Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Yhteiskunnalliset yritykset keinona sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan työelämään

Suomessa yhteiskunnallisten yritysten asema osana hyvinvointi- ja työllisyyspolitiikka on ollut pitkään hapuilevaa. Suomesta on puuttunut kansallinen näkemys ja strategia yhteiskunnallisten yritysten asemasta osana hyvinvointi- ja työllisyyspalvelujen kokonaisuutta.

Suomen työmarkkinoilla on viimeisten vuosikymmenten aikana onnistuttu hyödyntämään eri tavoin työllistymisessä tukea tarvitsevien henkilöiden tarjoamaa potentiaalia heikosti. Huomio on erittäin ajankohtainen, kun Sanna Marinin hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta.

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -hankkeen mukaan suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla eli 55 prosentilla on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. 600 000 henkilöä arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa työhön tai työmahdollisuuksiin, heistä työelämän ulkopuolella on 200 000. Työelämän ulkopuolella olevista 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa kykeneviä työhön.

Tilanne on kestämätön niin inhimilliseltä kuin yhteiskunnankin kannalta. Myös osa yrityksistä kärsii tilanteesta, kun ne eivät löydä tekijöitä avoinna oleviin tehtäviin. Kokeilut eivät ole johtaneet pysyviin muutoksiin.

Tulevaisuudessa kokeilujen rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä tahtotilaa, verkostojen vahvistamista, tukirakenteita sekä rahoituksen varmistamista.

Eri tavoin tukea työllistymisessään tarvitsevien asemaa on Suomessa pyritty pitkään parantamaan lukuisilla projekteilla ja niissä tehdyillä kokeiluilla. Nämä ovat olleet kuitenkin lyhytkestoisia, eikä niissä ole onnistuttu saamaan aikaan kovinkaan paljon pysyviä, skaalautuvia ratkaisuja. Esimerkkejä kokeiluista ovat lukuisat Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutetut hankkeet, sosiaalisten yritysten laki, työpankkikokeilu sekä työllisyyden kuntakokeilut.

Tulevaisuudessa kokeilujen rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä tahtotilaa, verkostojen vahvistamista, tukirakenteita sekä rahoituksen varmistamista, jotta eri kokeiluista kertyneet hyvät käytännöt voidaan implementoida kattavaksi toimintamalliksi. Tarvitaan myös vastuullista yritystoimintaa; yhteiskunnallisia yrityksiä, joilla on tahtoa, kykyä ja valmiuksia työllistää eri tavoin tukea työllistymisessään tarvitsevia oikeisiin työtehtäviin.

Yhteiskunnalliset yritykset hallitusohjelmassa

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on parantaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä erityisesti osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistämiseksi. Hallitusohjelma tunnistaa, minkälaisia tarpeita erilaisilla yrityksillä on niiden kasvun ja uudistumisen mahdollistamiseksi. Hallitus on sitoutunut laatimaan strategian, jolla parannetaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea.

Strategian valmistelun tueksi Diakonia-ammattikorkeakoulu laati tilannekartoituksen yhteiskunnallisista yrityksistä Suomessa ja esitti 14 ehdotusta yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytyksien vahvistamiseksi. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytyksien vahvistamiseksi tarvitaan yritysten tilanteeseen ja tarpeisiin soveltuvia toimia liiketoimintamallin valmiuksien, tunnettavuuden, resurssoinnin ja osaamisen lisäämiseksi.

Inklusiivisen työllistämisen menestystekijöitä

Eri tavoin tukea työllistymisessä tarvitseville kokeillaan uusia innovatiivisia ratkaisuja työllistymisen reittien löytämiseksi Ilona-projektissa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Silta-Valmennusyhdistyksen yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminnoissa etsitään yhdessäkansainvälisenä yhteistyönä hyviä käytänteitä ja malleja kiinnittymisestä työmarkkinoille sekä vertaillaan ja pilotoidaan niitä.

Vates-säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioivat erilaisten kansainvälisten, työllisyyttä edistävien mallien toimivuutta Suomen yhteiskunnallisissa ja lainsäädännöllisissä raameissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät mallit sekä parempien toimintaedellytysten luominen yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle.

Elinvoimainen yhteiskunnallinen yritystoiminta edellyttää vahvistuvaa liiketoimintamallia tuntevaa ja tukevaa ekosysteemiä.

Kattavan eurooppalaisen vertailevan tutkimuksen mukaan elinvoimainen yhteiskunnallinen yritystoiminta edellyttää vahvistuvaa liiketoimintamallia tuntevaa ja tukevaa ekosysteemiä. Suomessa eri yhteiskunnallisen yritystoimintaa tukeva ekosysteemi on vasta kehittymässä. Ilona-projektin tavoitteena on tehdä ehdotuksia kustannustehokkaista, valtakunnallisesti käyttöönotettavista toimintamalleista eri tavoin tukea työllistymisessään tarvitsevien kiinnittymiseen työmarkkinoille.

Sosiaalisesti oikeudenmukaisempi työelämä on mahdollista

Kaikkien panos ja kyvyt työelämässä on syytä ottaa aiempaa määrätietoisemmin ja laajemmin käyttöön. Yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla ratkaiseva merkitys eri tavoin tukea työllistymisessään tarvitseville.

Suomessa vihdoin on poliittinen tahtotila yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

Hallitusohjelmassa on tavoitteena parantaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä erityisesti osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistämiseksi. Tämä osoittaa, että Suomessa vihdoin on poliittinen tahtotila yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Edellä mainittu tilannekartoitus ja toimenpide-ehdotukset yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytyksien vahvistamiseksi luovat hallituksen tavoitteelle konkreettisia mahdollisuuksia ottaa ne laajamittaisesti käyttöön sen valmistellessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan strategiaa.

Eri tavoin tukea työllistymisessään tarvitseville on kehitetty useita toimintamalleja, jotka auttavat kiinnittymisessä työhön. Näitä kokeiltuja toimintamalleja tulee hyödyntää entistä laajemmin.

Kuvitus: Sirpa Anundi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266525