Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Digiosallisuuden parantamista yhteispohjoismaisella otteella

Jopa 20–30 prosenttia kansalaisistamme on vaarassa jäädä – tai ovat jo jääneet – digitaalisen kehityksen jalkoihin. Tämä voi johtaa etääntymiseen yhteisöistä ja koko yhteiskunnasta. Pohjoismaisella yhteistyöllä digiosallisuutta voidaan kehittää yhdessä.

Vaikka välillä tuntuisi luontevalta tarjota palveluita rinnakkain sekä digitaalisesti että ei-digitaalisesti,  on käytännössä hyväksyttävä digitalisaation deterministinen teesi: jos asia tai toiminto on digitalisoitavissa, se digitalisoituu ennemmin tai myöhemmin. Näkyvissä ei ole mitään sellaista voimaa, joka pystyisi kehittyvän digiyhteiskunnan rinnalla jatkamaan kaikkien palvelujen tarjoamista myös perinteisiä kanavia pitkin. Mitä voimme tehdä?

Pohjoismaissa kansalaisten digiosaamisen parantamiseksi yhteistyötä tehdään Aikuisten oppimisen pohjoismaisessa verkostossa (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande, Nordic Network for Adult Learning, NVL.org). NVL on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen ohjelma aikuisten oppimisessa sovellettavien toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämiseksi Pohjoismaissa.

Jos asia tai toiminto on digitalisoitavissa, se digitalisoituu ennemmin tai myöhemmin.

Ohjelman NVL Digital -verkostossa keskeisenä kysymyksenä on aikuisten digiosallisuus. Yhteistyössä on mukana jäseniä, jotka toimivat julkishallinnossa tai järjestö- ja korkeakoulukentällä. Tässä kirjoituksessa teemme kurkistuksen eri maiden ajankohtaisiin digiosallisuuden kuulumisiin ja toimenpiteisiin. Ensimmäisenä tarkastellaan NVL Digital -verkoston omaa tutkimusta, jota on johdettu Tanskasta käsin.

Tanska

Aalborgin yliopiston professorin Mie Buhlin johdolla tehty pohjoismainen digiosallisuuden tutkimus on juuri julkaistu (Buhl, Dille & Kårstein, 2022). Tutkimustulosten yhteenvedossa tutkimusryhmä on muotoillut suosituksia digiosallisuuden parissa työskenteleville tahoille.

  1. Digiosallisuudessa on kyse jokapäiväisestä elämästä – fokuksen tulee olla pienissä ja isommissa arjen tilanteissa
  2. Jokainen meistä voi olla muodostamassa vahvempia ja laajempia kytköksiä ihmisten välille (chains of relationship) – tarvitaan systemaattisempaa toimintaa ja vastuun jakamista yli sektorien
  3. Luodaan kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan – on tunnistettava kulloisiakin kipupisteitä ja ajankohtaisia haasteita
  4. Tarvitaan joustavia osallistumisen mahdollisuuksia – on mietittävä koulutustasoa, kulttuurisia tekijöitä, aiempaa digosaamista ja kulloisenkin oppimistilanteen erityispiirteitä
  5. Digitalisaatio on kaikkialla – digiosaaminen tulee nähdä yleisenä osaamisena, aivan kuten lukeminen ja laskeminen.

Suositusten hyödyntämistä pyritään nyt vahvistamaan kaikissa Pohjoismaissa. Yhtenä edistämisen muotona ovat kansalliset tilaisuudet, joihin kutsutaan eri sektoreilta ja vaikuttamisen tasoilta toimijoita tekemään kytkentöjä omaan tilanteeseensa ja omaan työhönsä.

Norja

Digitalisaatio ja elinikäinen oppiminen -teemalla kokoonnutaan tänä vuonna myös Tromssassa. Norja on Pohjoismaisessa yhteistyössä puheenjohtajana 2022. Puheenjohtajakautensa ohjelman pohjalta Norjan opetus- ja tutkimusministeriön (Kunnskapsdepartementet) korkeakoulutuksesta ja osaamisesta vastaava osasto järjestää tapahtuman, johon on kutsuttu pohjoismaisia toimijoita.

Digitaalisen osaamisen ja elinikäisen oppimisen yhteenliittymän tarkastelun lisäksi tapahtumassa edistetään toisilta oppimista ja kokemusten vaihtoa Pohjoismaissa.

Konferenssissa keskitytään erityisesti kolmeen kysymykseen:

  1. Mitä mahdollisuuksia digitaalinen osaaminen voi tarjota elinikäiselle oppimiselle?
  2. Kuinka varmistaa hyvä oppiminen digitaalisissa oppimisprosesseissa?
  3. Kuinka edistää elinikäistä oppimista käytännössä?

Pohjoismailla on tavoitteena tulla maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemisessä keskeistä on myös digitaaliset ratkaisut, digiosaaminen ja mahdollisuus oppia uutta läpi elämän.

Islanti

Työelämässä olevien oppimista Islannissa edistää työmarkkinajärjestöjen, valtionhallinnon ja kuntien yhdessä käynnistämä koulutuskeskus The Education and Training Service Centre (ETSC, frae.is). Koulutuskeskuksen tavoitteena on analysoida, validoida ja lisätä osaamista työelämässä. Kohderyhmänä ovatkin ne työelämässä olevat, joilla ei ole juurikaan formaalia koulutusta (ilman EQF4-tason koulutusta).

