Asymmetrisiä keskusteluja
Keskustelun lähtökohta, poliittisia ja oikeudellisia kiistoja lukuun ottamatta, on jonkinlainen jaettu näkemys keskustelun yhteisestä pohjasta ja tavoitteista. Aina yhteistä pohjaa ei kuitenkaan ole tai keskustelulta voidaan musertaa pohja pois strategisia päämääriä tavoitellen.
Keskustelu on tavallisimpia muotoja ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Asiat tulevat useimmiten keskustelussa enemmän tai vähemmän käsitellyiksi. Joskus jälkeenpäin voi tuntua siltä, että keskustelu on ollut ”turhanpäiväistä höpinää.”. Suoranaisesti epämukavaa oloa ”normaali” keskustelu harvemmin kuitenkaan tuo. Tavalliset keskustelut voivat kyllä suistua raiteiltaan eri tavoin, esimerkiksi asymmetrisesti.
Yhteinen pohja
Keskustelun lähtökohta on yhteinen tavoite, esimerkiksi ongelman pohtiminen tai sosiaalisten suhteiden ylläpito. Osallistujat pyrkivät yhteistyöhön, jotta keskustelu etenisi, ja sanaton tai erikseen sovittu päämäärä saavutettaisiin tai että sitä kohti edettäisiin. Lingvistiikassa puhutaan kollaboratiivisesta prosessista (Clark & Wilkes-Gibbs, 1986). Keskustelun osapuolten velvollisuus on huolehtia siitä, että keskustelun rakenteet pysyvät ennustettavina ja ymmärrettävinä, vaikka keskustelun asiallinen sisältö olisikin vaikea. Kaikkien yhteinen etu on, että keskustelussa ei tapahdu mitään täysin yllättävää, vaan että pysytään asiassa.
Paakki ym. (2021) määrittelevät keskustelun toimivan kehikon seuraavasti:
[…] social action depends on a moral obligation of behaving in an understandable manner. People who deviate from this norm are seen as breaking a fundamental rule.
[…] ihmisillä on moraalinen velvollisuus toimia sosiaalisessa interaktiossa ymmärrettävällä tavalla. Tästä normista poikkeaminen rikkoo tärkeän perusolettamuksen keskustelussa.
Kaikki eivät tietenkään tästä(kään) ohjenuoresta piittaa.
Trollit
Internet-trollaaminen on luultavasti yhtä yleistä kuin asiallinen keskustelu internetissä. Nimettömyyden suojissa kohteliasuussäännöistä ja järkevyyden vaatimuksista on helppo olla piittaamatta. Trollaamisessa rikotaan nimenomaan kollaboratiivisen prosessin periaatetta: toisen kommentteihin ollaan vastaamatta, niitä vääristellään, keskusteluun sekoitetaan epäolennaisuuksia tai vaihdetaan keskusteluaihetta. Puhumattakaan toiseen henkilöön käyvistä herjoista ja ad hominem -argumenteista.
Internet-trollaaminen on luultavasti yhtä yleistä kuin asiallinen keskustelu internetissä.
Internet-trollaus on yleensä melko harmitonta – ja erittäin tylsää. Perustrollauksessa eivät luovat kielelliset kyvyt kukoista.
Asymmetrikot
Taitavat, ehkä liiankin taitavat, keskustelijat ja debatoijat tietävät, miten keskustelun yhteinen pohjaoletus strategisesti manipuloidaan pirstaleiksi. Keskustelun vastavuoroinen yhteistyörakenne murretaan tai yhteiset pohjaoletukset muunnetaan vaivihkaa joksikin muuksi. Keskustelun yhteiset oletukset sivuutetaan ja keskustelusta muovataan oman näköinen ja omia päämääriä palveleva.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on tunnettu asymmetrisen interaktion harjoittaja. Vuosi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Lavrov tapasi EU:n Joseph Borrelin ja käänsi yhteisen tiedotustilaisuuden suuntaan, joka voidaan tulkita vastapuolen täydelliseksi nöyryyttämiseksi (Koutsokosta, 2021). Keskustelun yhteistyöpäämäärän rakenteet kaadettiin tavalla, joka oli ilmeinen oikeastaan vasta jälkikäteen – kaiken tallentuessa ja tarkentuessa kuvanauhalle.
Toinen esimerkki olkoon (lähtökohtaisesti todellinen, tietosuojasyistä hieman muokattu) työelämän ”kehityskeskustelu”, jossa työntekijä ei ole saanut aikaan tarpeeksi asiakaskontakteja.
– Esihenkilö: Sulla on ollut aika vähän näitä yhteydenottoja asiakkaisiin. Tämä pitää nyt hoitaa kuntoon.
– Työntekijä: On ollut vähemmän joo, olen ollut sairaana.
– Esihenkilö: Nehän on myynnin kannalta aivan olennaisia.
– Työntekijä: Niin on. Mitenhän mun työkaverit muuten tietää kaikki nämä asiat? Eihän ne niille kuulu?
– Esihenkilö: Mitkä asiat, miten niin tietävät?
– Työntekijä: Puhuvat avoimesti mun terveydentilasta, kuntoutuksesta; nyt ei homma mene pykälien mukaan.
– Esihenkilö: Siis mikä ei mene?
– Työntekijä: Tämä laillisuuspuoli, jos tulee prosessia. Salassa pidettävät tietosuojadokumentit on kaikkien tiedossa. Kyllä tämä nyt jonkun protokollan vastaista varmasti on. Sun tehtävä on kai huolehtia, tämähän läpäisee vakavuudeltaan koko organisaation. Vakava juttu, kyllä mä tästä protestoin ja vien eteenpäin. Tämä on periaatteellinen moraalinen ja oikeudellinen kysymys eikä mikään Excel-tuntiseurantajuttu.
– Esihenkilö: Tällainen ei nyt tullut mieleen ollenkaan. Tämä hoidetaan nyt heti, kiitos kun ilmoitit. Kaikkien etu. Sori nyt tästä, oikeasti.
Tässä keskustelussa tarkasti määritelty aloite saa asymmetrisen vastauksen, ja keskustelun luonne muuttuu täysin: roolit vaihtuvat. Todettakoon, että tässä ei oteta kantaan siihen, kumpi osapuoli oli lopulta ”oikeassa”.
Asymmetrinen kommunikaatio voi olla sanatontakin. Kymmeniä vuosia sitten tuli oltua auton kyydissä, jonka lähes nopeusrajoituksen mukaan ajava kuljettaja sai viereiseltä kaistalta keskisormitervehdyksen. Provosoitu nosti asymmetriseksi vastaukseksi neljä sormea pystyyn ja oli tekevinään niillä spesifejä merkkejä. Alkuperäinen provokaattori jäi pää kääntyneenä tuijottamaan ja tulkitsemaan erikoisia symboleja. Provokaattori vältti ulosajon juuri ja juuri.
Lukijan kotitehtävä on bongata asymmetristä interaktiota omassa ympäristössään. Millaista se on? Mihin sillä pyritään? Saavutetaanko tavoitteet?
Lähteet
Clark, H. & Wilkes-Gibbs, D. (1986). Referring as a collaborative process. Cognition, 22,1:1-39.
Koutsokosta, E. (8.2.2021). Joseph Borrell: MEP leads calls for EU’s foreign affairs chief to quit after Moscow ‘humiliation’. Europe News.
Paakki, H., Vepsäläinen, H. & Salovaara, A. (2021). Disruptive online communication: How asymmetric trolling-like response strategies steer conversation off the track. Computer Supported Cooperative Work, 30, s.425-461.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236141