Siirry sisältöön
Kolikoita ja kukkia, kuvituskuva.
Juttutyyppi  Blogi

Pääkoppa + politiikka = mahdollinen yhtälö?

Suomessa vastikään valitut kansanedustajat saavat työpöydälleen erityisesti nuoria kurittavan mielenterveyskriisin.

Tiesitkö, että organisaation hyvinvoinnin ja liikevoiton yhteydestä on olemassa laskukaava? Se menee näin: LV = K * HR * TVA * (1 – RA) * QWL (Marko Kesti). Ymmärsitkö mitään? Eipä huolta, en minäkään paljoa. Sen kuitenkin tiedän, että kaava merkitsee sitä, että henkilöstön hyvinvointi kasvattaa organisaation liikevoittoa.

Eduskuntavaalit on vastikään pidetty. Mielenterveys ei ollut vaalikampanjoivien ehdokkaiden agendalla ainakaan liian usein. Ilokseni tämä teema huomioidaan kuitenkin yhä useammin, ja olipa se jopa joidenkin ehdokkaiden ykkösasiana.

Hyvä mielenterveys on arvo itsessään.

Hyvä mielenterveys on arvo itsessään. Epäilemättä suomalaisten mielenterveyteen satsaaminen maksaisi itsensä takaisin korkojen kera. Mitenpä osoittaa tämä rahassa poliitikoille, jotka tarvitsevat kättä pidempiä perusteluita, miksi aihe on niin tärkeä? Voisiko aiempaa kaavaa soveltaa ainakin ajatusleikkinä koko kansakunnan tasolle: hyvinvoiva kansa on tuottava kansa?

Suomessa on paljon psyykkistä pahoinvointia. Samaan aikaan Suomen taloustilanteessa ei ole hurraamista. Näillä asioilla voi olla ajateltua enemmän linkkiä toisiinsa. Toki moni muukin asia vaikuttaa taloustilanteen laahaamiseen, mutta uskon itse vahvasti siihen, että mielenterveyspalveluihin satsaaminen maksaa itsensä takaisin korkojen kera.

Simppeli ohje päättäjille: hyvää hoitoa helposti

Vanhan viisauden mukaan hyvää mielenterveyttä on, että ihminen jaksaa rakastaa ja tehdä työtä. Nämä ovat elämän peruspalikoita, jotka toteutuessaan heijastuvat koko yhteiskuntaan myönteisesti, sillä yksilöt muodostavat yhteisön.

Suomessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että mielenterveyden haasteita läpi käyvät pääsisivät mahdollisimman nopeasti hoitoon. Apua hakiessa ei välttämättä jaksa täytellä kaiken maailman lappusia, joten tässä vaiheessa tulisi olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Terapeutin etsimisen ei pitäisi olla niin paljon hoitoon hakeutujan kontolla kuin se nyt on.

Monet järjestöt ja esimerkiksi seurakunnat tarjoavat kriisiapua ja walk in -terapiaa. Tällaisia joustavia apumuotoja voisi olla myös julkisen terveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon tarjonnassa nykyistä enemmän.

Jotta erilaiset apumuodot eivät jäisi kokonaisuudesta irrallisiksi, on tärkeää, että hoitomuotojen vaikuttavuutta seurataan. Samoin on huolehdittava, että auttamistyötä tekevät ovat ammattitaitoisia ja heitä on riittävästi.

Suomessa psykoterapiakoulutuksen tulisi olla maksuton. Kun psykoterapeuteista on pulaa, on käsittämätöntä, miksi juuri tämä koulutus on maksullinen.

Politiikassa tehdään isoja ratkaisuja suomalaisten mielenterveyden hyväksi. Toivon, että mielenterveyspalveluista käyty keskustelu ei jäisi vain kannanotoiksi, vaan toimeen todella tartuttaisiin.

Mielenterveyspalvelut voidaan saada osuvilla muutoksilla entistä sujuvammiksi ja paljon vaikuttavammiksi. Suomalaisissa uinuu paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, joka voidaan saada hyötykäyttöön oikea-aikaisen ja asiantuntevan hoidon avulla.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329546