Myönteisten oppimiskokemusten ja turvallisen tilan merkitys oppimiselle
Opettajalla on myönteisten oppimiskokemusten synnyttäjänä ja edistäjänä merkittävä rooli. Hyvät oppimiskokemukset edistävät oppimismotivaatiota ja -intoa. Samalla ne vahvistavat myös oppijan pystyvyyskäsitystä ja itsetuntoa. Se, että opettaja huolehtii opiskelijoidensa hyvistä oppimiskokemuksista, on tärkeä osa hänen ammattieettistä toimintaansa.
Esitän tässä jutussa oppimismyönteisen merkitystilan teorian, joka perustuu 432 opiskelijan tarinaan myönteisistä oppimiskokemuksista. Vedin vuosina 2021–2022 eri ammattikorkeakoulujen ja alojen opiskelijoille ”Oppimismyönteinen merkitystila” -työpajaa opiskeluhyvinvoinnista. Pyysin opiskelijoita vastaamaan seuraavaan ennakkotehtävään: ”Kirjoita tähän Padletiin yksi myönteinen kokemus oppimistilanteen aikana (myös etäoppimistilanne käy), jonka osallisena olit. Se voi olla iso tai pieni juttu.”
Annoin usealle ryhmälle saman ennakkotehtävän. Vuosina 2021–2022 niistä kertyi yhteensä 432 pientä tarinaa. Kategorisoimalla ja viemällä tarinat yleiselle tasolle kehitin kuvion (1) ja sitä kautta oppimismyönteisen merkitystilan teorian.
Kuvio 1. Oppimismyönteinen merkitystila kokonaisuudessaan (Kulttuurivihkot, 2022, Segler-Heikkilä, 2022).
Oppimismyönteinen merkitystila on neljän kehän kokonaisuus. Niistä ensimmäinen, kaikkien muiden kehien sisäpuolella oleva ympyrä, on niin kutsuttu sydän, johon sisältyy oppimismyönteisen merkitystilan luominen ja ylläpito. Toinen kehä on turvallinen tila ja ilmapiiri, joka ensimmäisen kehän ansiosta syntyy. Kolmas kehä koostuu oppimista edistävistä oppijan tunteista. Uloin ja neljäs kehä on oppimistulos, jota kolme edellä mainittua kehää edistävät.
Oppimismyönteisen merkitystilan sydän
Vastaajien tarinoissa korostui voimakkaasti opettajan rooli myönteisten oppimiskokemusten luojana ja edistäjänä. Opettajalla on vastausten perusteella päävastuu siitä, että oppimismyönteinen merkitystila ylipäänsä voi syntyä ja kehittyä.
Ammattitaitoista opettajaa voi kutsua opintojakson sydämeksi, jonka osaaminen koostuu kolmesta tekijästä. Niistä ensimmäinen on opettajan/ohjaajan ominaisuudet ja olemus. Osaako hän hyödyntää ja myös pitää kurissa henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja olemustaan niin, että opiskelijat hyötyvät eivätkä kärsi niistä?
Opettajalla on vastausten perusteella päävastuu siitä, että oppimismyönteinen merkitystila ylipäänsä voi syntyä ja kehittyä.
Perusluonteeltaan vilkas opettaja joutuu esimerkiksi rajoittamaan omaa tempoaan työskennelleessään hitaan oppijan kanssa. Perusteellinen opettaja voi rajallisen opetustuntimäärän takia joutua miettimään, miten hän voisi hoitaa työtään hieman suurpiirteisemmin. Tämä tekijä on vahvasti kytköksissä myös opettajan tai ohjaajan eettisiin periaatteisiin ja pedagogiseen osaamiseen.
Kuvio 2. Opettajan tai ohjaajan kolme ratkaisevaa tekijää oppimismyönteisen merkitystilan luomisessa ja ylläpidossa.
Opettajan toiminnan takana ovat hänen eettiset periaatteensa ja arvonsa ihmisenä ja pedagogina. Ne määrittelevät olemuksen ja ominaisuuksien lisäksi oppimismyönteisen merkitystilan sydämen toimintaa. Millainen suhde hänellä on työhönsä? Hyväksyykö hän oppijana ainutkertaisena ihmisenä? Ottaako hän vastuun oppijoistaan ja suojeleeko hän heitä? Osaako hän itse luottaa muihin ihmisiin ja rakentaa hyviä ja kestäviä ihmissuhteita? Mitä mieltä hän on ihmisarvosta, totuudellisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, vastuusta ja vapaudesta? Millä tavalla nämä arvot näkyvät hänen opetuksessaan? (Ks. myös OAJ, 2023; Tirri & Kuusisto, 2019, s. 15–20.)