Koulutuskeskus tarjoaa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia, jotta mahdollisimman moni heikomman koulutustaustan omaavista voisi pitää työnsä ja edetä urallaan. ETSC-koulutuskeskus

  • tarjoaa vahvoja käytäntöjä osaamiskriteerien tarkasteluun eri ammateissa,
  • kehittää ja koordinoi strategioita aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (VPL, Validation of prior learning),
  • parantaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämisen polkuihin ja tarvelähtöiseen koulutukseen, sekä
  • kehittää ja tukee ohjauspalveluja.

Islannissa on 14 alueellista elinikäisen oppimisen keskusta ja ETSC tukee ja koordinoi verkostoa. Lisäksi koulutuskeskus koordinoi Islannin NVL-yhteistyötä.

Ruotsi

Ruotsalaiset ovat vahvasti edistämässä muun muassa digitukea. Yhteisessä Nordplus-hankkeessa DIGITAL SUPPORT: Guidelines for training the trainers tavoitteena on saada aikaan pysyvä verkosto edistämään ikäihmisten digitaitojen oppimista Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Hyvien käytänteiden kokoamisesta liikkeelle lähtenyt projekti pyrkii huomioimaan ikäihmisten erilaiset elämäntilanteet, taitotasot ja digiteknologiaan suhtautumisen tavat.

Hyvien käytänteiden kokoamisesta liikkeelle lähtenyt projekti pyrkii huomioimaan ikäihmisten erilaiset elämäntilanteet, taitotasot ja digiteknologiaan suhtautumisen tavat. Yhteinen alusta hyvien käytänteiden jakamiselle hyödyttää myös korkeakouluja, joissa opiskelijoiden pitää olla ajan tasalla siitä, miten ikäihmisten osallisuutta parannetaan eri puolilla Pohjolaa. Merkittävää on se, miten hyviä käytänteitä jaetaan alustalla. Pyrkimys on tehdä saavutettavaa sisältöä, joka on helposti otettavissa käyttöön eri tarkoituksiin.

Aktiivisena toimija hankkeessa ja Ruotsissa laajemminkin on Avoimen ja joustavan etäopetuksen järjestö SADE (sverd.se), joka on perustettu 1984 tavoitteenaan avoimen verkko-oppimisen kehittäminen. Järjestön vuosittaiset konferenssit kokoavat yhteen asiantuntijat ympäri Pohjoismaita ajankohtaisten teemojen ääreen.

Suomi

Sitra on julkaissut raportin ja suositukset otsikolla Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä – Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus (Arola ym., 2022). Mallia on kehitetty ja pilotoitu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Samalla selvitys kiteyttää Sitran kolmevuotisessa Osaamisen aika -projektissa tehdyt havainnot, tulokset ja johtopäätökset.

Julkaisu sisältää myös suositukset, jotka voi nähdä monella tavalla kytkeytyvän hyvin yhteen tanskalaisten julkaiseman pohjoismaisen tutkimuksen kanssa. Merkittävä ero on siinä, miten Sitran työ on viety ajamaan systeemistä muutosta. Sengen (1990) periaatteiden mukaisesti suosituksissa nähdään yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasot. Moninaiset muutokset korostavat uudistumistarvetta, ja lisäksi työelämän ja yksilöiden osaamistarpeet sekä osaamisen kohtaanto-ongelmat ovat jatkuvassa muutoksessa. Niinpä raportti tiivistää teesinsä ”Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä, joilla on kyky uudistaa itseään.” (Arola ym., 2022.)

Korkeakoulut mukaan lisäämään digiosallisuutta

Monista pohjoismaisista hyvistä käytänteistä ja esimerkeistä voidaan ottaa oppia, ja Diakissa ja Suomessa kehitetyt mallit voidaan levittää yhä paremmin ulkomaille. Tärkeintä on tuoda kansalaisten digiosallisuuden kysymykset yhä vahvemmin esille siellä, missä ylipäätään edistetään demokratiaa sekä yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvointia.

Korkeakoulut ovat koronapandemian hidastuttua alkaneet miettiä, miten kaikki opiskelijat pidetään mukana ja miten voidaan jopa lisätä korkeakoulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoita ei ole syytä nähdä heikommassa asemassa olevina. Digiosallisuuden näkökulmasta korkeakoulutuksen omaavilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet alkaa laajentaa ympärillään olevien ihmisten digiosallisuutta.

Merkittäviä tulevaisuuden toimijoita ovat yksityiset palveluntarjoajat, kuten pankit ja muut kaikkien elämää koskettavia palveluita tarjoavat yritykset. Yksityisen sektorin tulisi osana vastuullisuustyötään nostaa aivan kaikkien asiakkaiden osallistumismahdollisuudet tapetille. Julkisen sektorin toimijat tekevät pienemmillä resursseilla jo paljon digiosallisuuden edistämiseksi. Kuitenkin vasta eri tahojen yhteisenä asiana digiosallisuuden parantamisen tulokset voidaan nähdä riittävinä. Tulevaisuutta ei tule enää tarkastella joko digitaalisena tai ei-digitaalisena vaan puhtaasti jokaisen ihmisten osallisuuden ja osallistumisen kautta.

Lähteet

Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki. I., Vesa, A.-M. & Viitanen, J. (2022). Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Sitran selvityksiä 204. Helsinki: Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa/

Buhl, M., Dille, M. H. B. & Kårstein, A. (2022). Livslang lærings rolle i den digitale transformation – Hard to reach citizens. Forskningsrapport. Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande & Aalborg University. https://nvl.org/Content/5-satt-att-digitaliseras

Senge, P. M. (1990). The Fifth Discipline: The Art and Practice of the Learning Organization. New York, NY: Doubleday.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061346057