Myytti: Kestävän siirtymän ja ekososiaalisen työn tuominen käytäntöön on hankalaa

Kun puhumme ekososiaalisuudesta tai ekososiaaliseen viitekehykseen perustuvasta työstä, kohtaamme usein ihmettelyä ja jopa muutosvastarintaa. Usein kysytään, mitä ekososiaalisuus tarkoittaa käytännössä ja minkälaisia työmenetelmiä tai malleja on kehitetty. Kysymykset ovatkin aiheellisia, sillä ilman käytäntöyhteyttä työelämään muutos ei ole mahdollista. Tarkastelen tässä kirjoituksessa sosiaalialan työtä ekososiaalisesta näkökulmasta.

Hankaluusharhasta jatkuvuusharhaan

Sitran asiantuntijat (2023) sekä Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli (2022) puhuvat hankaluusharhasta, joka on yleinen ensivaikutelma kestävyysmurroksesta korostetun vaikeana ja toisiinsa arvaamattomasti kytkeytyvien haasteiden hankalana kimppuna. Jatkuvuusharhassa rakennetaan huomista näköalattomasti eilisen jatkumoksi, eikä kyetä kuvittelemaan muunlaisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin (2022) mukaan jatkuvuusharhaan kuuluu niin sanottu irtikytkennän illuusio eli näkökulma siitä, että pystymme samanaikaisesti kasvattamaan taloutta ja pienentämään ympäristön kuormaa.

Bruttokansantuotteen rinnalle tarvitaan kuitenkin nykyistä kattavampia ja realistisempia talouden mittareita. Myös hyvinvoinnin käsitettä on syytä määrittää uudella tavalla, joka huomioi esimerkiksi terveys- ja hyvinvointiriskien ehkäisyn sekä luontopohjaiset ratkaisut.

Ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat sidoksissa luonnon terveyteen.

Sitran (2023) kuvaamassa muutosten kokonaiskuvassa hyvinvoinnin haasteet kasvavat monien eri muutosten vaikuttaessa ihmisten arkeen. Sosiaalialalla hyvinvoinnin haasteet näkyvät entistä enemmän väestön ikääntymisenä, joka vaikuttaa sekä työikäisten määrään että hyvinvointivaltion rahoitukseen. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyys, väestön monimuotoistuminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ovat todellisuutta, jolla on suuri merkitys alalla tehtävään työhön. Työelämän muutokset, ekologinen kestävyyskriisi, globaalit kriisit sekä yleinen tulevaisuutta koskeva epävarmuus voimistavat mielenterveysongelmia ja koettelevat ihmisten kestävyyttä. Ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat sidoksissa luonnon terveyteen.

Sosiaalialan menneisyyden painolastit

Sitran (2023) megatrendeissä puhutaan menneisyyden painosta, joka ohjaa katsomaan, mistä tähän hetkeen on tultu. Tulevaisuusajattelussa on nyrkkisääntö, että jos haluaa katsoa kymmenen vuotta tulevaisuuteen, on katsottava vähintään kaksikymmentä vuotta menneeseen. Historian tuntemus auttaa tunnistamaan polkuriippuvuuksia ja menneiden päätösten vaikutuksia. Nämä osaltaan rajoittavat sitä, minkä koetaan tällä hetkellä olevan mahdollista, mutta tarjoavat myös pohjan, jonka päälle rakentaa toivottua tulevaisuutta.

Jos nykyisyyden työntö keskittyi siihen, mikä muuttuu, menneisyyden painoja tarkasteltaessa kannattaa kysyä, mikä estää muutosta.

Sosiaalialan menneisyyden paino liittyy yksilökeskeisen työn perinteeseen, siiloutuneeseen palvelujärjestelmään sekä sosiaalihuoltojärjestelmän hahmottamiseen kustannuksina. Järjestelmä on kallis ja tehokkuus on alalla kapeutunut talous edellä -ajatteluksi. Erityisesti sosiaalialan teoreettinen pohja on perustunut ja perustuu yhä modernisaatioon: uskomuksille jatkuvasta edistyksestä ja kehityksestä sekä siitä, että ihmisenä olemisen täyttymys voidaan saavuttaa entistä paremmalla materiaalisella hyvinvoinnilla.

Sosiaalialan työ on kaventunut markkinamuotoiseksi pilkotuiksi, kapea-alaiseksi palveluiden tuottajaksi vailla laaja-alaista vastuuta ja vaikuttamista. Kapea ekosysteemisen ja planetaarisen kestokyvyn sivuuttava sosiaalialan ymmärrys on menettänyt vuosien ja vuosikymmenten aikana analyyttisen ja strategisen terän.

Myös näkemykset tulevaisuudesta rajoittavat sitä, mitä pidetään mahdollisena ja mihin kiinnitetään huomiota. Tulevaisuus ei ole tyhjä taulu, johon voi piirtää vapaasti mieluisan näkymän, vaan se on kokoelma erilaisia opittuja ja eri tahojen esittämiä näkemyksiä toivottavista ja ei-toivottavista tulevaisuuksista. Osaan näistä näkemyksistä ollaan niin tottuneita, että ei osata edes kyseenalaistaa niitä, vaikka ne eivät enää veisikään toivottuun suuntaan.

