Raskausdiabetesäidin mielen hyvinvoinnin tukeminen digitaalisia sovelluksia hyödyntäen

Digillä terveysvalmennusta -hankkeessa edistämme raskausdiabeteksen riskissä olevien tai siihen sairastuneiden äitien digiosaamista oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Vahvistamme äitien motivaatiota ja sitoutumista omahoitoon. Lisäksi edistämme hyvinvointikeskusten ja neuvoloiden hoitohenkilökunnan digitaalisia valmiuksia ja osaamista.

Mielen hyvinvointi on osa raskausdiabeteksen omahoitoa, jota voidaan edistää myös digitaalisten sovellusten avulla. Digitaalisia sovelluksia voidaan hyödyntää mielen hyvinvoinnin edistämisessä, mutta niitä ei tulisi käyttää yksinään itsehoidossa. Suositeltavaa olisi yhdistää ne perinteisten hoitomenetelmien rinnalle osaksi kokonaisvaltaista tukea. (Nikkanen & Toikka, 2015; Goodwin ym., 2015.)

Mielen hyvinvointi on osa raskausdiabeteksen omahoitoa, jota voidaan edistää myös digitaalisten sovellusten avulla.

Digillä terveysvalmennusta -hankkeen elintapavalmennuksiin on osallistunut vuoden aikana yli 50 raskausdiabetesta sairastavaa tai sen riskissä olevaa äitiä. Osallistuneille äideille esitimme alussa kyselyn, jolla kartoitimme äitien terveyskäyttäytymistä ja elintapoja. Pyysimme myös raskausdiabeteksen Facebook-vertaistukiryhmässä kirjoituksia, mikä raskausdiabetesdiagnoosin saaneilla äideillä aiheuttaa eniten huolta. Lisäksi järjestimme äideille vertaistukitapaamisen, jossa keskustelimme, mitkä tekijät kuormittavat äitien mieltä.

Keskusteluiden, vertaistapaamisten ja kyselyn perusteella noin puolet osallistuneista äideistä on kokenut syyllisyyttä sairastumisestaan, ja he kokivat eniten ahdistusta raskausdiabeteksen ravitsemuksen omahoidosta. Kirjoitusten mukaan mielen hyvinvointiin liittyvää digitaalista tietoa ja sovelluksia ei löydetä, eikä tietoa osata hyödyntää oman hyvinvoinnin edistämisessä.

Eri kanavissa oleva tiedon suuri määrä ja sen pirstaleisuus sekä epäluotettavuus aiheuttavat hämmennystä. Huolena nousi esille myös uni ja sen puute. Kun uni on pätkittäistä, se vaikuttaa mieleen todella paljon. Silloin tuntuu, että kaikki on synkkää, eikä mikään suju. Esille nousi myös yksinäisyys. Äidit kaipasivat tapaamisia ja keskusteluja muiden äitien kanssa.

Digitaaliset sovellukset ja koulutukset äitien tukena

Digillä terveysvalmennusta -hankkeessa  olemme luoneet Raskauspakkaus.fi-sivuston ja tuoneet hyväksi havaitut ja turvalliset välineet yhteen kohderyhmien hyödynnettäväksi. Raskauspakkauksesta on blogikirjoitus hankkeen nettisivuilla: ”Digitaalinen raskauspakkaus”.

Yksi esimerkki hankkeessamme hyväksi havaitusta sovelluksesta raskausdiabetesäitien mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa on Pregmind. Kotimainen, maksuton mobiilisovellus perustuu tutkittuun tietoon. Sovellus valmistaa sekä äitiä että hänen kumppaniaan vanhemmuuteen mielen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Toinen esimerkki hyväksi havaitusta tuesta mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa on Terveyskylän Mielenterveystalon Raskaus- ja vauva-ajan mielenhyvinvoinnin omahoito-ohjelma. Ohjelma sisältää harjoituksia, joiden avulla voi vahvistaa ja käsitellä omaa valmistautumista vanhemmaksi tuloon. Ohjelma pyrkii myös vähentämään yksinäisyyden tunnetta odotusaikana. Muita hyviä esimerkkejä digitaalisesta omahoidosta ovat esimerkiksi vertaistuki somessa, ammattilaisten tuottamat podcastit ja erilaiset kuunneltavat rentoutusharjoitukset.

Olemme tuottaneet Raskauspakkaus.fi-sivustolle Digitaalinen turvallisuus -koulutuskokonaisuuden, jossa opitaan luotettavan ja turvallisen tiedon tunnistamista eri digitaalisissa sovelluksissa. Koulutusta voivat hyödyntää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset että äidit. Äideille olemme koonneet digitaalisen raskausdiabeteksen omahoitopaketin sekä työllisyyden tukipaketin. Terveydenhoitajille olemme tuottaneet lisäksi digitaalisen ohjausosaamisen koulutuksen. Siinä opetellaan muun muassa etäohjausta motivoivan haastattelun keinoin ja opitaan hyödyntämään erilaisia digitaalisia sovelluksia työn tukena.

Mitä mielen hyvinvoinnin tukeminen voi olla tulevaisuudessa?

Lähitulevaisuudessa digitaaliset ratkaisut, kuten tekoäly, virtuaalitodellisuus, puettavat laitteet sekä sensorit tulevat osaksi neuvolan mielen hyvinvoinnin edistämistyötä ja hoitoa.

Entä mitä on tiedossa 30 vuoden päästä? Neuvola voisi olla monipuolinen, älykäs ympäristö, joka kattaa sekä fyysisen ympäristön että virtuaaliympäristöt. Ympäristö on laajempi kuin ennen ja neuvolatyötä voisi tehdä mistä vain.  Ehkäpä terveydenhoitaja käyttäisi hologrammilaseja äidin ja sikiön asennon tarkkailuun (painoarviot, tarjonta ym.) niin, että äiti on kotona. Äidillä voisi olla ultraäänilaite älypuhelimessaan, jonka hän asettaa vatsalleen ja kuvissa pystyttäisiin pyörittämään vauvaa 360 astetta.

Lähteet

Goodwin, J., Cummins, J., Behan, L. & O´Brien, S. M. (2015). Development of a mental health smartphone app: perspectives of mental health service users. Original article. Journal of Mental Health, 434–440. Viitattu 29.3.2023  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26732242/

Nikkanen, M. & Toikka, P. (2022). Aikuisten mielenterveyden edistäminen digitaalisten menetelmien avulla. Opinnäytetyö.  Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.3.2023 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179927

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329548