”Että maailmasta voisi tulla parempi paikka”

Miten ratkaista luonnon kantokykyyn, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti? Mitä inhimillisyys oikeastaan tarkoittaa? Diakissa kesällä käynnistyvällä Inhimillisyyden elementit ­-kurssilla pohditaan suuria, koko ihmiskuntaa koskettavia kysymyksiä.

Kurssin toteutuksesta tiimin kanssa vastaava Diakin lehtori Ville Päivänsalo tiivistää kurssin ydinajatuksen kysymykseen: Miten maailmasta voisi tulla parempi paikka, inhimillisempi ja samalla ekologisesti kestävä?

– Kurssi on siis Diakin arvojen ytimessä. Tavoitteena on antaa monipuolinen kuva inhimillisistä elementeistä ja siitä, miten ne liittyvät kestävään kehitykseen. Asioita pohditaan yksilötasolta globaalille tasolle vaikkapa niin, että mietitään, mitkä ovat valtiotason, mitkä kunnallisen tason ja mitkä esimerkiksi työpaikoilla ratkaistavia ongelmia.

Eli vaikka kysymyksiä lähestytään isosti, niin myös sitä tarkastellaan, mitä ne tarkoittavat arjen tasolla.

Maailman ja ympäristön tilanne on huolestuttava, silti kurssilla lähdetään liikkeelle positiivisista asioista.

– Globaalissa tilanteessa on paljon hyvääkin. Maailmanpankin ja WHO:n tilastojen mukaan vuosituhannen vaihteen jälkeen on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Kuitenkin aivan viime vuosina on tullut näkyviin myös huolestuttavia merkkejä. Tämä on ison kuvan johdanto aiheeseen.

Toisaalta on tärkeää pitää esillä myös armollisuutta.

– Kurssin esittelyvideolla opiskelijoiden haastatteluissa tulee hyvin ilmi se, että vaikka meillä on hyviä tavoitteita, niin emme ole täydellisiä ihmisinä. Moni asiahan olisi helppo ratkaista, jos olettaisimme, että voimme vain tehdä kaiken paremmin. Käytännössä emme usein pysty siihen.

Kaikille avoin verkkokurssi

Päivänsalo määrittelee kursiin kohderyhmäksi opiskelijat, joita kiinnostaa merkityksellinen maailmanparantaminen, mutta painottaa, että aivan kenelle vain voi olla hyötyä ainakin joistakin kurssin osioista.

Inhimillisyyden elementit on kokonaan verkon kautta toteutettava kurssi eli niin sanottu ”mooc”, ”massive open online course”.

– Halusimme, että kurssi olisi avoimesti saatavilla myös Diakin ulkopuolella. Suuri osa sisällöistä näkyykin kaikille ja kuka tahansa voi sen suorittaa. Sitä ei kuitenkaan ole vielä päätetty, pysyykö kurssin sisältö koko ajan samana vai tehdäänkö siitä lukukausittain päivitetty versio.

Kurssin aluksi on helppo lähtötasotesti, joka perustuu YK:n 2030-agendaan. Itse kurssi lähtee liikkeelle esimerkeillä hankalista eettisistä kysymyksistä.

Opiskelijoiden osallistumista kontrolloidaan pienillä testeillä, mutta Päiväsalon mukaan kurssia suorittava tulee väkisinkin perehtymään aiheeseen varsin syvällisesti.

Kurssin tekemiseen on osallistunut Päivänsalon lisäksi laaja tiimi Diakin työntekijöitä, kuten kehityspäällikkö Ilse Vogt, lehtori Ari Nieminen, yliopettaja Marja Katisko, lehtori Hanna-Leena Huttunen ja erityisasiantuntija Mikko Malkavaara.

Mitä etiikka on

Kurssi jakaantuu kolmeen osioon. Ensimmäinen on eettisyys, arvot ja ekososiaalisuus, toinen inhimillinen vuorovaikutus ja kolmas osallisuutta yhteiskehittämällä.

Eettisyys, arvot ja ekososiaalisuus sisältää aluksi yleistä johdatusta siihen, mitä etiikka on.

