Eettisyys uudistuvassa toimintakulttuurissa

”Vasta kun maailma on kaikille hyvä, Diakia ei enää tarvita” kiteyttää Diakin ytimen. Se kertoo, mikä on Diakin olemassaolon  perimmäinen tarkoitus.

Diakin missio luo pohjan rohkeasti rakentaville arvoille. Se tarkoittaa yhteiskunnan haastamista ja itsen haastamista rohkeasti muutokseen, uimista vastavirtaan ja asioiden tekemistä toisin. Se on lupaus tarkastella toiminnan eettisyyttä rohkeasti ja ennen kaikkea turvallisesti.

Toimintakulttuuria on uudistettava strategisten ja toimintaympäristön muutoksien tahdissa ja jopa ennakoivasti. Toimintakulttuurin uudistaminen edistää eettistä keskustelua ja auttaa luomaan yhteisiä toimintatapoja.

Siksi Diakissa on strategisesti lähdetty uudistamaan toimintakulttuuria. Diakissa on keskitytty psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen yhdessä konsulttiyritys CoHumansin kanssa Työsuojelurahaston tukemana.

Psykologisen turvan vahvistamista

Muutoksissa kaivataan psykologista turvaa. Sillä tarkoitetaan varmuuden tunnetta siitä, että työyhteisössä voi ottaa sosiaalisia riskejä – ettei tiimi nolaa, hylkää tai rankaise jäsentään erilaisten näkemysten esille tuomisesta. Psykologinen turva edistää tutkitusti etenkin resilienssiä, organisaation oppimista ja tiedonvaihtoa, luovuutta ja innovatiivisuutta, sitoutuneisuutta ja tehokkuutta sekä puheeksi ottamista ja avointa keskustelukulttuuria.

Tutkimukseen vahvasti nojaavat CoHumansin asiantuntijat ovat olleet vuoden 2022 alkupuolelta lähtien Diakin kumppaneina psykologisen turvan kehittämistyössä. Siinä on tavoitettu kaikki Diakin työntekijät, ja lisäksi esihenkilöille on tarjottu tietoa ja tukea oman kehittämispolun kautta.

Keskeisiä menetelmiä ovat olleet yhteiskehittämisen lisäksi monimuotoinen oppiminen (myös 3D-virtuaalitoteutukset), tutkimustiedon ja arjen kokemusten dialogi sekä psykologista turvallisuutta synnyttävien vuorovaikutustapojen harjoittaminen.

Diakin toimintakulttuurin kehittämishankkeen tuloksena on malli psykologisesti turvallisen työkulttuurin luomiseksi. Tällaista mallia ei ole aikaisemmin ollut olemassa, edes kansainvälisesti. Kehittämismalliin sisältyy myös keinoja psykologisen turvallisuuden tilan jatkuvaan arvioimiseen työn arjessa.

Edistääkö psykologinen turvallisuus eettisyyttä?

Aika moni kaipaa työelämässä kokemusta siitä, että kelpaa työyhteisölle omine kykyineen ja heikkouksineen. Kun psykologisen turvallisuuden lisäksi eettisyys on nousemassa ajankohtaiseksi työelämän kehittämisessä, on hyvä pysähtyä pohtimaan, missä suhteessa nämä kaksi ovat keskenään: onko enemmän psykologista turvaa samalla enemmän eettisyyttä?

Tutkimuksessa on havaittu, että psykologinen turvallisuus helpottaa vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Puheeksi ottamisen kulttuuri helpottaa myös eettisten rikkeiden esille nostamista. Näin psykologinen turvallisuus voisi olla yhteydessä myös eettisempään toimintaan.

Tutkimuksessa on havaittu, että psykologinen turvallisuus helpottaa vaikeiden asioiden puheeksi ottamista.

Kiinnostavaa kyllä, eräs tutkimus kuitenkin esittää, että psykologinen turvallisuus on yhteydessä epäeettiseen toimintaan. Tämä koskee erityisesti tiimejä, jotka suhtautuvat eettiseen pohdintaan suurinta hyötyä punniten. Tällaisissa tiimeissä psykologinen turvallisuus helpotti moraalittomien toimintatapojen ehdottamista ääneen.

Myös eettisen huomion esille nostaminen voi olla riski silloin, kun yhteisössä vaalitaan käsitystä, että eettinen keskustelu on pilkunviilausta ja hidastaa asiallisten hommien hoitamista. Tällöin psykologinen turvallisuus voi luoda maaperää eettisten kysymysten esittämiselle riskialttiudesta huolimatta. Jos taas yhteisössä koetaan, että eettisen toimintatavan ideoiminen on sosiaalinen riski, psykologinen turvallisuus todella voi vauhdittaa epäeettisiä suunnitelmia.

Psykologisella turvallisuudella ei siis kannata viitata kaikkiin työelämän hyviin. Psykologinen turvallisuus ja eettisyys ovat esimerkkejä arvokkaista asioista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, mutta joiden välille ei voi laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Psykologisen turvallisuuden kohentamisen lisäksi tarvitaan keskustelua siitä, mitä oikeastaan pidämme eettisenä ja millä perusteella. Eettinen keskustelu on kuitenkin mielekkäintä, jos voimme turvallisin mielin luottaa siihen, että saamme osallistua keskusteluun sellaisina kuin olemme.

Mitä meistä jokainen voi tehdä psykologisen turvallisuuden ja eettisyyden maastoissa liikuskellessaan?

On hyvä tarkkailla, millaisia tulkintoja itse käsitteisiin tulee liittäneeksi. Se nimittäin on varma, ettei psykologinen turvallisuus tarkoita sitä, että saa itse esittää turvallisin mielin kriittisiä huomioita vastaanottajan perspektiivistä täysin piittaamatta – ja kenties samalla olettaa, että kukaan ei koskaan löydä minun työni tuloksista parannettavaa. Psykologinen turvallisuus kutsuu parhaimmillaan luomaan tilaa inhimilliselle keskeneräisyydelle ja yhdessä oppimiselle.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021078