Ammattikorkeakouluopetus tarvitsee tuekseen pedagogista johtamista

Ammattikorkeakoulun järjestämällä opetuksella on vahva sidos sekä tutkimukseen että työelämään. Niiden tehtävänä on tuottaa työelämään ja sen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta (L 932/2014 4. §). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen tulee ymmärtää laajasti omaa työkenttäänsä. Hänen on tunnistettava niin työalueeseensa ja tehtäväänsä perustuvat toimintamahdollisuudet kuin myös niiden rajat. (A 120/2017.)

Ammattikorkeakoulututkinnoille antaa yhteiset lähtökohdat ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen laatima kompetenssikuvaus (Arene, 2022). Ammattikorkeakoulututkintojen (AMK ja YAMK) kompetensseja kuvataan nyt kuudella osaamisalueella.

AMK-tutkintojen yhteisissä kompetensseissa painottuu työelämän ja tutkinnon suorittaneen oman ammattialan perusteiden osaaminen.

Oppimaan oppimisen osa-alueen mukaan AMK-tutkinnon suorittanut henkilö tunnistaa osaamisensa ja oppimistapansa sekä niiden kehittämistarpeet. Työelämässä toimimisen osa-alueen mukaan hänellä on monipuoliset työelämävalmiudet ja osaaminen toimia työyhteisöissä. Lisäksi hän ymmärtää työelämän muutoksia ja niiden moninaisuutta.

Eettisyyden osaamisalueella korostuu oman ammattialan arvojen ja eettisten periaatteiden mukainen toiminta sekä oman toiminnan ja sen seurausten reflektointi. Kestävä kehitys on yksi kuudesta osaamisalueesta. AMK-tutkinnon suorittanut ymmärtää kestävyyshaasteita ja osaa edistää kestävää kehitystä. Hänellä on myös kansainvälisissä ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä työskentelyn edellyttämä osaaminen.

Lisäksi hän taitaa ennakoivan kehittämisen ja osaa toimia ongelmanratkaisutilanteissa luovasti sekä uudistaa alansa toimintatapoja ja kehittää sen tulevaisuutta ennakoivia ratkaisuja.

AMK-tutkintojen yhteisissä kompetensseissa painottuu työelämän ja tutkinnon suorittaneen oman ammattialan perusteiden osaaminen.

Sote-uudistus heijastuu alan ammattikorkeakoulututkintoihin

Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tutkinnoilla on tutkintokohtaiset osaamiskuvaukset. Esimerkiksi yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimuksista tehtiin kuvaus vuonna 2020 (Savonia, 2020) ja terveydenhoitajan ammatillinen osaamiskuvaus päivitettiin vuonna 2022 (Haarala, 2022). Sosionomitutkinnon osaamiskuvaus on vuodelta 2016 (Soamk, i.a.) ja sen päivitystyö on käynnissä.

Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on kartoitettu, millaista osaamista uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen alan ammattilaisilta edellyttää. Kartoituksissa on jäsennetty sosiaali- ja terveysalan yhteisiä osaamisalueita (Kangasniemi ym.,  2017, s. 70–74; OKM, 2019, s. 26–77) ja esimerkiksi kliinisen hoitotyön erikoisaloja (STM, 2021).

Työelämätahojen kuulemisen jälkeen ammattikorkeakoulut laativat vuonna 2021 itsearviointivälineen ja -mittariston, jolla voi testata omaa osaamistaan sote-alan kolmella yhteisellä osaamisalueella. Ne ovat asiakastyöosaaminen, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen. (Sotetie, i.a.)

Diak päivitti sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen opetussuunnitelmat vuonna 2020, ja niiden päivityksessä otettiin huomioon sote-uudistuksen luomat osaamistarpeet.

Tarvetta vahvemmalle työelämälähtöisyydelle

Kevätlukukaudella 2022 Diakin opetus- ja ohjaushenkilöstöltä kartoitettiin digitaalisella kyselyllä heidän näkemyksiään oman osaamisensa kehittämistarpeista. Itsearvioinnin perustella sosiaalialan, terveysalan, kirkon ja tulkkauksen alan henkilöstön substanssiosaaminen on hyvällä tasolla. Kehittämistarpeita arvioitiin kuitenkin olevan muun muassa uudistuvaan palvelujärjestelmään, asiakastyön digitaalisiin palveluihin ja työvälineisiin, asiakaslähtöisen ohjaukseen sekä moniammatilliseen työhön liittyvässä osaamisessa.

Diakin opetus- ja ohjaushenkilöstön vastauksissa toistui yksi näkökulma: yhteistyötä työelämätahojen kanssa tulee tiivistää ja siihen tulee olla laajemmat mahdollisuudet. Työelämäyhteistyötä voidaan edistää opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäjaksoilla ja muilla työelämäkontakteilla, jotka tukevat yhteistyösuhteiden muodostamista ja verkostoitumista työelämätahojen kanssa.

