Pedagoginen käsikirjoitus tuo oppijan ja opetuksen suunnittelutyön valokeilaan

Oppijakeskeisyyden haasteeseen on pyritty vastaamaan viime vuosina oppimisen muotoilulla, jonka tavoitteena on opiskelijoiden oppimiskokemusten kehittäminen osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Oppimisen muotoilussa hyödynnetään opiskelijalähtöisesti erilaisia jäsennyksiä, työkaluja ja metodeja opintojakson suunnitteluun. (Alanko-Turunen, & Alhonen, 2022; Marstio, 2021.) Oppimisen muotoilu lainaa siis palvelumuotoilusta tuttua asiakasnäkökulmaa asettamalla oppijan ja hänen kokemuksensa suunnittelun ytimeen. Ei mitään uutta pedagogisen auringon alla – oppijan aktiivinen rooli innostujana ja prosessoijana on edelleen sama myös oppimisen muotoilussa.

Muotoilun keinoin voidaan kuitenkin alleviivata opiskelijakeskeisyyttä opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin varmistetaan se, että koulutuksen keskiössä on varmasti opiskelija – ei sisältö, koulutustarjonta, opettaja tai muu substanssin asiantuntija. Arkikokemus on usein osoittanut, että esimerkiksi perinteisten digitaalisten oppimisalustojen tarjoama opettajakeskeisyys ohjaa toisinaan opintojaksojen suunnittelua liian paljon.

Pedagoginen käsikirjoittaminen oppijalähtöisuuden varmistajana

Korkeakouluissa on lähestytty oppimisen muotoilua pedagogisen käsikirjoittamisen näkökulmasta (ks. esim. Alasalmi, 2021). Monenlaisia opintojakson juonen, punaisen langan tai kokonaisuuden hahmotuksia voidaan kutsua pedagogisiksi käsikirjoituksiksi. Pedagogista käsikirjoitusta voidaan kuvailla myös poluttamisena, johon sisältyy vaiheistamisen lisäksi kuvaus oppimismenetelmistä. Yhteistä pedagogisille käsikirjoituksille on oppijalähtöinen kuvaus siitä, millaisten sisältöjen ja oppimismenetelmien kautta opiskelija saavuttaa jaksolle määritellyt osaamistavoitteet. Pedagogisen käsikirjoituksen voi toteuttaa eri tavoin, esimerkiksi kuvana, taulukkona tai aikajanana (ks. Marstio, 2020; Alasalmi, 2021).

Pedagoginen käsikirjoittaminen on liitetty erityisen tiiviisti verkko-opintojaksojen suunnitteluun (ks. esim. Marstio, 2020). Tämän vuoksi monissa pedagogisen käsikirjoittamisen ohjeissa painotetaan digitaalisuuteen liittyviä näkökulmia esimerkiksi verkko-opetukseen sopivien välineiden ja sovellusten valitsemisesta sekä digitaalisen oppimisaineiston keräämisestä ja tuottamisesta. Näkökulma on esillä esimerkiksi FiTechin Verkko-oppimisen muotoilukirjassa ja valtionhallinnon digitaalisen koulutuksenjärjestäjän eOppivan Pelikirjassa, joissa oppimisen kontekstina on oppimisen digitaaliset ympäristöt ja työkalut.

Pedagoginen käsikirjoittaminen korkeakoulujen opetushenkilöstön keskeisenä kyvykkyytenä on esillä myös Digivisio 2030 -hankkeen koulutustarjonnassa. Digivisio 2030 on hanke, joka kokoaa suomalaisten korkeakoulujen avoimet opintotarjonnat yhdelle alustalle.

Opiskelijoiden hyvinvointi vaatii panostusta juuri nyt

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina ollut esillä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät haasteet. Opiskeluhyvinvointi onkin keskeisesti esillä myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin korkeakoulupedagogiikan kehittämisen huoneentauluissa opettajille ja pedagogisille johtajille. Korkeakoulujen tulee huolehtia siitä, että opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tuetaan kaikessa opetuksessa ja ohjauksessa (Karvi, 2023).

Pitkään korkeakoulupedagogiikkaa on tarkasteltu keskittyen osaamisen kehittymiseen ja opintojen etenemiseen.

Pitkään korkeakoulupedagogiikkaa on tarkasteltu keskittyen osaamisen kehittymiseen ja opintojen etenemiseen. Oppimiseen liittyy kuitenkin myös oppijan luottamus omiin taitoihinsa ja mahdollisuuksiinsa. Korkeakoulupedagogiikkaa onkin lähestytty viime aikoina myös opiskeluhyvinvoinnin tukemisen näkökulmista. Laadukas oppimisen suunnittelu tukee sekä oppimista että opiskeluhyvinvointia. Esimerkiksi sujuva vuorovaikutus sekä opiskelijoiden kesken että opiskelijoiden ja opettajan välillä tukee niin osaamisen kehittymistä kuin opiskelijan kokemaa hyvinvointia. Ennakoitavissa olevan opintojakson kulku, työmäärä ja ohjauksen saatavuus varmistavat opiskelun etenemistä ja tukevat opiskelijan elämänhallintaa. Palautteen saaminen rakentaa opiskelijan kuvaa oman asiantuntijuutensa kasvusta. (Honkanen ym., 2022.)

