Yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutus edistää vastuullista ja kestävää liiketoimintaa

Käsillä oleviin globaaleihin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin tarvitaan nopeasti ratkaisuja. Kestävyys ja vastuullisuus ovat enenevässä määrin tavoitteita jokaisella toimialalla ja myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on julkaissut oman ohjelman viitoittamaan ammattikorkeakouluyhteisön työtä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta. Koulutus ja TKI-toiminta tunnistetaan ohjelmassa tärkeiksi tekijöiksi tarvittavien muutosten aikaansaamisessa. Ammattikorkeakoulujen rooli on merkittävä uuden osaamisen ja osaajien tuottamisessa sekä kestävän ja vastuullisen yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä. (Arene, 2020.)

Suomessa ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita yrittäjyyden opetuksessa, yritysten tulevaisuuden osaamisen kehittämisessä ja yritystoiminnan edistämisessä. Diak on ainoa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen keskittynyt ammattikorkeakoulu, ja ainoana korkeakouluna mukana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa.

Diakin yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskärjen henkilöstö toimii asiantuntijoina ja toteuttajina useissa yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä TKI-hankkeissa. Erityisesti työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten perustamis- ja kehittämistoiminnasta on kertynyt laajaa kokemusta.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi edistää merkittävästi sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja hyvinvointia. Se on erityisen ajankohtaista tällä hetkellä, kun maailmalla etsitään uusia tapoja kehittää kestäviä tuotteita ja palveluita, luoda hyvinvointia ja harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Euroopan tasolla yhteiskunnalliset yritykset on tunnistettu keinoksi vastata Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteisiin, edistää talouden digitaalista ja vihreää siirtymää sekä rakentaa kestävämpiä ja reilumpia yhteiskuntia.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutus vähäistä ja hajanaista

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on osa tulevaisuuden kestävää ja vastuullista osaamista, mutta Diakin tekemän kartoituksen mukaan ammattikorkeakoulut eivät suoranaisesti tarjoa yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutusta. Kuitenkin siihen läheisesti kytkeytyvät kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat ovat hyvin esillä ammattikorkeakoulujen opetustarjonnassa. (Karjalainen & Pöllänen, 2023.)

Suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja vastuullisuusteemat ovat läpileikkaavasti osana eri alojen tutkinto-opetusta ja monissa ne ovat strategiassa määriteltyjä. Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta voidaan tulkita monin tavoin. Koulutuksessa voidaan painottaa esimerkiksi tuotantoketjua, lainmukaisuutta tai yritysten elinkelpoisuutta. (Karjalainen & Pöllänen, 2023.) Tämä ei kuitenkaan ole yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutusta.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on selvästi esillä vain muutaman ammattikorkeakoulun kurssien sisällöissä. Muuten teema on osa yleistä yrittäjyyden opetusta, jos sitä ylipäätään käsitellään opetuksessa. (Karjalainen & Pöllänen, 2023.)

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on kiinnostava vaihtoehto myös opiskelijoille.

Yhteiskunnallisiin yrityksiin ja yhteisötalouteen liittyviä opintosisältöjä on kehitetty eri korkeakouluissa pistemäisesti, mutta varsinaisia yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaan ja johtamiseen liittyviä koulutusohjelmia ei ole Suomessa vielä tarjolla. Myös teeman tutkimus on kokonaisuutena vähäistä, eikä yliopistoissa ole yhteiskunnallisen yrittäjyyden professuureja. (Kostilainen, 2020.) Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettavuuden lisääminen ja osaamisen kehittäminen on erittäin ajankohtaista ja tarpeellista.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on kiinnostava vaihtoehto myös opiskelijoille. Nuorille työelämässä on entistä tärkeämpää työn sisältö, mahdollisuus vaikuttaa oman elämän ja työn yhteensovittamiseen sekä eettiset ja arvomaailmaan liittyvät kysymykset. Suuri osa opiskelijoiden uusista yritysideoista ratkoo yhteiskunnallista tai ekologista haastetta, ja moni nuori yrittäjä perustaa yhteiskunnallisen yrityksen vaikuttaakseen yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Tallinnan yliopisto alan koulutuksen edelläkävijänä

Teeman koulutus on kasvanut kansainvälisesti huomattavasti viime vuosikymmeninä. Hyviä vertailukohteita ja mielenkiintoisia esimerkkejä löytyy eri maista.

Tallinnan yliopiston hallinnon, lain ja yhteiskunnan tiedekunta tarjoaa maisteriohjelman ja lyhyempiä mikro-opintoja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Diakin yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskärki vieraili toukokuussa Tallinnan yliopistossa tutustumassa yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutustarjontaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden maisteriohjelman ytimessä on sosiaalinen innovointi ja yritystoiminnan kehittäminen. Verkkopohjaisessa englanninkielisessä ohjelmassa hyödynnetään projektioppimisen menetelmiä. Opiskelijat työskentelevät pienissä, monialaisissa ryhmissä, joissa he luovat omia projektejaan ja käyttävät kehittämistyössään teorioita ja tietoa. (Tallinnan yliopisto, 2023.)

