Kestävyys ja vastuullisuus läpileikkaavat opetusta

Vastuullinen korkeakoulu huolehtii henkilöstönsä ja opiskelijoidensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi turvallisuuskäytäntöjen kehittämistä, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamista ja monimuotoisuuden edistämistä.

Vastuullinen korkeakoulu voi tehdä yhteistyötä yritysten, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta myös edistää kestävää kehitystä opetuksessaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä opetussuunnitelmaan, kestävän kehityksen tutkimuksen tukemista ja edistämistä sekä kestävien käytäntöjen edistämistä kampuksella ja sen ulkopuolella.

Kestävän, vastuullisen ja hiilineutraalin korkeakoulun tulisi olla avoin ja läpinäkyvä organisaatio, joka raportoi ympäristövaikutuksistaan ja toiminnastaan sekä kuuntelee sidosryhmiään ja ottaa huomioon heidän tarpeensa ja odotuksensa. Tällaisen korkeakoulun tavoitteena on minimoida ympäristövaikutukset, edistää yhteiskunnallista vastuuta ja tehdä kestävää kehitystä koskevaa tutkimusta ja koulutusta. Kestävästi toimiva korkeakoulu huomioi vaikutuksena yhteiskuntaan ja osallistuu sen kehittämiseen.

Korkeakoulut edistävät kestävyyttä monin tavoin koulutuksessa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n kestävyys- ja vastuullisuustyön Kestävä koulutus -työryhmän puheenjohtaja, lehtori Eveliina Asikainen (TAMK) kirjoitti keväällä 2021 ammattikorkeakoulujen kestävyyssitoumuksista. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -ohjelma linjaa, että jokainen valmistunut opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusasiat ja osaa edistää kestävää kehitystä työssään ja yhteiskunnassa.

Tällä sitoumuksella ammattikorkeakoulut toteuttavat YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman hyvän koulutuksen tavoitetta. Ne ovat osaltaan rakentamassa kestävämpää ja vastuullisempaa maailmaa, joka tarjoaa mielekkäitä tulevaisuuden vaihtoehtoja valmistuville ammattilaisille. (Asikainen, 2021.)

Opetussuunnitelmat antavat koulutukselle rungon, minkä vuoksi ne myös mahdollistavat kestävyyden vahvistumisen yhteiskunnassa.

Opetussuunnitelmat antavat koulutukselle rungon, minkä vuoksi ne myös mahdollistavat kestävyyden vahvistumisen yhteiskunnassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat laajalti hyväksyttyjä, ja ne edistävät kestävää kehitystä kaikilla elämänalueilla. Korkeakoulut ovat ottaneet tavoitteet huomioon ja kytkeneet ne osaksi kestävän kehityksen strategioitaan ja opetussuunnitelmiaan.

Esimerkiksi laadukasta koulutusta käsittelevään neljänteen tavoitteeseen on liitetty myös kestävän kehityksen tavoitteita, kuten ympäristökoulutuksen tarjoaminen ja kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) suunnitelmat koskevat laajasti koko koulutusjärjestelmää. Niiden tavoitteena on edistää kestävää kehitystä kaikilla koulutusasteilla. OKM on asettanut korkeakouluille tavoitteita esimerkiksi energia- ja ympäristöasioissa.

Arenen kestävän kehityksen suositukset kattavat monia aiheita, kuten ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen opetuksen, ympäristöjärjestelmät, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kestävän kehityksen johtamisen. Yhteenvetona voidaan todeta, että korkeakoulut ovat ottaneet opetussuunnitelmissaan huomioon niin Arenen kestävän kehityksen suositukset, OKM:n suunnitelmat kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Vastuullisuusraportointi tukee kestävyystavoitteita

ESG-kriteerit tarkoittavat sosiaalisia, hallinnollisia sekä ympäristöä koskevia kriteerejä. Nämä ESG-kriteerit ovat mittareita, joilla arvioidaan yritysten vastuullisuutta ja kestävän kehityksen toimia ja käytäntöjä. Korkeakoulujen vastuullisuusraporteissa ESG-kriteerit toteutuvat tavallisesti kaikkien kolmen alueen näkökulmasta.

Korkeakoulujen vastuullisuusraportit voivat olla hyvin erilaisia riippuen organisaation tavoitteista ja raportin tarkoituksesta. Esimerkiksi ympäristöön liittyvät kriteerit voivat olla tarkemmin esillä, jos korkeakoululla on erityisiä ympäristövastuullisuustavoitteita tai ympäristöalan koulutusohjelmia. Toisaalta, jos korkeakoululla on merkittäviä yhteiskuntavaikutuksia tai sosiaalista vastuuta edellyttäviä koulutusohjelmia, vastuullisuusraportissa voidaan korostaa näitä tekijöitä.

Kaikille oikeudenmukainen ja kestävä maailma on osa Diakin arvoja. Koulutuksen laadullinen katselmointi kestävyyden näkökulmasta tehtiin vuonna 2022. Katselmoinnissa todettiin, että Diakin AMK- ja YAMK-tutkinnoissa kestävyys ja vastuullisuus sidottiin läpileikkaavasti yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, monikulttuurisuuteen, monimuotoisuuteen ja sivistykseen (Roslöf & Merasto, 2022).

Diakin opiskelijakyselyissä keväällä 2022 kysyttiin, miten Arenen suositukset yleisiksi tutkintojen osaamisvaatimuksiksi toteutuvat. Yli 50 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista koki, että kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät kompetenssit toteutuivat hyvin opintojaksojen toteutuksissa.