– Eettisyys ja arvot voivat tarkoittaa nykyaikana ja eri puolilla maailmaa monenlaisia asioita. YK:n kestävän kehityksen agendan avulla pystymme jäsentämään niitä moniuloitteisesti. Sitten palataan vielä etiikan tulevaisuuteen ja haastetaan opiskelijat pohtimaan, minkälaisia eettisiä kysymyksiä voi vielä tulla vastaan.

Kurssi jakaantuu kolmeen osioon. Ensimmäinen on eettisyys, arvot ja ekososiaalisuus, toinen inhimillinen vuorovaikutus ja kolmas osallisuutta yhteiskehittämällä.

Osiossa on erityistä se, että opiskelija opastetaan tekemään aihepiiristä PowerPoint-esitys tai vastaava esitettäväksi esimerkiksi työpaikalla.

Inhimillinen vuorovaikutus

Inhimillinen vuorovaikutus -osiossa myötätunnon teema on tärkeä. Osiossa käsitellään myös kohtaamisen filosofiaa ja tuodaan sitä arjen tasolle. Muita teemoja on dialogisuus eli vuoropuheluvalmiudet ja -taidot. Myös digitaidot kuuluvat nykyajan vuoropuhelutaitoihin: mitä tarkoittaa, kun kommunikoidaan verkon kautta.

– Näitä asioitahan Diakissa pidetään esillä muutenkin koko ajan.

Päivänsalon mukaan inhimillinen vuorovaikutus -osio liittyy kaikkein selkeimmin työelämään, esimerkiksi johtamiseen.

– Nykyaikaiselta johtajaltahan edellytetään, että pystyy johtamaan myötätuntoisesti ja dialogisesti. Yhä suurempi osa johtajuudesta on nykyisin verkostojohtajuutta eli se ei perustu valtasuhteisiin vaan siihen, että onnistut olemaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja innostat ihmisiä, ja sellaisen kautta saavutat haluttuja tuloksia.

Yhteiskehittäminen

Viimeinen osio eli yhteiskehittäminen liittyy trendiin, jossa esimerkiksi uusien palvelujen kehittämiseen halutaan ottaa palvelujen käyttäjät mukaan. Vaikkapa Helsingin Oodi-kirjastoa kehitettäessä palvelun tulevia käyttäjiä kuultiin jo sunnitteluvaiheessa.

– Diakissa vastaavasti opinnäytetöitä tehtäessä esimerkiksi sosiaalialan järjestöille olemme pyrkineet ottamaan yhteiskehittämisen tapoja mukaan. Haluamme siis olla yhdessä työelämän organisaatioiden kanssa kehittämässä toimintaa.

Osioon sisältyy myös aivan käytännön ohjeistus, miten esimerkiksi juuri opinnäytetyössä toteutetaan yhteiskehittämistä.

Iso satsaus

Ville Päivänsalo kuvailee itseään filosofiseksi oikeudenmukaisuustutkijaksi. Taustaltaan Päivänsalo on Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti. Hänen julkaisunsa käsittelevät esimerkiksi globaalin terveyden ja teologian teemoja.

Diakissa Päivänsalo on viihtynyt nyt kaksi ja puoli vuotta opettaen tällä lukukaudella pääasiassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelevia. Hän kokee pääsevänsä Diakissa tekemään sisällöllisesti motivoivia asioita.

– Erityisesti minua innostaa teorian ja käytännön yhteen sovittaminen. Opiskelijani ovat ehtineet olla jo työelämässä, jossa ovat voineet joutua monenlaisten vaikeittenkin eettisten kysymysten eteen. Niiden pohjalta syntyy kiinnostavia keskusteluja.

Päivänsalon mukaan Inhimillisyyden elementit -kurssi on Diakilta iso satsaus.

– On aina tietynlainen riski kokeilla uutta. Tälläisen kokonaisuuden aikaansaaminen vaatii paljon työtä ja rahaakin. Esimerkiksi videotuotannoissa on panostettu ammattilaatuun. Kurssi ei siis todellakaan koostu vain luentotallenteista. Aika näyttää, kuinka paljon tämä innostaa ja mitä poikii jatkossa.

Inhimillisyyden elementit -kurssille voi jo ilmoittautua kurssin omalla verkkosivulla. Koulutuksen ensimmäinen toteutus alkaa  elokuussa.