Digitaaliset palvelut sosiaalialalla

Jo Antti Rinteen hallitusohjelmassa vuonna 2019 mainittiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamisessa yksi keino on ottaa käyttöön digitaalisia ja mobiileja palveluratkaisuja (Osallistava ja osaava Suomi 2019a, s.149). Pääministeri Sanna Marinin hallitus otti ohjelmakseen samaisen hallituksen ohjelman, jossa vielä erikseen mainittiin, että perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan lähellä asiakkaita jatkamalla digitaalisten palveluiden kehittämistä (Osallistava ja osaava Suomi 2019b, s.155). Kummassakaan hallitusohjelmassa ei tarkemmin määritelty, mitä digitalisaatiolla tarkoitetaan.

Digitalisaatio ja työelämäosaaminen

Opetushallituksen ennakointiraportin Osaaminen 2035 mukaan työelämäosaamisessa korostuu vahvasti digitalisaation vaikutus. Kolme digitalisaatioon liittyvää kokonaisuutta erottui kasvavien työelämätaitojen kärjessä: digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen, digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot. Digiosaamisen kärkikymmenikköön nousi muun muassa digitaalisten teknologioiden luova käyttöönotto sekä digitaalisten työkalujen soveltamiskyky. (Osaaminen 2035, s. 23–24.) Raportissa digitaalisuus määriteltiin kokonaisvaltaisten toimintatapojen uudistamisena, joka sisältää myös uusien digitaalisten teknologioiden käyttöönottoja. Digitaalisilla teknologioilla tarkoitetaan muun muassa analytiikkaa, big dataa, mobiiliteknologioita, pilvipalveluita, robotiikkaa, sosiaalista mediaa ja asioiden internetiä (ml. teollinen internet). (Valtiokonttori, 2018.)

Digitaaliteknologian nopea kehittyminen on näkynyt terveydenhuollon puolella jo pidempään. Sosiaalipalveluissa kehitys on ollut huomattavasti hitaampaa huolimatta siitä, että digiosaamisen tarpeet ovat olleet hallitusohjelmassa jo pitkään. Sosiaalipalveluihin on kyllä kehitetty erilaisia digitaalisia ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto on ollut huomattavasti hitaampaa kuin terveydenhuollon palveluissa.

Teknologian käyttöönotto vaatii osaamista

Digitaalinen teknologia toimii joillekin, mutta ei kaikille. Siksi on tärkeää varmistaa, että teknologian omaksuminen ei luo eriarvoisuutta. Sosiaalipalveluissa henkilökunta on arvokas resurssi ja teknologian on toimittava heidän, mutta myös heidän asiakkaiden eduksi. (Mistry, 2020.)

Uuden teknologian käyttöönotossa on tärkeää varmistaa toiminnan ja teknologian yhteen toimivuus. Käyttöönoton yhteydessä uutta teknologiaa on pyritty sovittamaan olemassa oleviin rutiineihin ja toimintatapoihin, jolloin ehkä paras hyöty siitä jää saamatta. Uuden digiteknologian käyttöönotto edellyttää, että käytänteitä, toimintaa ja toimijoiden rooleja muutetaan siinä määrin, kun on tarvetta. (THL 2021, s. 7–8.)

Työn­te­ki­jöi­llä pitää olla mahdollisuus saada lisää osaamista, joka vastaa di­gi­taa­li­sen ajan vaa­ti­muk­sia.

Työn­te­ki­jöi­llä pitää olla mahdollisuus saada lisää osaamista, joka vastaa di­gi­taa­li­sen ajan vaa­ti­muk­sia. Työn­te­ki­jöi­den kiinnostuksen lisääminen, sen löytäminen ja hyö­dyn­tä­mi­nen on muutoksessa ja sen edistämisessä oleel­lis­ta. Työn­te­ki­jän tu­lee myös näh­dä ne hyödyt, mitä omasta työstä tulee ja mitä hyö­ty­jä di­gi­ta­li­saa­tio tuo kan­sa­lai­sel­le ja kan­sa­lai­sen ar­keen. Työn­te­ki­jöiden osallistaminen mahdollisuuteen vaikuttaa ja kehittää on ensiarvoisen tärkeää. Siksi onkin oleellista, että työntekijöille tarjotaan kannustimia ke­hit­ty­mi­seen, it­sen­sä haas­ta­mi­seen ja osal­lis­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­siin. Digitalisaation lisäämiseksi tar­vi­taan uu­den­lais­ta osaa­mis­ta muun mu­as­sa pal­ve­lu­muo­toi­luun, di­gi­taa­li­sen tie­don hal­lin­taan ja ket­te­rään ke­hit­tä­mi­seen. (Digitalisaation edellytykset.)