Yhteistyötahoihin perehtymisen ja suhteiden luomisen laajuutta kuvattiin esimerkiksi seuraavasti: ”Alueellisuuden ja paikallisuuden huomioiminen; hyvinvointialueiden verkostot, alihankkijat, klusterit ja ekosysteemit.” Tiivis yhteistyö opetushenkilöstön ja työelämän toimijoiden välillä varmistaa, että opetussuunnitelmat ja opetus vastaavat työelämän vaatimuksiin.

Opetuksen järjestämistä tukee dialoginen muutospedagogiikka

Tavallista on, että ammattikorkeakoulututkintojen ja opetuksen tarkastelu kohdentuu kysymykseen, mitä opetetaan ja osataan. Vähintäänkin yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin, miten opetus järjestetään.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tuottaa sekä tutkimukseen että taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta (L 932/2014 4. §). Ammattikorkeakoulujen ja työelämätahojen yhteistyö konkretisoituu muun muassa ammattitaitoa edistävän harjoittelun järjestämisessä, joka on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Myös opinnäytetyön tulisi olla työelämälähtöinen.

Diakin pedagogista lähestymistapaa on kuvattu dialogiseksi muutospedagogiikaksi.

Ammattikorkeakoulu vastaa opetussuunnitelmistaan sekä opetuksen ja ohjauksen toteuttamisesta. Diakin pedagogista lähestymistapaa on kuvattu dialogiseksi muutospedagogiikaksi. Siinä korostuu neljä näkökulmaa, jotka ovat oppiminen osallistumisena, oppiminen tiedonhankintana, oppiminen tiedon luomisena sekä oppiminen muutosvalmiutena (Diak, i.a.; Helminen & Vesterinen, 2021).

Dialoginen muutospedagogiikka vahvistuu yhdessä kehittämällä

Diakin opetus- ja ohjaushenkilöstöltä kartoitettiin myös, kuinka heidän osaamistaan tulisi kehittää, jotta dialoginen muutospedagogiikka vahvistuisi Diakin opetus- ja ohjaustoiminnassa.

Diakin opetus- ja ohjaushenkilöstö arvioi, että osaamisen kehittämistä edistävät erilaiset koulutukset muun muassa osallistavasta kehittämisestä, yhteiskehittämisestä sekä fasilitoinnin malleista ja tavoista. Vertaistyöskentely ja yhteisopettajuus (parityöskentely) tukevat dialogisen muutospedagogiikan toteutumista.

Lisäksi tarvitaan aikaa yhteiseen keskusteluun, kokeilevaan kehittämiseen ja kokemusten sekä tulosten jakamiseen. Pedagogista innovointia voidaan tukea esimerkiksi työpajoilla, joissa työskennellään yhdessä.

Henkilöstön näkemyksissä painottui kollegoiden kanssa keskustelu, ideointi, suunnittelu, kokeilu, kehittäminen ja kokeilujen kuvaaminen. Seuraavassa lainauksessa tiivistyy henkilöstön näkemys: ”Tarvitsisin aikaa perehtyä ja kokeilla. Sekä koulutus että vertaistyöskentely vievät eteenpäin.”

Pedagoginen johtaminen suuntaa ammattikorkeakoulun opetusta

Ammattikorkeakouluopetus tarvitsee pedagogista johtamista tuekseen. Johtamisen kokonaisuuteen kuuluu edellä mainitun lisäksi oppimisen johtaminen korkeakoulussa sekä oppimis- ja opetusmenetelmien johtaminen. Näiden kohdalla olennainen kysymys on, miten korkeakoulutuksessa opetusmenetelmiä käytetään ja minkälaisiin oppimistapoihin opiskelijoita ohjataan.

Monissa korkeakouluissa on kehitetty ja nimetty oman korkeakoulun profiilin mukainen pedagogiikka, josta esimerkkejä ovat Turun AMK:n innovaatiopedagogiikka, Humakin valmennuspedagogiikka ja Laurean Learning by Developing. Pedagogisten strategioiden näkökulmasta korkeakouluilla on toki muitakin tapoja ohjata opetustoimintaa ja oppimista (Nurmi & Mahlamäki-Kultanen, 2015).

Diakissa tällaisia suuntaviivoja oppimistavoille ja opetusmenetelmille kutsutaan dialogiseksi muutospedagogiikaksi. Opetus- ja ohjaustyötä tekeville teetetyn kyselyn perusteella dialoginen muutospedagogiikka ei ole ainakaan vielä voimakas opetustyötä ohjaava tekijä. Alle 60 prosenttia vastaajista näki dialogisen muutospedagogiikan olevan mukana omassa opetus- ja/tai ohjaustyössään.

Opetukseen vaikuttavat myös tilannekohtaiset kysymykset, kuten opettajien ja opiskelijoiden resurssit ja jaksaminen tai opettajakollegan huomioiminen. Diakin opetus- ja ohjaushenkilöstön vastauksissa hyvästä oppimisesta, opiskelutoiminnasta ja opetuksesta sekä ohjauksesta painottuivat vuorovaikutukseen, opintojaksototeutusten rakenteisiin, digitaalisuuteen sekä fyysiseen ympäristöön liittyvät asiat (taulukko 1).