Kolmas osa oppimismyönteisen merkitystilan sydäntä on opettajan pedagoginen osaaminen. Minkälaisia menetelmiä hän käyttää, millä tavalla hän valmistelee ja suunnittelee opetustaan? Ottaako hän opetuksessaan huomioon myös oppimisympäristön? Kertooko hän opiskelijoilleen hyvissä ajoin pelisäännöistä, periaatteista ja opintojakson sisällöstä? Hallitseeko hän dialogitaidot? Onko hänellä tilannetajua, onko hän sensitiivinen ja millä tasolla on hänen sosiaalinen kompetenssinsa? Osaako hän innostaa opiskelijoitaan? Miten hän saa heidät kiinnostumaan opetettavasta asiasta? (Ks. myös Järvilehto, 2014, s. 56–64.)
Eräs opiskelija kirjoitti: ”Yksi yksittäinen mieleen jäänyt tilanne on se, kun yksi huonosti voiva ja syrjäytymisvaarassa oleva oppilas tuli pahasti myöhässä kouluun ollen selvästi häpeissään ja vähän peloissaan siitä, että kuinka häntä asiasta moitittaisiin. Moitteiden sijaan opettaja otti hänet kainaloon ja totesi, että kiva nähdä, kiva kun tulit.”
Tässä esimerkissä näkyy kaikki yllä mainitut sykkivän sydämen elementit. Opettajan käytöksestä huomaa hänen eettiset periaatteensa ja arvonsa, hänen taitonsa pedagogina ja myös sen, minkälainen hän on ihmisenä. Tilanteesta huokuu lämpö, turvallisuuden tunteen rakentamisen taito ja tilannetaju.
Toinen opiskelija muisteli: ”Ainoat oppitunnit, jotka lukion ajalta muistan, ovat psykologian tunnit, koska opettaja oli niin innostunut itse aiheesta ja käytti monipuolisia opetusmenetelmiä!”
Opiskelijan kirjoituksesta käy ilmi opettajan merkitys hyvien muistojen ja merkitysten luojana. Ne opettaja saa aikaan innostuneisuuden ja opetusmenetelmien avulla.
Turvallisuuden ja myönteisen ilmapiirin tila
Opettaja oppimismyönteisen merkitystilan sydämenä luo, ylläpitää ja kehittää toiminnallaan seuraavan kerroksen muodostumista. Oppimismyönteisen merkitystilan toiseen kehään kuuluu kaikki turvallisuuden ja myönteisen ilmapiirin elementit.
Toinen kerros muodostuu luottamuksesta ja turvallisuuden olotilasta. Opettajan tai ohjaajan hyvien periaatteiden ja arvojen mukainen toiminta (muun muassa kannustaminen sekä ystävällinen ja reilu käytös) synnyttää toisen vaiheen aikana oppijassa turvallisen ja myönteisen olotilan.
Turvallisuuden tila tarkoittaa oppimistilanteessa sitä, että oppijalla on sekä fyysisesti että psykologisesti turvallinen, varma ja tervetullut olo.
Turvallisuuden tila tarkoittaa oppimistilanteessa sitä, että oppijalla on sekä fyysisesti että psykologisesti turvallinen, varma ja tervetullut olo. Hän kokee tulevansa hyväksytyksi, kuulluksi ja nähdyksi.
Tila on hyvin lähellä sitä, mitä kutsutaan sosiologiassa turvalliseksi tilaksi. Suomen YK-liiton sivuilla todetaan, että: ”turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään luomaan tila, jossa kaikki pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua” (Suomen YK-liitto, 2023). Esimerkiksi Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liitto on soveltanut YK-liiton laatimia periaatteita omassa toiminnassaan (SKTL, 2023).
Turvallisuuden tilan avulla rakennetaan hyvä ilmapiiri, joka tarkoittaa yhdenvertaisuutta, kunnioitusta muita kohtaan, avoimuutta ja dialogisuutta.
Myönteiset tunteet
Kolmas kehä syntyy kahden aiemman kehän, sydämen sekä turvallisuuden ja myönteisen ilmapiirin tilan, myötävaikutuksesta. Sydän eli opettaja saa opiskelijassa aikaan myönteisiä ja oppimista edistäviä tunteita. Myönteisten tunteiden avulla rohkeus osallistua, itseluottamus ja minäpystyvyyden tunne oppijana kasvavat. Opiskelija innostuu ja sitoutuu.
