Kouluihin tarvitaan lisää keskustelua mielenterveydestä ja jaksamisesta

Mielenterveydenhuolto on tärkeä osa kouluterveydenhuoltoa. Kouluihin tarvitaan lisää resursseja mielenterveyspalveluihin ohjaamiseen, jotta nuorille voidaan tarjota asianmukaista apua, kun he sitä tarvitsevat. Mielenterveysongelmiin puuttuminen ajoissa auttaa välttämään vakavia seurauksia ja parantamaan nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kirjoittajat Melina Savolainen,Anastasia Viljanen,Jaana Tilli

Kuvaaja/kuvittaja Sirpa Anundi

Koulumaailmassa mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat yhä ajankohtaisimpia. Kouluterveydenhuollon laatukysely kuudesluokkalaisille osoitti, että yli puolet vastaajista koki stressiä ja noin kolmannes koki ahdistusta koulupäivän aikana. Lisäksi viime vuosien kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet, että mielenterveysongelmat ovat yleistyneet viime vuosina merkittävästi, erityisesti tytöillä (THL, 2021).

Nykyinen terveystarkastusten sisältö ei vastaa nuorten tarpeisiin

Kouluympäristö on yksi tärkeimmistä paikoista, joissa mielenterveysongelmia voidaan havaita ja puuttua niihin ajoissa. Kouluterveydenhuollossa keskitytään usein vain fyysiseen terveyteen, kuten rokotuksiin ja terveystarkastuksiin, mutta mielenterveys on yhtä tärkeä osa nuorten hyvinvointia.

Kouluihin olisi tärkeää tuoda lisää keskustelua mielenterveydestä ja jaksamisesta, jotta nuorille voidaan tarjota mahdollisuus avun saamiseen ajoissa. Kouluterveydenhuollon henkilökunnan koulutus mielenterveyskysymysten huomioimiseen ja puuttumiseen on erittäin tärkeää, jotta he voivat havaita mielenterveysongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kouluterveydenhuollon henkilökunnan tulisi myös tietää, miten nuoria voidaan ohjata mielenterveyspalveluihin, jos tarve vaatii.

Kouluihin olisi tärkeää tuoda lisää keskustelua mielenterveydestä ja jaksamisesta, jotta nuorille voidaan tarjota mahdollisuus avun saamiseen ajoissa.

Mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi nuoren koulumenestykseen ja jaksamiseen. Yhteydet mielenterveysongelmien ja koulusuorituksien välillä ovat usein negatiivisia. Esimerkiksi masentuneisuus voi heikentää nuoren keskittymiskykyä ja motivaatiota opiskella.

Yhteiskunnan suorituskeskeisyys ja sosiaalinen media lisäävät paineita

Nuorten elämä on nykyään erittäin vaativaa ja stressaavaa monella osa-alueella. Heidän tulee selviytyä niin koulutehtävistä, ystävyyssuhteista, harrastuksista kuin perhe-elämästäkin. Lisäksi valtaosa nuorista on jatkuvasti tavoitettavissa puhelimen ja tietokoneen välityksellä, mikä on omiaan lisäämään stressiä ja ahdistuneisuutta. Myös jatkuva vertailu sosiaalisen median kautta muihin nuoriin ja julkisuuden henkilöihin lisää tutkitusti erilaisia sosiaalisia paineita sekä paineita suoriutua erilaisista vaatimuksista, jotka liittyvät esimerkiksi ulkonäköön ja koulussa tai harrastuksissa suoriutumiseen (Haikola, 2021).

Tällaiset paineet korostavat tarvetta käsitellä mielenterveys- ja jaksamisasioita koulussa ja terveydenhuollon vastaanotoilla. Terveydenhoitajat ovat keskeisessä roolissa, kun kyse on oppilaiden terveyden edistämisestä ja mielenterveyden haasteisiin puuttumisesta. Terveydenhoitajan vastaanotolla tulisi käsitellä mielenterveys- ja jaksamisteemoja avoimesti ja tukea oppilaita löytämään keinoja stressin hallintaan ja mielenterveyden ylläpitämiseen.

Toteutimme opinnäytetyömme (2022) tyytyväisyyskyselynä Espoon kaupungin kuudesluokkalaisille, kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuudesluokkalaisien kokemuksia kouluterveydenhuollon laadusta sekä yksilöllisyydestä asiakaskohtaamisessa ala-asteen ajalta. Kysely nosti esiin kouluterveydenhoidon kehityskohteita. Merkittävimmäksi puutteeksi nousi keskusteluiden vajavaisuus mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyen. Näiden ollessa kärjessä myös viime vuosien kouluterveyskyselyissä, on ilmeistä että keskustelua tulee lisätä ja keskustelukulttuuri kaipaa muutosta.

Lisää resursseja mielenterveyskysymysten huomioimiseen

Kouluihin tarvitaan lisää keskustelua mielenterveydestä ja jaksamisesta, jotta nuorille voidaan tarjota mahdollisuus avun saamiseen ajoissa. Tämä edellyttää kouluterveydenhuollon henkilökunnan koulutusta mielenterveyskysymysten huomioimiseen ja puuttumiseen sekä resursseja mielenterveyspalveluihin ohjaamiseen.

Lisäksi nuorille tulee opettaa stressinhallintaa, unen tärkeyttä ja terveiden elintapojen merkitystä, jotta he voivat oppia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Tämä auttaa ehkäisemään mielenterveysongelmia ja parantamaan nuorten elämänlaatua.