Käytössä olevien perinteisten palvelujen ja toiminnan tu­ke­na tar­jo­taan ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­sen yh­tei­söl­li­siä säh­köi­siä pal­ve­lu­ja. Vir­tu­aa­li­teknologiaa voidaan hyödyntää apu­na myös omissa ter­veys- ja hy­vin­voin­ti­tie­doissa ja tämän lisäksi palveluissa voidaan hyödyntää pe­lil­lis­tä­mis­tä (esi­mer­kik­si oman edis­ty­mi­sen ha­vain­nol­lis­ta­mi­nen tai vir­tu­aa­li­yh­tei­sön jä­sen­ten kes­ki­näi­nen leik­ki­mie­li­nen kil­pai­lu).  (Terveyden ja hyvinvoinninlinjaukset.)

Virtuaalitodellisuus sosiaalipalveluiden tukena

Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden teknologiat ovat olleet kuluttajien laajalle levinneen käyttöönoton kynnyksellä useiden vuosien ajan, mutta niitä ei ole vielä toteutettu tekniikan merkittävästä edistymisestä huolimatta. Virtuaalisella ja lisätyllä todellisuudella voidaan kehittää edelleen digitaalista terapiaa tuomalla siihen menetelmiä, jotka parantavat terapian käytettävyyttä. Nämä työkalut tarjoavat mielenkiintoisen ja henkilökohtaisen pääsyn nykyistä kehittyneempään digitaaliseen hoitoon yksilön kodin mukavuudessa.

Virtuaalitodellisuutta voidaan soveltaa useilla aloilla ja monessa tarkoituksessa esimerkiksi kivunhallinnassa, syömishäiriöissä ja kuntoutuksessa. Virtuaalitodellisuus on täysin mukaansatempaavaa – se estää äänen ja näkyvyyden tarjoamalla asiakkaalle tietokoneella luotuja kuvia ja kohinaa. Tämä tarkoittaa, että asiakas voi uppoutua virtuaalimaailmaan, joka voi auttaa hallitsemaan kipua, tarjota vaihtoehtoja käyttäytymisen muuttamiseen tai hyödyntää pelillisyyttä esimerkiksi kuntoutuksessa.

Jotta tulevaisuuden tietoyhteiskunnalla on potentiaaliset mahdollisuudet kehittymiseen, edellyttää se lisääntyvää teknisten ratkaisujen hyödyntämistä sekä yhä parempaa ymmärrystä käyttäjäryhmien tarpeista. Uudistuvat toimintatavat edellyttävät myös ajatusmallin muutosta niin ammattilaisilta kuin asiakkailtakin. Digipalveluiden juurruttaminen toimintaympäristöön edellyttää avoimuutta ja motivoituneisuutta uuden oppimiselle.

Digitaalisten teknologioiden viimeaikaisesta käyttöönotosta huolimatta sosiaalipalveluissa ollaan edelleen digiteknologian käyttöönoton alkuvaiheessa. Käyttämätöntä potentiaalia on vielä paljon muun muassa virtuaaliteknologian hyödyntämisessä.

Lähteet

Digitalisaation edellytykset. https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/article-73

Mistry, P. (2020). The digital revolution: eight technologies that will change health and care. The King’s Fund. https://www.kingsfund.org.uk/publications/digital-revolution

Osaaminen. (2035). Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 20189:3.

Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. (2019a). Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161662/Osallistava_ja_osaava_Suomi_2019_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. (2019b). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. Saatavilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2021). Esiselvitys sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten digitalisaatio-ohjelmien arviointikehikon kehittämiseksi. Saatavilla https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143248/URN_ISBN_978-952-343-756-2.pdf?sequence=1

Terveyden ja hyvinvoinninlinjaukset.  https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/article-94

Valtiokonttori. (2018). Loppuraportti: Valmiina digikiriin. http://www.valtiokonttori.fi/fiFI/Virastoille_ja_laitoksille/Digitalisaatio/Loppuraportti_Valmiina_digikiriin/Keskeiset_kehitysehdotukset/Tukea_muutokseen_yhteisista_palveluista

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547914