Miten turvataan digittömien palvelut yhdenvertaisesti?
Digitaaliset palvelut ja välineet ovat olennainen osa monen suomalaisen arkea sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Onko kansalaisilla kuitenkaan mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluja yhdenvertaisesti, ja miten tämä voidaan varmistaa?
Monen suomalaisen arkiaamu alkaa, kun älypuhelin herättää. Seuraavaksi luetaan aamun uutiset puhelimesta ja tarkistetaan Facebook-päivitykset. Aamukahvia juodessa luetaan ja vastaillaan työsähköposteihin. Työmatkalla bussissa varataan kampaaja-aika Timma-palvelusta. Kahvitauolla tsekataan, onko illan ryhmäliikuntatunneilla vielä tilaa. Omakannasta tarkistetaan labratulokset, ja chat-hoitajan kautta varataan aika etälääkärin vastaanotolle. Mobiilipankin kautta maksetaan laskut.
Nykyajan digimaailma helpottaa monen arkea, kun palvelut ovat muutaman painalluksen päässä eikä puhelinlinjalla tarvitse enää jonotella pitkiä aikoja. Monelle digipalveluiden käyttö on luonnollinen osa elämää ja näppärä tapa hoitaa asioita. Kaikilla ei näin kuitenkaan ole.
Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta hoitaa asioita puhelimella, tietokoneella tai älylaitteella. Voidaankin puhua digikuilusta digilaitteita käyttävien ja käyttämättömien ihmisten välillä. Syitä digittömyyteen voivat olla esimerkiksi koulutuksen puute laitteiden käyttöön, oppimisen haasteet, laitteiden ja nettiliittymien kalliit hinnat, sähköisten tunnistautumisvälineiden puute, heikot tietoliikenneyhteydet, motoriset haasteet sekä haasteet hahmotuskyvyssä. (Meriranta, 2023.)
Digiosaamisesta on tullut kansalaistaito
Digiosaamisesta on tullut lähes välttämätön kansalaistaito, jonka vastakohtana voidaan pitää digitaidottomuutta (Viljaranta, 2020, s. 1). Helmikuussa 2023 Länsiväylä-lehdessä oli mielipidekirjoitus, josta kävi ilmi ikäihmisten internetin käytön vähäisyys. Tilastokeskuksen mukaan 75–89-vuotiaista suomalaisista 43 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä ja 65–74-vuotiaissakin luku oli 15 prosenttia. (Beurling-Pomoell, 2023.) On hurjaa ajatella, millaiseen asemaan digitaidottomuus ihmisen nykypäivänä asettaa.
Suomessa ikäihmisten lisäksi on paljon erityisryhmiä, jotka tarvitsevat laitteita ja neuvoja selvitäkseen tietoyhteiskunnan tuomista vaatimuksista.
YLE uutisoi maaliskuussa 2023 ikäihmisten vaikeuksista hoitaa asioitaan tai löytää yhteystietoja ilman internetiä (Rosvall, 2023). Suomessa ikäihmisten lisäksi on paljon erityisryhmiä, jotka tarvitsevat laitteita ja neuvoja selvitäkseen tietoyhteiskunnan tuomista vaatimuksista. Maahanmuuttaja voi saapua maasta, jossa digitalisaatio ei ole saavuttanut samanlaista kattavuutta palveluissa kuin Suomessa.
Peruspalveluiden saanti taattava myös digitaidottomille
Digittömyys on yllättävän monia koskeva ongelma Suomessa. Siitä syystä peruspalveluiden saanti täytyy taata kaikille ilman digiosaamista. (Seniori-info, 2022, s. 8). Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toivoo kuntia velvoittavaa lakia, jolla voitaisiin taata riittävä tuki ja asiointi myös digitaidottomille (Rosvall, 2023).
Helsingissä toimivan Seniori-infon mukaan heidän asiakkaidensa kokemat digiongelmat liittyvät laitteiden hankintaan ja hintaan, laitteiden käyttöön sekä turvattomuuteen digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi huolta aiheuttaa tunnistautuminen ja nopeat muutokset digimaailmassa. (Seniori-info, 2022, s. 8.) Myös iän myötä tulevat motoriset haasteet tai muistiongelmat voivat hankaloittaa erilaisten digivälineiden käyttöä, esimerkiksi kosketusnäytön käyttö ei onnistu kaikilla.
