla.
  • Ne työllistävät 13,6 miljoonaa henkilöä eli 6,3 prosenttia EU:n koko työvoimasta.
  • Euroopan talous- ja sosiaalikomitea uskoo osuuden kasvavan 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
  • Suomessa arvioidaan yhteisötaloudessa työskentelevän tällä hetkellä noin 50 000 henkilöä.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus

  • palvelee yhteiskunnallista yritystoimintaa koko Suomessa. Tarjoamme neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville yritysmuodosta tai toimialasta riippumatta.
  • neuvoo, auttaa ja sparraa yrityksiä, joilla on yhteiskunnallinen päämäärä. Tavoitteenamme on saada Suomeen syntymään uusia yhteiskunnallisia yrityksiä.
  • auttaa jo olemassa olevia yhteiskunnallisia yrityksiä kasvamaan ja toimimaan vaikuttavammin. Teemme työtä, jotta yhteiskunnallinen yrittäminen juurtuisi kaikkien tuntemaksi ja myös houkuttelevaksi vaihtoehdoksi luoda työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen.
  • toimii verkostona, jota luotsaa Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry, ja muut jäsenet ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kuntoutussäätiö sr, Osuustoimintakeskus Pellervo ry, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Vates-säätiö sr.
  • perustuu hallitusohjelmaan ja yhteiskunnallisten yritysten strategiaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustusta osaamiskeskuksen käynnistämiseen.
  • Lue lisää Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen verkkosivuilta.