Vahva kolmas kehä vähentää poissaoloja ja parantaa opintojaksojen läpäisymäärää, mutta ennen kaikkea se vaikuttaa oppijoiden innostukseen oppia. Myönteiset tunteet motivoivat jatkamaan opiskelua myös tulevaisuudessa.
Erään opiskelijan tarina oli seuraava: ”Muistan AMK-opinnoista sen tunteen, kuinka rohkaistuin viittaamaan, että ryhmämme voi esittää ryhmätyön ensimmäisenä. Olin aina jännittänyt esiintymisiä, mutta sillä hetkellä olin varma omasta osaamisestani ja en jännittänyt kanssaopiskelijoiden arvostelua.”
Lopputuloksena on myönteinen oppimistulos
Neljäs kehä on oppimistulos, johon kolmen edellä mainitun kehän sisällöt vaikuttavat voimakkaasti. Tuloksella ei tarkoiteta tässä tapauksessa opintojakson arvosanaa, vaan opiskelijan myönteistä oppimiskokemusta siitä, että hän on kykenevä oppimaan myönteisellä ja mukaansa tempaavalla tavalla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi loistamisena, itsensä voittamisena, kukoistamisena ja oivaltamisena.
Eräs opiskelija kirjoitti: ”Opiskelin luovaa kirjoittamista. Aluksi jännitti, kun piti kirjoittaa opettajan antamaan teemaan liittyen lyhyt tarina tai juttu tietyssä ajassa. Oli jännittävää lukea muille ääneen omaa tekstiä. Opettaja oli kannustava ja sai luotua luottamuksen ja turvallisen ilmapiirin osallistujien kesken, jolloin luovuuskin pääsi valloilleen ja pystyi antautumaan kirjoittamiselle. Kurssilla luettiin muiden tekstejä ja annettiin palautetta. Kaikki olivat innostuneita ja sitoutuneita, poissaoloja ei juuri ollut.”
Tähän pieneen tarinaan sisältyy kaikki neljä kehää: opettaja oppimismyönteisen merkitystilan ”sydämenä” kannusti ja loi menetelmillään ja olemuksellaan luottamuksen pohjan, jolloin turvallinen tila syntyi ja jännitys unohtui. Olotila herätti myönteisiä tunteita ja luottamusta, jolloin tuloksena oli luovuuden kukoistaminen, kirjoittamiselle antautuminen, ”flow-tila”, uskallus lukea omia juttuja ääneen ja itsensä voittaminen. Poissaoloja ei juurikaan ollut, mikä kertoo myös muiden opiskelijoiden jakaneen saman kokemuksen.
Opettajalla on ratkaiseva rooli oppimismyönteisen merkitystilan rakentajana ja ylläpitäjänä. Hän on se sydän, hyvän moottori, jonka avulla saavutetaan turvallinen ja oppimismyönteinen merkitystila.
Siihen, kuinka paljon opiskelijat innostuvat, liittyy toki myös muita tekijöitä, kuten opiskelijaryhmän kokoonpano tai opetusajankohta. Joka tapauksessa opettajalla tai ohjaajalla on ratkaiseva rooli oppimismyönteisen merkitystilan luojana ja ylläpitäjänä. Ilman hänen panostustaan ei ole mahdollista saada aikaan ihon alle meneviä, myönteisiä oppimiskokemuksia.
Lähteet
Järvilehto, L. (2014). Hauskan oppimisen vallankumous. PS-kustannus.
Kulttuurivihkot. (13.10.2022). Jyväskylän syksy: Dialogisuus oppimisessa. [Video]. Youtube. https://youtu.be/XdWsmbvw93E
Opetusalan ammattijärjestö. (2023). Opetustyön eettiset periaatteet. Saatavilla 7.2.2023. https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opettajan-arvot-ja-eettiset-periaatteet/#opettaja-ja-moniarvoisuus
Segler-Heikkilä, L. (2022). Oppimismyönteinen merkitystila [Prezi-diat]. https://prezi.com/view/5jecTiIfJYIMCZuJEdaj/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (2023). Turvallisen tilan periaatteet. Saatavilla 7.2.2023. https://www.sktl.fi/tapahtumakalenteri/turvallisentilanperiaatteet/
Suomen YK-Liitto. (2023). Turvallinen tila. Saatavilla 7.2.2023. https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila
Tirri, K. & Kuusisto, E. (2019). Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Gaudeamus.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021085