Eettisen perustan vahvistaminen on tärkeää
Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoiman turvaamiseksi tarvitaan eettisten kysymysten käsittelyä.
Eettiset ja moraaliset kysymykset ovat moninaisia, ja niitä kohdataan lähes päivittäin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön työssä että johtamisessa. Kokemukset omien arvojen vastaisesta toiminnasta lisäävät työntekijöiden eettistä kuormaa sekä heikentävät työssä jaksamista ja alan vetovoimaa. Samanaikaisesti eettisen osaamisen tarve kasvaa muun muassa väestön ikääntymisen ja moninaistumisen, ilmastonmuutoksen, teknologian kehityksen sekä uusien terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien haasteiden, kuten pandemian, myötä.
Alan veto- ja pitovoiman turvaamiseksi tarvitaan eettistä keskustelua sekä eettisiä tukirakenteita ja toimintatapoja eettisten kysymysten käsittelyssä. Genovassa, Italiassa, 14.–15.7.2023 järjestetyn kansainvälisen hoitotyön etiikan konferenssin teema Thirty years of Nursing Ethics: Looking Back, Looking Forward kuvastaa erinomaisesti hoitotyön vahvan eettisen perustan merkitystä historiallisesti, mutta ennen kaikkea alan tulevaisuuden näkökulmasta. Konferenssissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat, opettajat, johtajat ja opiskelijat pohtivat näitä kysymyksiä tutkitun tiedon valossa.
Suomalainen tutkimus on kansainvälisesti näkyvää
Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hoitamisen etiikkaa käsittelevä tutkimus on saavuttanut vahvan jalansijan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Konferenssissa kuultiin suomalaisilta tutkijakollegoilta yhteensä 13 esitystä, joissa etiikan aiheita käsiteltiin sekä potilaiden ja asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmista.
Erityisesti moraalinen rohkeus, hyvinvoinnin eettiset näkökohdat, kunnioittava ja ihmislähtöinen kohtaaminen sekä vaativien tilanteiden hoidon, kuten koronapandemian mukanaan tuomat, eettiset kysymykset olivat teemoina keskeisesti esillä. Alla on muutamia nostoja esitysten teemoista.
Moraalista rohkeutta voidaan vahvistaa
Sosiaali- ja terveydenhuollossa ammattilaiset ja alan opiskelijat kohtaavat arjessa monenlaisia eettisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseen he tarvitsevat moraalista rohkeutta toimiakseen oikein ja edistääkseen muiden hyvää. Eettiset ongelmat liittyvät usein vuorovaikutuksen ja yhteistyön haasteisiin, sopimattomaan käytökseen tai toimintaan, joka heikentää hoidon laatua ja vaarantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta.
Välttävän suhtautumisen sijasta tarvitaan avointa toimintakulttuuria, joka tukee moraalisesti rohkeaa toimintaa eettisissä ongelmatilanteissa.
Eettiset ohjeet ja periaatteet velvoittavat ammattilaisia puuttumaan epäeettiseen toimintaan, mutta käytännössä se ei ole helppoa. Välttävän suhtautumisen sijasta tarvitaan avointa toimintakulttuuria, joka tukee moraalisesti rohkeaa toimintaa eettisissä ongelmatilanteissa. Etiikan koulutuksella, osallistavalla ja eettisellä johtamisella sekä eettistä toimintaa tukevilla näyttöön perustuvilla rakenteilla voidaan vahvistaa avoimuutta ja moraalista rohkeutta eettisissä kysymyksissä ja siten tukea eettisesti kestävää hoitoa ja palveluja.
Onnistuneet kohtaamiset ovat työn suola
Asiakasosallisuus on ensiarvoisen tärkeää sosiaali- ja terveyspalveluiden ja alan koulutuksen kehittämisessä. Jo opiskeluaikana tulevien ammattilaisten teoreettinen osaaminen täydentyy erilaisissa asiakaskohtaamisissa, kun opiskelijat yhdessä asiakkaan kanssa etsivät yksilöllisiä ratkaisuja asiakkaan tilanteeseen.
Tyytyväinen asiakas ja myönteinen asiakaspalaute palkitsevat tekijäänsä. Opiskelijoille ja ammattilaisille onnistuneet asiakaskohtaamiset ovat työn suola, antavat merkityksen työlle ja vahvistavat uramotivaatiota. Onnistumisten on myös todettu edistävän eettistä ja kulttuurista osaamista.
Asiakkaiden ja potilaiden näkökulmia tulee hyödyntää
Usein asiakkaat ja potilaat ovat osallisena omassa hoidossaan tai palvelussaan mutta myös esimerkiksi tulevien ammattilaisten koulutuksessa. Heillä on arvokkaita näkökulmia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimiseen. Asiakkaiden ja potilaiden näkemyksiä heidän omasta elämästään, terveysongelmistaan ja palvelutarpeestaan sekä itse palveluista, hoidosta ja niiden kehittämisestä hyödynnetään kuitenkin edelleen vähäisesti koulutuksessa.
Opiskelija-potilassuhteen elementit – hoitosuhde ja oppimissuhde
Esittelin konferenssissa kehittämääni Opiskelija-potilassuhde-mittaria, jonka mittausominaisuuksia testattiin taannoin myös kuuden Euroopan maan aineistolla. Opiskelija-potilassuhde-mittari mittaa opiskelija-potilassuhteen kahta keskeistä elementtiä, hoitosuhdetta ja oppimissuhdetta. Mittari auttaa tunnistamaan niitä elementtejä, jotka sisältyvät opiskelijan ja asiakkaan tai potilaan vastavuoroiseen yhteistyösuhteeseen ja hyödyntämään asiakkaan tai potilaan kokemuksellista tietoa hänen hoidossaan ja opiskelijan oppimisessa.
Tematiikaltaan opiskelija-potilassuhde on hoitotyön koulutuksen ydintä, mutta se yhdistyy myös vahvasti terveydenhuollon ja hoitamisen etiikkaan. Mittarin tuottaman tiedon avulla voidaan kehittää opiskelijaohjauksen käytänteitä, vahvistaa tulevien ammattilaisten rohkeutta kohdata asiakkaat ja potilaat arvostavasti ja yksilöllisesti oman elämänsä asiantuntijoina ja toimijoina sekä edistää asiakkaan ja potilaan hyvää.
Mittari on otettu kansallisesti hyvin vastaan ja sitä käytetään lukuisissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa hyvinvointialueilla osana sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadun arviointia.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231010139477