Vapaaehtoisena annan itsestäni, mutta mitä minä saan?

Vapaaehtoistyön tekeminen on yleistä. Lähes joka toinen (47 prosenttia) suomalainen on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Noin joka kymmenes vastannut kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä ikäihmisten parissa. (Rahkonen, 2021.) Monet erilaiset tekijät motivoivat vapaaehtoisia aloittamaan ja jatkamaan vapaaehtoistoiminnassa. Diakin sosionomiopiskelija toteutti opinnäytetyössään kirjallisuuskatsauksen, jossa hän selvitti ikäihmisten parissa vapaaehtoistyötä tekevien motivaatiotekijöitä. Peilaamme tässä kirjoituksessa opinnäytteen havaintoja tekijöihin, jotka ovat motivoineet vapaaehtoisia lähtemään mukaan KotiKummit-vapaaehtoistoimintaan.

Vapaaehtoisten moninaiset motivaatiotekijät

Opinnäytteen kirjallisuuskatsaus perustui kuuteen kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun. Katsauksen julkaisuissa esille tulleista motivaatiotekijöistä muodostetiin sisällönanalyysin avulla kaksi pääkategoriaa: oman hyvinvoinnin edistämiseen ja toisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät tekijät. Muiden ihmisten auttaminen ja hyvän tekeminen jollekin toiselle oli yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä osallistua ikääntyneiden parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön.

Muita tärkeitä, lähinnä omaan itseen liittyviä, motivaatiotekijöitä olivat toiminnan mielekkyys ja merkityksellisyys ja omaan kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten itsetunnon ja oman olon parantaminen. Lisäksi tärkeänä pidettiin tietojen, taitojen ja kokemusten saamista ja olemassa olevien hyödyntämistä, arvostuksen ja tunnustuksen saamista, mahdollisuutta uusiin ihmissuhteisiin ja yhteisöllisyyteen, sekä arvoja ja ideologisia motiiveja, kuten naapuruston hyvinvointia.

Muiden ihmisten auttaminen ja hyvän tekeminen jollekin toiselle oli yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä osallistua ikääntyneiden parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön.

Motivaatiotekijöinä mainittiin myös yhteiskunnallisia tekijöitä, kuten ajatus kansalaisvelvollisuudesta ja mahdollisuudesta antaa jotain takaisin yhteiskunnalle. Esille tuli lisäksi vapaaehtoistoimintaa organisoivaan tahoon liittyviä tekijöitä, kuten joustavuus sekä organisaatiolta saatu tuki ja arvostus. Vapaaehtoistyöntekijöiden motivaatiotekijät näyttäisivät olevan erilaisissa toimintaympäristöissä hyvin samankaltaisia. Sen sijaan motivaatiotekijöiden tärkeysjärjestys vaihteli tutkimuksissa jonkin verran. Vapaaehtoisilla voi myös olla samanaikaisesti sekä omaan että toisten hyvinvointiin liittyviä motiiveja.

Halu auttaa yksinäisiä ikäihmisiä motivoi

Toiminnan alkuvaiheessa KotiKummit-vapaaehtoisilta kysytään, mikä sai heidät lähtemään mukaan toimintaan. Vapaaehtoisia pyydetään arvioimaan, miten valmiina annetut motivaatiotekijät vaikuttavat heidän päätökseensä osallistua, ja heillä on mahdollisuus nimetä omin sanoin motivaatiotekijä ja arvioida sen vaikutusta. Suurin syy siihen, miksi he päättivät lähteä vapaaehtoistyöhön mukaan, oli halu auttaa yksinäisiä ikäihmisiä (ks. kuvio 1). Lähes kaikki kertoivat tämän asian vaikuttaneen paljon tai erittäin paljon toimintaan mukaan lähtemiseen. KotiKummit-vapaaehtoisilla merkittävin motivaatiotekijä liittyy siis toisten hyvinvoinnin edistämiseen. Motiivissa voidaan ajatella olevan myös yhteiskunnallinen ulottuvuus: yksinäisiä ikäihmisiä on paljon ja heille seurana oleminen voi osaltaan ja osin helpottaa myös julkisiin palveluihin (sote) kohdistuvaa painetta.

Kolme muuta tärkeintä tekijää olivat halu saada merkityksellistä tekemistä omaan elämään, halu tehdä vapaaehtoistyötä ja halu olla tekemisissä ikäihmisten kanssa. Halu tehdä vapaaehtoistyötä ja saada merkityksellistä tekemistä voi sisältää niin oman kuin toisten hyvinvoinnin edistämistä.

Kaikkein vähiten vaikuttaneita tekijöitä tai motiiveja olivat halu saada seuraa omaan elämään ja halu kuulua vapaaehtoisten yhteisöön. Tosin myös nämä omaan hyvinvointiin liittyvät tekijät olivat vaikuttaneet vapaaehtoistoimintaan lähtemiseen paljon noin joka kolmannen vastaajan kohdalla, ja suhteellisen harvan kohdalla ne eivät olleet vaikuttaneet lainkaan mukaan lähtemiseen.

Vapaaehtoistoiminta on parhaimmillaan vastavuoroista

KotiKummit-vapaaehtoisten vastauksista erottuvat selvästi ne tekijät, joilla on ollut eniten vaikutusta päätökseen lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tärkeimpänä tekijänä nousee esille halu auttaa muita eli tässä tapauksessa yksinäisiä ikääntyneitä. Toisaalta isolla osalla päätökseen ovat vaikuttaneet vahvasti useat erityyppiset tekijät, niin omaan kuin ikääntyneen hyvinvointiin liittyvät.

Huomionarvoinen havainto onkin se, että vapaaehtoisia motivoi vapaaehtoistoimintaan toisten auttamisen lisäksi myös toiminnasta itselle saatavat hyödyt. Tämä havainto tuli esille niin kirjallisuuskatsauksessa kuin KotiKummit-vapaaehtoisten arvioissa. KotiKummeilta eri yhteyksissä saaduissa palautteissa konkretisoituu kauniisti se, mitä vapaaehtoistoiminta parhaimmillaan voi vapaaehtoiselle antaa.

”Rouvan tarinoita on niin ihanaa kuunnella.”

”Tunnen itseni tarpeelliseksi. Parasta tässä on lähimmäisen auttaminen ja se, että tulee vaihtelua arkeen.”

”Lähdin mukaan KotiKummeihin opettajan vinkistä. […] En osannut vielä silloin ajatella, kuinka mukavaa ja antoisaa toiminta on myös minulle ollut.”

”Kiitos, kun sain ihanan ystävän.”

”Tämä toiminta ja ystävyys on opettanut minulle vielä enemmän hetken tärkeydestä. Miten pieni hetki voikaan olla merkityksellinen ja tärkeä.”

Kaiken kaikkiaan KotiKummien motiivit ovat hyvin samansuuntaisia kuin motiivit, joita tuli opinnäytteen kirjallisuuskatsauksessa esille. Opinnäytetyössä ei tarkasteltu motiivien tärkeysjärjestystä tarkemmin eli sen osalta vertailua ei voida tehdä. Motiivit voivat myös olla erilaisia eri vaiheessa vapaaehtoisuutta.

Lähde

Rahkonen J (2021). Tutkimusraportti 18.5.2021 Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Taloustutkimus Oy. https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/05/Vapaaehtoistyo_tutkimusraportti_2021.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192591