Ruoka-apu arjen helpottajana ja selviytymiskeinona

Ruoka-avun hakijoiden on sanottu kuuluvan yhteiskuntamme huono-osaisiin. He ovat keskimäärin hyvin pienituloisia ja kokevat kasautunutta huono-osaisuutta eli samanaikaisesti sekä terveydellisiä, sosiaalisia että taloudellisia ongelmia (esim. Ohisalo, 2017).

Toisaalta ruoka-apu ei tavoita yhteiskunnan kaikkein huono-osaisimpiin kuuluvia, sillä ruoka-avun hakeminen kuitenkin osoittaa ihmisellä olevan voimavaroja ja kykyä pyrkiä parantamaan elämänlaatuaan (Karjalainen ym., 2021, s. 12).

Ruoka-apua jaetaan noin 20 miljoonaa kiloa vuodessa joko ruokakasseina tai yhteisruokailuissa (Harrison ym., 2020). Ruoka-avun hakijoiden määrä on ollut viime vuosina kasvusuunnassa. Viimeisimpien arvioiden mukaan noin 200 000 ihmistä vuodessa turvautuu ruoka-apuun (Zitting & Kainulainen, 2023). Suuria määriä ruokaa siis jaetaan suurelle joukolle ihmisiä, mutta miten tärkeää ruoka-apu on sen saajille?

Ruoka-apu auttaa arjessa

KoMa-projektin ruoka-apukyselyssä selvitettiin ruoka-avun roolia arjessa selviytymisessä. Kuviossa 1 on esitetty vastaajajakaumat kaikkien kyselyyn vastanneiden, pelkkien ruokakassijakelujen hyödyntäjien ja yhteisruokailujen kävijöiden osalta. Ruokakassijakelut pitävät sisällään ruokajonot, ruokakassien kotitoimitukset ja ruokakassien hakemisen etukäteen varatulla ajalla.

Kuviosta näkee, että ruokakassit ovat arjessa selviytymiselle selvästi tärkeämpiä kuin yhteisruokailut.

Kuvio 1. Kuinka tärkeäksi ruoka-apu koetaan?

Yhteisruokailujen vastaajista viidesosa koki selviytyvänsä ilman ruoka-apua, kun taas ruokakassijakojen vastaajista näin koki alle viisi prosenttia. Noin 40 prosenttia ruokakassijakojen vastaajista koki, ettei selviytyisi ilman ruoka-apua. Yli puolet koki ruoka-avun tuovan lisähelpotusta arkeen. Ruoka-apu ei ole kaikille siihen turvautuville täysin välttämätöntä, mutta silti merkittävässä roolissa arjessa selviytymisen tukena.

Ruoka-avun tärkeys eri ihmisryhmille

Seuraavaksi keskitytään vain ruokakassijakojen vastaajiin ja katsotaan, mitkä taustatekijät kuvastavat parhaiten näitä kolmea vastaajaryhmää. Ristiintaulukoinnilla tehdyt havainnot on tiivistetty taulukkoon yksi. Etenkin yli 70-vuotiaat kokivat muita vastaajia enemmän, että he selviytyisivät ilman ruoka-apua. Myös omistusasujat kokivat vuokra-asujia useammin selviytyvänsä ilman ruoka-apua.

Taulukko 1. Ruoka-avun merkitys ruokakassijakojen vastaajaryhmille: ristiintaulukoinnin havaintoja.

Nämä tekijät kietoutuvat osin yhteen, sillä yli 70-vuotiaista kyselyvastaajista melkein puolet oli omistusasujia. Voidaan tietenkin kysyä, mikä on ihmisen todellinen tarve ruoka-avulle, jos hän asuu omistusasunnossa ja kokee selviytyvänsä ilman ruoka-apua. Kannattaa kuitenkin huomioida, että vain 28 ruokakassijakojen vastaajaa oli vastannut selviytyvänsä ilman ruoka-apua.

Ruoka-avun arjen lisähelpotukseksi kokivat etenkin ne, jotka olivat aloittaneet ruoka-avussa asioinnin koronapandemian aikaan.

Ruoka-avun arjen lisähelpotukseksi kokivat etenkin ne, jotka olivat aloittaneet ruoka-avussa asioinnin koronapandemian aikaan. Ruoka-apua lisähelpotuksena pitivät myös parisuhteessa elävät vastaajat, joilla oli lapsia. Tuloksissa saattaa näkyä se, että koronapandemian ollessa pahimmillaan kouluja suljettiin ja samalla kouluruokailut loppuivat.

Maaseutumaisten kuntien ja alle 30 000 asukkaan kuntien vastaajat kokivat muita enemmän ruoka-avun lisähelpotuksena. Sen sijaan kaupunkimaisten kuntien ja etenkin pääkaupunkiseudun vastaajat kokivat, etteivät he pärjäisi ilman ruoka-apua. Tämä kuvastaa kaupunkien suuria asumiskustannuksia, joiden vuoksi ruoan ostamisesta joudutaan joustamaan.

Etenkin 40–60-vuotiaat vastaajat kokivat muita enemmän, etteivät he pärjäisi ilman ruoka-apua, kuten myös ruoka-avussa pidemmän aikaa asioineet. Työmarkkina-aseman osalta vähemmän yllättäen etenkin työttömät vastaajat kokivat, etteivät he selviytyisi ilman ruoka-apua. Yksinhuoltajat kokivat muita enemmän, etteivät he selviytyisi ilman ruoka-apua. Tulokset kuvastavat näiden ryhmien heikkoa sosioekonomista asemaa.

