Sensitiivisiä sanoja ja sanontoja

Kieli muuttuu koko ajan. Samalla muuttuu se, mitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä sivistyneessä kielenkäytössä, esimerkiksi akateemisessa tekstissä. Englanti on akateemisen kirjoittamisen valtakieli, joten sanojen muuttuvista vivahteista pitää olla tietoinen.

Hän, se, he

Suomen kielessä pärjäämme pronominilla hän, kun viittaamme ihmisiin tai useimmiten myös lemmikkieläimiin. Muuten käytämmekin usein pronominia se. Englannissa he/she-dikotomia on ongelmallinen, jos sukupuolta ei haluta korostaa. On selvää, että on ihmisiä, jotka kokevat pronominit he ja she rajoittaviksi ja ahdistaviksi. Pronominivaihtoehdot ikään kuin vahvistavat yhteiskunnassa jo valmiiksi olevan ahdasta ajattelumuottia.

APA:n (American Psychological Association) kirjoitusohjeissa sanotaan yksiselitteisesti, että he– tai she-pronominia voi käyttää henkilöstä vain, jos on tiedossa, että hän haluaa itsestään jompaakumpaa pronominia käytettävän. Yleisesti käytetty pronomini on they, ja sitä käytetään monikollisen verbin kanssa viittaamassa yhteen henkilöön. Asian voi luonnollisesti kiertää käyttämällä kiertoilmaisuja, esimerkiksi ”tutkija” tai ”kirjoittaja”.

Kielten opiskelijoiden keskuudessa käytäntö on herättänyt keskustelua. Suurin osa opiskelijoista pitää käytäntöä hyvänä, mutta on myös heitä, jotka sitä vieroksuvat. Opettajan kannattanee olla ottamatta kantaa. On vain todettava, että tämä on nykyinen käytäntö, ja sen mukaan eletään (ja kirjoitetaan).

Ongelmallisia sanontoja

Monet sanonnat omaavat englannissa rasistisen taustan. Asiaa ei helposti tule ajatelleeksi tai tiedostaneeksi. Ilmaisut ”No can do” ja ”Long time no see” saattavat luoda rennon tunnelman, mutta niiden tausta on ikävä. Molemmat ovat alun perin Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen omaksuman englannin (epäkieliopillisten) rakenteiden tietoista pilkkaamista – eivät ”rentoa puhekieltä”.

Kieli muuttuu koko ajan. Samalla muuttuu se, mitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä sivistyneessä kielenkäytössä.

Muitakin ongelmasanontoja on. Ilmaus ”to sell down the river”, joka tarkoittaa petkuttamista tai huijaamista, liittyy Yhdysvaltain orjakauppaan: henkilö, Pohjoisvaltiosta siepattu, lähetettiin myytäväksi orjaksi Etelävaltioihin. Ilmaus ”Hold the fort”, ”Pidä talo pystyssä!”, viittaa linnoituksen puolustamiseen ”villejä”, esimerkiksi komansseja, vastaan.  ”Cat got your tongue?” ei viittaa kissaan vaan ruoskien tehtyyn kidutukseen. ”Rule of thumb” (nyrkkisääntö) viittaa pahoinpitelyyn, joka tehtiin korkeintaan miehen peukalon paksuisella kepillä.

Historiallista painolastia

Sanontoja ei akateemisessa kirjoittamisessa juuri viljellä, sanoja kyllä. Nykyisin master-alkuiset substantiivit voivat olla kyseenalaisia tietyissä sanoissa. Master bedroom ja master suite eivät ole enää hyväksyttäviä termejä (Franklin, 2020). Kyse on Master-sanasta, joka viittaa orjia omistavaan plantaasinomistajaan.

Mielenkiintoista on, että yliopistoissa Master-sanaa on alettu problematisoida laajemmin (Brean, 2017). Tosiasia on, että Master-termillä on kunniakkaat perinteet latinan kielessä ja oppineisuuden osoittamisessa, mutta melkein yhtä tunnettu tausta sanalla on orjuuden historiassa. Ehkäpä suomalaisen ei estoitta kannata esitellä kansanvälisille vieraille omistamaansa iso taloa termillä Big House tai Great House, joka viittaa plantaasin päärakennukseen (jossa vain luotto-orjat saattoivat toimia palvelijoina).

Latinalaisperäiset sanat ovat englannissa hyvin yleisiä akateemisissa teksteissä. Elegantti verbi on to denigrate (mustata, loata) ja sinister (pahaenteinen) on elegantti adjektiivi. Näilläkin sanoilla on kuitenkin kyseenalainen tausta, joten niiden käytöstä voisi joku loukkaantua aivan perustellusti: edellinen pohjautuu sanaan nigrare ja jälkimmäinen on sama kuin latinan sinister (vasen, vasemmanpuoleinen).

Puhuttelukieltä

Viattoman oloinen, ja yleisesti käytetty, termi on ”significant other”. Se viittaa hyvin läheiseen henkilöön, usein parisuhteen toiseen osapuoleen. Termi on lähtökohtaisesti sukupuolineutraali. Monen mielestä termi ei kuitenkaan ole tarpeeksi neutraali: sana ”significant” on liikaa. Oikea termi on ”partner” (Kitchener, 2019), jossa asiaa ei määritellä tarpeettomasti.

Entäpä sitten puhuttelutermit? Omalla etunimellä on usein aivan sopivaa tulla puhutelluksi. Ei kuitenkaan ihan aina. Pyynnön vaikkapa laajan lausunnon kirjoittamisesta soisi alkavan epiteetillä Dear Sir tai Dear Dr. Toivanen. ”Moi Jusa” ei kasvata intoa lausunnon kirjoittamiseen. Asiakkaan ominaisuudessa saatu kirje ilahduttaa, kun se alkaa esimerkiksi ilmauksella Dear Audiophile tai Dear Connoisseur.

Lähteet

Brean, J. (15.12.2017). York University scraps ‘College Master’ academic title to cut association to discrimination and racism. National Post

Franklin, S. (5.8.2020). The Biggest Bedroom Is No Longer a ‘Master’. The New York Times

Kitchener, C. (21.1.2019). Forget ’boyfriend” and ’girlfriend’. Why millennials are using the term ‘partner’. The Washington Post

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257071