Tulevaisuuden sote-osaajat edellyttävät panostusta korkeakoulutukseen
Sote-alojen korkeakoulutuksen rahoitus on romahtanut, vaikka samaan aikaan alan osaajista on huutava työvoimapula. Sote-osaajat muodostavat yhteiskunnan selkärangan, joka on pidettävä pystyssä. Tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää sote-koulutuksen rahoituksen korjaamista.
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen tutkintokohtainen rahoitus on viime vuosikymmenen aikana romahtanut. Esimerkiksi sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutuksen tutkintokohtainen rahoitus on pudonnut vuoden 2010 runsaasta 40 000 euron tasosta alle 20 000 euron suuruiseksi vuoteen 2021 mennessä. Tutkintohinta romahti erityisesti vuonna 2021 voimaan tulleen uuden rahoitusmallin myötä. Tällöin sekä sairaanhoitajan- että sosionomin tutkinnot sijoitettiin halvimpaan rahoitusryhmään. Rahoitus laski tällöin rajusti kerralla jopa 10 000 eurolla.
Tutkintokohtaisen rahoituksen määrää ovat verottaneet suorien rahoituksen leikkausten lisäksi tutkintomäärien samanaikainen kasvu sekä rahoituksen painopisteen siirtyminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja jatkuvan oppimisen suuntaan.
Hyvinvointi turvattava riittävällä rahoituksella
Sote-alan tutkintojen tuottavuus piilee tässä: ne auttavat varmistamaan tulevaisuuden hyvinvointia ja siksi sote-alan osaajia tarvitaan kipeästi myös tulevaisuudessa.
On perusteetonta, että yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta näin merkittävä ala on rahoitukseltaan alimmassa rahoitusluokassa. Sote-alan osaajia kouluttavat erityisesti ammattikorkeakoulut ja rahoituksen leikkaaminen verottaakin erityisesti sote-alaan keskittyneiden ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä.
Sote-alan korkeakoulutus on alimmassa rahoitusluokassa, vaikka koulutuksen järjestäminen vaatii monenlaisia resursseja.
Sote-alan korkeakoulutus on alimmassa rahoitusluokassa, vaikka koulutuksen järjestäminen vaatii monenlaisia resursseja. Esimerkiksi sairaanhoitajien koulutuksessa tarvitaan paljon pienryhmissä toteutuvaa simulaatio-opetusta, kalliita erityistiloja ja -laitteita ja silti koulutusta on toteutettava kaikkein pienimmällä rahoituksella.
Sote-alan veto- ja pitovoima palautettava
Sote-alan työvoimapula on hälyttävä ja se näkyy erityisesti hoitoalalla. Alojen koulutusten vetovoima on isoissa haasteissa, mikä näkyy myös ammattikorkeakoulujen hakijamäärissä. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksen hakijamäärät ovat olleet pitkään laskusuunnassa.
Jatkuva negatiivinen puhe sote-alan työelämästä heikentää niin ikään alan koulutusten vetovoimaa. Todellisuudessa sote-alan koulutukset antavat monipuoliset eväät työskennellä vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä. Sote-alojen tehtävät ovat itsenäisiä ja päätöksentekokykyä edellyttävää asiantuntijatyötä. Sote-alalle tulee meidän tehdä sille kuuluva kunnianpalautus.
Sote-alan osaajat muodostavat yhteiskunnan selkärangan, joka on pidettävä pystyssä. Koulutuksen vetovoiman palauttaminen ja työelämän ammattitaitoisten osaajien riittävyyden turvaaminen edellyttävät selkeää korjausta korkeakoulujen rahoitukseen ja alan arvostuksen palautusta. Tulevaisuuden hyvinvointimme riippuu siitä.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329540