Sitran megatrendeissä (2023) tulevaisuuden imu kattaa näkemykset tulevaisuudesta, olivat ne sitten utopioita, uhkakuvia tai jotain siltä väliltä. Näkemykset toivottavista tulevaisuuksista vievät eteenpäin ja vastaavat kysymykseen, millainen muutos on toivottavaa. Uhkakuvat puolestaan ohjaavat ajattelemaan, mikä on tärkeää ja mitä ei haluta menettää – kunhan niiden aiheuttaman pelon alle ei lamaannuta.

Ekososiaalisen työn asiantuntijuus ja johtaminen

Ekososiaalisessa sosiaalialan työssä ja tutkimuksessa tavoitteena on nivoa yhteen hyvinvoinnin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristöongelmien näkökulmia, jotta hyvinvoinnin kestävät rajat voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa (mm. Hirvilammi, 2015). Toisin sanoen luonnon, hyvinvoinnin ja kestävyyden väliset keskinäisriippuvuudet on nostettava keskiöön koulutuksessa, työelämässä ja laajemmin yhteiskunnallisissa rakenteissa. On myös tutkittava hyvinvointiin liittyviä oletuksia ja politiikkaa sekä eriarvoisuutta tuottavia yhteiskunnallisia rakenteita.

Luonnon, hyvinvoinnin ja kestävyyden väliset keskinäisriippuvuudet on nostettava keskiöön koulutuksessa, työelämässä ja laajemmin yhteiskunnallisissa rakenteissa.

Diakissa kestävyys ja vastuullisuus ovat osa korkeakoulun strategiaa. Kestävyysosaamisen sisällyttäminen koulutusohjelmiin strategian mukaisesti on oivallettu. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa Ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen (YAMK) koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden perustan. Tutkinto-ohjelman koko rakenne perustuu ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen (2022) suosituksiin YAMK-tutkintojen yhteisistä kompetensseista. Niissä keskeistä on valmistuvan opiskelijan kyky kehittää ja johtaa kestäviä ja vastuullisia toimintatapoja työssään sekä edistää kestävyysmuutosta työyhteisössään ja yhteiskunnassa. Valmistuva opiskelija osaa soveltaa kestävän kehityksen tietoa ja tulevaisuuskuvia kokonaisvaltaisesti kestävien ratkaisujen perustana sekä analysoida ja arvioida monialaisten kompleksisten ongelmien systeemisiä riippuvuuksia ja ratkaisujen erilaisia ulottuvuuksia. (Arene, 2022.)

Tutkinto-ohjelman tavoitteena on lisäksi se, että opiskelija kykenee valmistumisen jälkeen johtamaan työyhteisössään kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimistä, käyttöönottamista ja vakiinnuttamista. Tutkinto-ohjelman sisällöt ovat suunniteltu yhteistyössä keskeisten työelämäkumppaneiden, tutkimuslaitosten ja sidosryhmäkumppaneiden kanssa. (Arene, 2022; Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.).

Kestävä siirtymä organisaatioissa ja työelämässä on valtava sosiaalinen ja kulttuurinen muutosprosessi. Siirtymä ei ole mahdoton. Se vaatii kuitenkin ekososiaalisen työn asiantuntijuutta ja johtamista, jota kannattelemaan tarvitaan sosiaalialan ammattilaisten kaltaisia yksilö- ja yhteisötason muutostyön osaajia. Sosiaalialan ammattilaisilla on mahdollisuus toimia monialaisesti. Alalla on myös runsaasti käytännön työstä kumpuavaa näkemystä ja tietoa ihmisten ja perheiden hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Sosiaalialan keskeinen siirtymähaaste on löytää, miten toteuttaa omaa perustehtävää osana laajempaa kestävyyssiirtymää. Koulutettuna ja organisoituneena alana  ja osana yhteiskuntaa sosiaalialalla on sekä valmiuksia että mandaatti toimia. Näitä valmiuksia ammattikorkeakoulutus lisää ja voimistaa.

Lähteet

Arene. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022. Saatavilla 25.10.2023 https://arene.fi/julkaisut/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Opinto-opas. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen opetussuunnitelma. 2023-2024, 2024-2025. Saatavilla 25.10.2023  https://opinto-opas.diak.fi/fi/43205/fi/65770

Hirvilammi, T. (2015). Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, 136, 2015.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli. (2022). Saatavilla 25.10.2023 https://www.kestavyyspaneeli.fi/2022/06/01/myonteinen-tulevaisuus-suomelle/

Sitra. (2023). Megatrendit 2023. Saatavilla 25.10.2023  https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

Sosiaalialan ilmastokäsikirja. (2023). Saatavilla 25.10.2023 https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2023/08/talentia_ilmasto-opas_2023_final.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231010139499