Diakilainen pedagoginen käsikirjoitus – käytännön lähtökohtia ja painotuksia

Opiskelu Diakonia-ammattikorkeakoulussa on monimuotoista. Diakissa pedagoginen käsikirjoitus on haluttu tuottaa välineeksi kaikenlaisiin toteutuksiin – sekä verkossa, kampuksella että niiden yhdistelminä. Pedagogisessa käsikirjoituksessa tulee näkyviin opintojakson kontaktipisteet, joissa opiskelija tapaa reaaliaikaisesti opettajan ja muita opiskelijoita. Samalla jäsennetään sitä, millaista aktiivisuutta ja itsenäistä opiskelua opintojakso edellyttää opiskelijalta sen eri vaiheissa.

Erityisen tärkeäksi Diakissa on koettu itsenäisesti etenevien verkkokurssien pedagoginen käsikirjoittaminen. Kun opettaja ei välttämättä kohtaa opiskelijaa reaaliaikaisesti opintojakson aikana lainkaan, pedagogisen käsikirjoituksen avulla varmistetaan oppimisprosessin selkeä ja saumaton eteneminen. Lisäksi suunnitellaan sitä, miten opiskelijalla säilyy kokemus ohjauksesta ja vuorovaikutuksesta, vaikka opettajat ovat laatineet opiskelumateriaalin etukäteen.

Pedagogisen käsikirjoituspohjan suunnittelua ovat ohjanneet Diakin pedagogiset valinnat sekä Diakin visio. Dialoginen muutospedagogiikka, joka kuvaa Diakin tapaa toteuttaa opetusta ja ohjata oppimista, lähestyy oppimista osallistumisena, tiedonhankintana ja tiedon luomisena, jotka yhdessä tuottavat muutosvalmiutta.Diakin visio arvostetuimpana kohtaamisen korkeakouluna korostaa erityisesti vuorovaikutusta, dialogia ja yhteisten merkitysten luomista.

Diakin lehtorit ovat kokeneet dialogiseen muutospedagogiikkaan liittyvien oppimisen metaforien konkretisoinnin omien opintojaksojensa toteuttamisessa osittain hankalaksi. Käsikirjoituksella on haluttu tukea Diakin vision ja pedagogisten valintojen tuomista käytäntöön. Tämän vuoksi siinä on korostettu erityisesti osallistumista, dialogia ja opiskelijan aktiivista osallisuutta.

Oppijakeskeisyyden ja opiskelijahyvinvoinnin korostus näkyy ja kuuluu myös Diakin vaikuttavassa hanketyössä. YTYÄ opiskeluun – yhteisöllisyyttä ja tukea tarpeeseen -hanketta toteutetaan yhdessä opiskelijakunta O’Diakon kanssa. Pian päättyvässä Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa keskitytään opiskelijan hyvinvointiin ja kohtaamisiin. Yksi osa opiskelijahyvinvoinnin tukemista on pedagogisen suunnittelun kehittäminen. Oppimisen taitoja ja hyvinvointia ei voi erottaa toisistaan. Diakilainen pedagoginen käsikirjoitus on tukitoimi myös opiskelijoiden hyvinvoinnille.

Osallisuus korostuu Diakissa paitsi pedagogiikassa myös työkulttuurissa. Pedagogisen käsikirjoituksen pohja on tehty jatkuvasti kehittyväksi. Jokainen diakilainen saa vaikuttaa siihen, ja kehittämisen ja kommentoinnin väylä on jatkuvasti auki. Viime keväänä ensimmäistä versiota hyödynsivät ja kehittivät verkkomentorit sekä uusia toteutuksia valmistelleet lehtorit.

Opiskelija kuljettajan paikalla, pedagoginen käsikirjoitus konepellin alla

Vaikka pedagogisen käsikirjoituksen keskiössä ovat opiskelijat ja heidän kokemuksensa, diakilainen pedagoginen käsikirjoitus on laadittu ensisijaisesti opettajien työn tueksi. Se on lehtoreiden työväline siihen, että opintojakson kokonaisuus jäsentyy opiskelijalähtöisesti. Pedagogisen käsikirjoituksen avulla lehtorit rytmittävät opiskelijan oppimista selkeiksi vaiheiksi, joihin oppimistapahtumat ja -tehtävät liittyvät.

Opintojakson sujuvan kulun taustalla on pedagoginen käsikirjoitus. Pedagogista käsikirjoitusta ei ole tarkoitus sellaisenaan julkaista opiskelijoille – se on ennemmin ikään kuin konepellin alla. Autoilijan matka kulkee sujuvasti silloinkin, kun hän ei yksityiskohtaisesti tiedä, mitä kaikkea konepellin alla tapahtuu. Opiskelijalle pedagoginen käsikirjoitus näkyy johdonmukaisena ja selkeänä opintojaksona. Oppiminen opintojaksolla on sujuvaa ja opiskelijan osaamista kehittävää.