Taulukko 1. Analyysia ja aineistoesimerkkejä opetus- ja ohjaushenkilöstön vastauksista, kun kysyttiin, mitä tarvitaan ja mikä on tärkeää.

Opetus- ja ohjaushenkilöstö toivoi oman pedagogisen osaamisensa kehittämisen tueksi sekä erilaisia koulutustilaisuuksia ja -mahdollisuuksia että yhdessä kehittämistä ja kokemusten jakamista. Pyrkimyksen tulisi olla opettajan pedagogiseen ajatteluun, jonka ytimessä on kyky perustella tehtyjä ratkaisuja (Kansanen, 1995). Opiskelijan tulisi vastaavasti löytää itselleen toimivia oppimisstrategioita (Lonka, 1997), ja niiden löytämisessä apuna on tietysti myös korkeakoulun opetus- ja ohjaustyö.

Opetuksen kehittäminen on jatkuva prosessi

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta (Valtioneuvosto, i.a.). Myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluille tilanne on uusi. Millaista on osaaminen, joka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella tulee olla, kun hän työskentelee esimerkiksi kaupungin tai kunnan sijasta hyvinvointialueella?

Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit kertovat osaltaan, mitä ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut osaa.

Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit kertovat osaltaan, mitä ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut osaa. Diakissa toteutettava dialoginen muutospedagogiikka kuvaa, miten opetus ja ohjaus järjestetään, jotta opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa tutkinnon mukainen osaaminen.

Kompetenssikuvaus ja Diakin pedagogisten ratkaisujen lähtökohdat tukevat ja täydentävät toinen toistaan. Ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittanut arvioi ja tunnistaa sekä oman osaamisensa että ammattialansa kehittämistarpeita. Hän on osallisena ammattialansa kehittämisessä yhdessä kollegoidensa ja yhteistyökumppaniensa kanssa. Tutkittuun tietoon perehtyminen ja uuden tiedon luominen ovat olennaisia oman ammattialan kehittämistoiminnassa.

Ammattikorkeakoulujen opetustoiminnan työelämäsidos on vahva, mutta sitä tulee kuitenkin alati kehittää. Opetustoiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi, joka toteutuu ammattikorkeakoulun ja työelämätahojen yhteistyönä.

Lähteet

A 1129/2014. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129

A 120/2017. Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Saatavilla 31.8.2022 https://www.arene.fi/uncategorized/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/

Diak, Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Pedagogiikka. Saatavilla 31.8.2022 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/periaatteita/

Haarala, P. (2022). Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. (Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja Taito-sarja 92). Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-341-1

Helminen, J., & Sipilä, H. (2022). TKI-toiminnan ja työn opinnollistaminen ammattikorkeakouluopinnoissa. Teoksessa J. Helminen, S. Kajander-Unkuri & Vesterinen, O. (toim.) Ohjaus- ja valmennusosaamista kehittämässä. Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2021 (s. 19–31). (Diak Vuosikirja 1). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-395-7

Helminen, J., & Vesterinen. O. (2021). Dialoginen muutospedagogiikka – Diakonia-ammattikorkeakoulun pedagogiset valinnat. Teoksessa J. Helminen (toim.). Strategia siivittämässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa – Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 6 (s. 18–30). (Diak Työelämä 21). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-376-6

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A., & Waldėn, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

Kansanen, P. (1995). Teachers’ Pedagogical Thinking – What Is It About? Teoksessa C. Stensmo & L. Isberg (toim.), Omsorg och engagemang (s. 32–45). Uppsala Universitet.

L 932/2014. Ammattikorkeakoululaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Lonka, K. (1997). Explorations of constructive processes in student learning. [Väitöskirja]. Helsingin yliopisto.

Nurmi, R., & Mahlamäki-Kultanen, S. (2015). Ammattikorkeakoulujen pedagogiset strategiat. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(3), 24–40.

OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019:24). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla 31.8.2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263–650-8

Savonia, Savonia-ammattikorkeakoulu. (15.1.2020). Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. Saatavilla 31.8.2022 https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2020/01/15/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/

Soamk, Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto. (i.a.). Sosiaalialan tutkinnot ja kompetenssit. Sosionomi (AMK) kompetenssit. Saatavilla 31.8.2022 https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/

Sotetie. (i.a.). Sotetie – Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. Arviointipysäkki. Saatavilla 31.8.2022 https://sotetie.fi/yhteiset-osaamiset/arviointi/

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021). Kliinisen hoitotyön erikoisalat. Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:36). Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8428-8

Valtioneuvosto. (i.a.). Sote-uudistus. Mikä sote-uudistus. Saatavilla 31.8.2022 https://soteuudistus.fi/uudistus-lyhyesti-

Vara, M., & Vesterinen, O. (13.4.2022). Digipedagogiikan kehittäminen luo opiskeluhyvinvointia. Dialogi.  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228377

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257080