Nyt meneillään oleva Diakin opetussuunnitelmien päivittäminen antaa tilaisuuden tarttua rohkeasti sote-alan kestävyyshaasteeseen, jota ratkova työ on merkityksellistä. Korkeakoulu vastaa kestävän kehityksen haasteisiin opettamalla ja tutkimalla sekä toimimalla niin kuin opettaa. Diakin arvoista nousevaa kestävää tulevaisuutta rakennetaan kasvattamalla opetuksen ja ohjauksen vaikuttavuutta ja pienentämällä omasta toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.

Kestävä ja vastuullinen opetuksen suunnittelu

Diakonia-ammattikorkeakoulu on ottanut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden keskeiseksi osaksi toimintaansa ja opetussuunnitelmiaan. Diakin opetussuunnitelmien tärkeimmät elementit kestävän kehityksen näkökulmasta ovat ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu. Opetussuunnitelmat kattavat laajalti kestävän kehityksen teemoja ja sisältävät monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä.

Korkeakoulu vastaa kestävän kehityksen haasteisiin opettamalla ja tutkimalla sekä toimimalla niin kuin opettaa.

Ympäristövastuu on yksi Diakin keskeisimmistä vastuullisuuden painopisteistä. Opiskelijat opiskelevat kestävän kehityksen periaatteita ja soveltavat niitä käytännön projekteissa. Opiskelijoita myös kannustetaan osallistumaan ympäristövastuullisuuden edistämiseen yhteiskunnassa. Lisäksi Diak edistää ympäristövastuullisuutta esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta ja ottamalla käyttöön kierrätysjärjestelmiä.

Sosiaalinen vastuu on toinen tärkeä elementti Diakin opetussuunnitelmissa. Edistämme sosiaalista vastuullisuutta muun muassa tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnallisiin projekteihin ja vapaaehtoistyöhön. Opiskelijat oppivat tuntemaan erilaisia kulttuureja ja monikulttuurisuutta, mikä auttaa heitä ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja edistämään tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Taloudellinen vastuu on keskeinen elementti Diakin opetussuunnitelmissa. Opiskelijoille opetetaan taloudellisen kestävyyden periaatteita ja yritysten vastuullisuutta.

Diakin opetussuunnitelmissa vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat läpileikkaavia teemoja, jotka on sisällytetty kaikkiin AMK- ja YAMK-tutkintojen opintojaksoihin. Esimerkiksi alla olevat teemat näkyvät Diakin opetuksessa:

• Kestävän kehityksen perusteet
• Yhteiskunnallinen vastuu ja johtaminen
• Ympäristöosaaminen ja kestävä kehitys sosiaali- ja hoitotyössä
• Yhteiskunnallinen muutos ja sosiaalinen innovointi
• Talouden ja liiketoiminnan eettiset kysymykset, yritysetiikka, sosiaalinen vastuu

Sote-alalla kestävän kehityksen tavoitteita voidaan soveltaa esimerkiksi terveyspalveluiden saavutettavuuden ja laadun edistämiseen, kun taas kirkollisella ja tulkkauksen alalla tavoitteita voidaan soveltaa esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseen.

Diakin uusia kestävyystavoitteita

Diak monipuolistaa oppimismenetelmiään, jotta ne tukevat paremmin kestävyystavoitteiden oppimista ja soveltamista käytäntöön. Opiskelijoita voidaan esimerkiksi kannustaa käyttämään tutkimusprojekteissaan ja harjoittelupaikoissaan kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä menetelmiä ja käytäntöjä.

Kannustamme opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteita edistäviin hankkeisiin ja projekteihin. Tällaiset projektit tarjoavat opiskelijoille käytännön kokemusta ja mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Seuraamme ja arvioimme jatkuvasti kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon onnistumista opetussuunnitelmissa. Tämä mahdollistaa kehityksen seurannan ja tarvittaessa korjaustoimenpiteiden tekemisen, jotta tavoitteiden edistäminen olisi tehokasta ja tuloksellista.

Lähteet

Barth, M., Godemann, J., Rieckmann, M., & Stoltenberg, U. (2017). Developing key competencies for sustainable development in higher education. Routledge.

Corcoran, P. B., & Wals, A. E. J. (Eds.). (2004). Higher education and the challenge of sustainability: Problematics, promise, and practice. Kluwer Academic Publishers.

Filho, W. L., & Pace, P. (Eds.). (2020). Transformative approaches to sustainable development at universities: Working across disciplines. Springer.

Gough, A. (2018). Sustainability in higher education: Stories and strategies for transformation. Routledge.

Leal Filho, W., Brandli, L., Becker, D., Skanavis, C., & Kounani, A. (Eds.). (2020). Integrative approaches to sustainable development at universities: Learning across disciplines. Springer.

Roslöf, R. & Merasto, M. (2022). Diakin opetussuunnitelmien katselmointi yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, monimuotoisuuden ja sivistyksen ilmenemisestä Diakin AMK- ja YAMK -tutkintojen opetussuunnitelmissa ja opetussuunnitelman toteutussuunnitelmissa 2022. Diakin sisäinen muistio. Aineisto saatavissa kirjoittajilta.

Sterling, S., & Maxey, L. (Eds.). (2009). Sustainable education: Re-visioning learning and change. Green Books.

Wals, A. E. J., & Corcoran, P. B. (2012). Learning for sustainability in times of accelerating change. Wageningen Academic Publishers.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547897