Ohjelman on tarkoitus olla luova hub. Opiskelijat eivät pelkästään osallistu akateemiseen 120 opintopisteen koulutukseen, vaan Tallinnan yliopisto toimii esihautomona uusille, luoville aloitteille. Tallinnan yliopiston yhteiskunnallisen yrittäjyyden ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota tieto- ja viestintätekniikan tukemiin sähköisiin palveluihin, digitaaliteknologiaan, hallintoon ja liiketoimintaratkaisuihin. (Tallinnan yliopisto, 2023.)

Tallinnan yliopisto tarjoaa pääsyn osin maksulliseen yhteiskunnallisen yrittäjyyden hautomo-ohjelmaan, joka ei edellytä lainkaan aiempaa kokemusta yrittäjyydestä tai edes yritysideaa. Verkko-opintoina suoritettavassa ohjelmassa edetään oman aikataulun mukaan. Kolmevaiheisen ohjelman suoritusaika on noin 14–26 kuukautta, minkä jälkeen on vielä mahdollisuus saada räätälöityä konsultointia. (SEIP, 2023.)

Uusi YAMK-tutkinto – monialaisuus ja kansainvälisyys keskiössä

Yhteiskunnallisten yritysten osaamistarpeet ovat erilaisia perinteisiin yrityksiin verrattuna. Niillä on ensisijaisesti yhteiskunnallinen päämäärä, ja ne pyrkivät ratkomaan sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä haasteita. Yhteiskunnalliset yritykset ovat usein hybridiorganisaatioita, joissa erityyppiset yritysmuodot, rahoituslähteet ja toimintastrategiat sekoittuvat. Lisäksi yhteiskunnallisten yritysten etiikka edellyttää osallistamista ja avoimuutta kaikilla tasoilla, toisin kuin useimmissa perinteisissä voittoa jakavissa yrityksissä.

Yhteiskunnallisten yritysten strategiassa (TEM, 2021) todetaan, että Suomessa puuttuu laajempaa tietoisuutta yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallista. Juuri valmistuneen kansainvälisen kartoituksen tulosten mukaan yhteiskunnallisten yritysten on vaikea löytää osaavaa työvoimaa eri tehtäviin. Tämänhetkinen koulutustarjonta ei ole edes kansainvälisesti riittävää vastaamaan alan yritysten tarpeisiin (OBCD, 2023).

Yhteiskunnalliset ongelmat ovat myös valtioiden rajat ylittäviä, joten kansainvälisyys on tärkeä osa tutkinnon sisältöä.

Diakin yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskärki koordinoi alan erityispiirteet huomioivan YAMK-tutkinnon kehittämistä. Kiinnostus uutta tutkintoa kohtaan on ollut laajaa ja kehitystyötä tehdään ammattikorkeakouluverkostossa. Opetussisältöjä ja toteutustapaa on suunniteltu yhteisissä kehityspajoissa kevään 2023 aikana. Keskustelua on käyty siitä, millaista osaamista tarvitaan yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä.

Tutkinto edellyttää monialaisuutta, koska viheliäisten ongelmien ratkaiseminen vaatii useita näkökulmia ja riippuvuussuhteiden ymmärrystä. Toteutuksessa halutaan mahdollistaa parhaat ja innovatiivisimmat ratkaisut törmäyttämällä eri alojen asiantuntijoita. Tiivis yhteistyö työelämän edustajien kanssa voi tuoda molemminpuolista hyötyä; opiskelijat verkottuvat yrityksiin, jotka puolestaan voivat teettää kehitysprojekteja ja saada uutta asiantuntijatietoa.

Yhteiskunnalliset ongelmat ovat myös valtioiden rajat ylittäviä, joten kansainvälisyys on tärkeä osa tutkinnon sisältöä. Kansainvälisiin verkostoihin kytkeytyminen ja kansainvälisten rahoituskanavien tuntemus on nykypäivänä välttämätöntä. Kansainvälisyys voi tuoda toimintaan uusia näkökulmia ja tietoa sekä hyviä käytänteitä.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskärjen tavoitteina on liiketoimintamallin tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen. Uusi YAMK-tutkinto on yksi keino saavuttaa nämä päämäärät.

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2020). Kestävä vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. https://arene.fi/julkaisut/kestava-vastuullinen-ja-hiilineutraali-ammattikorkeakoulu-ammattikorkeakoulujen-kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-ohjelma/

Kostilainen, H. (2020). Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työelämä, 10). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162094

Karjalainen, J., & Pöllänen, E. (13.2.2023). Yhteiskunnallisen yrittäjyyden YAMK-tutkinnon suunnittelu ja kehittäminen verkostossa [Työpajan alustus]. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Open Business for Community Development. (tulossa). Training Structure Report.

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2021). Yhteiskunnallisten yritysten strategia. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 41). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-884-4

Social Entrepreneurship Incubation Program, SEIP. (i.a.). Saatavilla 25.5.2023 https://www.seincubation.com/

Tallinn University. (2023). Social Entrepreneurship MA Program. Saatavilla 9.5.2023 https://sema.ee/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547895