Seniori-infosta asiakkaille lähetetään säännöllisesti paperinen palveluopas, joka on saanut paljon positiivista palautetta. Lisäksi asiakkaita kannustetaan ja ohjataan digimaailmaan. Siitä huolimatta ikääntyneille esimerkiksi radio ja ilmaisjakelulehdet ovat edelleen tärkeitä informaatiokanavia. (Seniori-info, 2022, s. 8.)
Ikäihmiset tarvitset tukea ja opastusta digitaitoihin
Monet ikäihmiset voivat ja haluavatkin oppia digitaitoja, kun heille luodaan mahdollisuus saada oikeanlaista tukea ja opastusta. Osa saa digilaitteiden käyttöön apua ystäviltä, lapsilta, lapsenlapsilta tai sukulaisilta. Digineuvontaa tarjotaan monissa julkisissa paikoissa, kuten seniorikeskuksissa ja kirjastoissa.
Liikkumishaasteet tai muu toimintakyvyn haaste voivat jättää osan ikääntyneistä näidenkin palveluiden ulkopuolelle. Tällöin ohjaus ja opastus täytyisi saada järjestettyä ikäihmisen kotiin. Voisiko tässä hyödyntää esimerkiksi kotihoitoa? (Viljaranta, 2020, s. 4.) Miten jo nyt liian pienillä resursseilla toimiva kotihoito tästä selviäisi?
Digitaaliset palvelut voivat lisätä eriarvoisuutta
Monen kunnan hyvinvointisuunnitelmista voidaan lukea, että yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat kunnille tärkeitä arvoja. Digitaaliset palvelut voivat pahimmillaan lisätä eriarvoisuutta, kun kaikilla ei ole samanlaisia valmiuksia ja osaamista digilaitteiden käyttöön. Kukaan ei kuitenkaan tosissaan tunnu ottavan vastuuta digisyrjäytymisestä.
Palveluiden kehittyminen ja digitalisoituminen on monelta kantilta tulevaisuutta. Digitalisoituminen luo paljon uusia mahdollisuuksia myös sosiaali- ja terveysalalle. Olisi kuitenkin tärkeä miettiä myös sen mukana tulleita haasteita ja uhkakuvia. Esimerkiksi miten voidaan turvata ihmisten tasa-arvoinen asema sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä, kun jokaisen digitaidot ovat hyvin erilaiset? Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tulisi huomioida erityisesti haavoittuvaisessa asemassa olevat ihmiset ja tukea heidän digiosallisuutensa toteutumista.
Lähteet
Beurling-Pomoell, J. (3.2.2023). Peruspalveluja myös digittömästi. Länsiväylä. Saatavilla 28.8.2023 https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/5691763
Meriranta, E. (3.2.2023). Mitä maksaa maksaminen ilman verkko- tai mobiilipankkia? Kuluttajaliitto. Saatavilla 28.8.2023 https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2023/03/02/mita-maksaa-maksaminen-ilman-verkko-tai-mobiilipankkia/
Rosvall, M. (27.3. 2023). Vanhusasiavaltuutettu vaatii asiointipuhelinnumeroa digitaidottomille – Maunu Hella, 89: ”Apunamme on vain tavallinen puhelin”. Yle. Saatavilla 28.8.2023 https://yle.fi/a/74-20023169
Seniori-info. (2022). Seniori-info. Toimintaraportti 1.1.–31.12.2022. Helsingin kaupunki. Saatavilla 28.8.2023 https://www.hel.fi/static/sote/julkaisut/seniori-info/Seniori-info_Toimintaraportti_2022.pdf
Viljaranta, L. (2020). Näkökulmia iäkkäiden toimijuuteen digitalisoituvassa arjessa. Sosiaalinen raportti. Sosiaali- ja terveystoimiala. Saatavilla 28.8.2023 https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/SoTe/Palaute/sosiaalinen-raportointi/iakkaiden-toimijuus-digitalisoituvassa-arjessa.pdf
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230908121849