Syitä käydä ruoka-avussa

Myös syyt käydä ruoka-avussa vaihtelevat näiden ryhmien välillä. Kuviossa kaksi on esitetty ruokakassijakeluiden vastaajien näkemyksiä syistä käydä ruoka-avussa. Koronan aiheuttama kriisitilanne ei ollut kovinkaan merkittävä syy yhdellekään vastaajaryhmälle, eikä myöskään parisuhteen päättyminen tai erilaiset ”retkahdukset”.

Kuvio 2. Ruokakassijakeluiden vastaajien (n=678) merkittävimmät syyt käydä ruoka-avussa (vastauskeskiarvot asteikolla 1–5).

Heille, jotka selviytyisivät ilman ruoka-apua, merkittävin syy käydä ruoka-avussa oli sosiaalinen eli muiden ihmisten tapaaminen. Lisäksi heille, joille ruoka-apu tuo lisähelpotusta arkeen, ihmisten tapaaminen oli toiseksi tärkein syy.

Ruoka-avulla on sosiaalinen ulottuvuus. Esimerkiksi 2010-luvun alussa tehdyssä ruoka-apututkimuksessa havaittiin, että yli puolet ruoka-avussa kävijöistä piti muiden ihmisten tapaamista ruoka-avussa tärkeänä (Kainulainen, 2014, s. 69).

Heille, jotka eivät selviytyisi ilman ruoka-apua, sosiaaliset syyt eivät olleet niin tärkeitä, vaan heillä korostui etenkin pidempään kestänyt elämänkriisi. Myös työsuhteen tai yrittäjyyden päättyminen ja fyysinen sairastuminen näkyivät tällä vastaajaryhmällä selvästi muita tärkeämpinä syinä.

Ruoka-avulla on sosiaalinen ulottuvuus.

Kyselylomakkeessa ei tarkkaan määritelty pidempään kestänyttä elämänkriisiä, mutta työn päättyminen ja fyysinen sairastuminen ovat mitä luultavimmin olleet vaikuttamassa elämänkriisin syntyyn.

Pohdinta

Syyt hakea ruoka-apua voivat olla moninaisia. Arvaamattomien tilanteiden takia kuka tahansa saattaa päätyä tarvitsemaan ruoka-apua. Esimerkiksi koronapandemian aikana ruoka-avun asiakasjoukko laajeni, ja muun muassa korkeakoulututkinnon suorittaneet turvautuivat ruoka-apuun aiempaa enemmän (Zitting & Kainulainen, 2023).

Yhteiskunnan viralliset tukimuodot, kuten toimeentulotuki, saattavat olla äkillisissä toimeentulovaikeuksissa liian jäykkiä ja byrokraattisia. Tällaisissa tapauksissa ruoka-avusta saa nopeasti helpotusta ilman monimutkaista hakuprosessia.

Vain pieni osa ruoka-apukyselyyn vastanneista koki selviytyvänsä ilman ruoka-apua. Tuloksia ei voi yleistää ruoka-aputoiminnan laajaan kokonaisuuteen, mutta ruoka-avun niin sanottu hyväksikäyttö ei ole niin laaja ilmiö, että avun tarpeellisuuden varmistamiseksi tarvitsisi ottaa käyttöön erityisiä keinoja. Ruoka-avun on hyvä olla jatkossakin matalan hakukynnyksen toimintaa.

Kaikki ruoka-apuun turvautuvat eivät ole niin vaikeassa asemassa, etteivätkö he selviytyisi ilman ruoka-apua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ruoka-avussa asioisi paljon myös hyvin vaikeassa asemassa olevia ihmisiä.

Ruokakassi tai yhteisruokailussa tarjottava ateria voi riittää joillekin, mutta toiset tarvitsevat muutakin apua kuin ruokaa. Monessa ruoka-aputapahtumassa on tarjolla ruoan lisäksi muun muassa keskusteluapua, vertaistukea ja neuvontaa sekä lomakkeiden täyttöapua (Zitting & Nick, 2022). Tämä on hyvä suuntaus, joka auttaa etenkin heikoimmassa asemassa olevia ruoka-avun hakijoita.

Lähteet

Harrison, E., Kaustell, K., & Silvennoinen, K. (2020). Ruoan uudelleenjakelu ja ruokahävikin vähentäminen. (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 31/2020). Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-326-963-7

Kainulainen, S. (2014). Ruoka-avun hakijoiden hyvinvointi. Teoksessa M. Ohisalo, & J. Saari (toim.), Kuka seisoo leipäjonossa? (s. 59–69).  Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Karjalainen, J., Hossain-Karhu, R., Marjamäki, P., & Sinkkonen, A. (2021). Ruoka luo yhteyden. Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa [Ruoka-apuselvityksen muistio]. Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.

Ohisalo, M. (2017). Murusia hyvinvointivaltion pohjalla. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. (Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 148). http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2517-6

Zitting, J., & Kainulainen, S. (2023). Koronapandemian vaikutukset ruoka-aputoimintaan. Yhteiskuntapolitiikka, 88 (1), 45–52.

Zitting, J., & Nick, R. (4.5.2022). Verkkopalvelu tarjoaa tietoa monipuolisesta ruoka-aputoiminnasta. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228392

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547896