Vaikka diakilainen pedagoginen käsikirjoitus on opettajan työkalu, Diakissa pyritään vahvistamaan sitä, että myös opiskelijalle opintojakson kokonaisuuden kulku olisi näkyvää. Pedagoginen käsikirjoitus auttaa lehtoreita tekemään opiskelijaa varten opintojakson kokonaisuutta kuvaavan taulukon, aikajanan tai infograafin. Näissä tulee näkyväksi opiskelijan kannalta olennaiset opintojakson toteutuksen keskeiset kontaktipisteet, tehtävät sekä niiden mahdollinen aikataulutus.

Horisontissa uudenlainen yhteisopettajuus ja uudistuva opetussuunnitelma

Pedagoginen käsikirjoitus on Diakissa myös väline lehtoreiden yhteistyöhön. Kun eri lehtorit opettavat samaa opintojaksoa eri toteutuksissa, on tärkeää, että opiskelijakokemus on riittävän yhtenäinen. Käsikirjoitus on toteutussuunnitelmaa tarkempi tapa jäsentää opintojakson kulkua. Erityisen paljon apua siitä voi olla yhteisopettajuudessa, kun useampi lehtori opettaa samalla toteutuksella. Pedagogisen käsikirjoituksen avulla kaikilla on jäsentynyt kuva siitä, mikä on opiskelijan polku opintojaksolla.

Pedagogisen käsikirjoituksen avulla kaikilla on jäsentynyt kuva siitä, mikä on opiskelijan polku opintojaksolla.

Pedagogisella käsikirjoituksella pyritään Diakissa tukemaan myös opintojaksojen toteutusten jatkuvuutta niissä tilanteissa, kun lehtorit vaihtuvat tai heidän työnkuvansa muuttuvat. Sen avulla tietyn opintojakson näkökulmasta uusi lehtori hahmottaa, millaisen prosessin kautta opiskelijan oppiminen ja sen tukeminen on edennyt aiemmilla toteutuksilla. Yksittäisten oppimistehtävien ohjeiden ja luentojen kappalemäärien lisäksi uudelle opettajalle jäsentyy, miten kyseisellä opintojaksolla tuetaan vuorovaikutusta ja opintojakson sujuvaa etenemistä. Pedagoginen käsikirjoittaminen voi siis helpottaa niin yhteisopettajuutta kuin uuden opettajan työtä.

Diakissa tehdään parhaillaan opetussuunnitelmauudistusta. Kun aikanaan uudistuvan opetussuunnitelman pohjalta valmistellaan uusia toteutussuunnitelmia, pedagogisen käsikirjoituksen pohja on toivottavasti tullut jo tutuksi Diakin lehtoreille. Toteutussuunnitelmien rinnalle voidaan laatia pedagogiset käsikirjoitukset, jotka selkiyttävät ja konkretisoivat toteutussuunnitelmaa. Käsikirjoitus rohkaisee opettajaa pedagogiseen, opiskelijakeskeiseen suunnitteluun ja tilkitsee suunnittelun sudenkuoppia. Pedagogisen käsikirjoituksen pohja voi tukea niin tutkintotavoitteisessa oppimisessa kuin jatkuvassa oppimisessakin, kun toteutussuunnitelmia uudistetaan vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa.

Lähteet

Alasalmi, T. (2021). Pedagoginen käsikirjoitus ja oppimismuotoilu. Teoksessa S. Leiding, & E. Tapio. (toim.) Samassa verkossa: näkökulmia äidinkielen ja kirjallisuuden verkko-opetukseen. Äidinkielen opettajain liitto. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505484/AlasalmiPedagoginenKasikirjoitusJaOppimismuotoilu.pdf?sequence=1&isAllowed=y =>

Alanko-Turunen, M., & Alhonen, M. (2022). Korkeakoulupedagogista kehittämistyötä tekemässä – oppimisen kaarien muotoilumallin äärellä. Teoksessa K. Mäki, & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.) Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7 / 2022. s. 126-141. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756306/HH_korkeakoulupedagogiikka_screen_sis.pdf?sequence=1&isAllowed=y) 

Honkanen, E., Nikander, L., Postareff., L. & Isacsson A. (2022) Pedagogisia ratkaisuja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.) Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7/2022. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2022-08/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf 

Huuhtanen, A. 2019. Verkko-oppimisen muotoilukirja. Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. Aalto-yliopisto: Fitech Network University. https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf

Kallio, Petteri, Saarinen, Saara, Marjanen, Janne, Kurkipää, Tuuli & Siira, Hanna (2018). Jotta jokainen voisi oppia: Pelikirja. Helsinki: HAUS Kehittämiskeskus Oy. https://indd.adobe.com/view/6a6a8357-a59a-493c-8700-589189bc1dc3

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen –arviointi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), julkaisut 22:2023.

Marstio, T. (2020). Verkko-opinnon muotoilu: Käsikirja. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf?sequence=5&isAllowed=y =>

Marstio, T. (2021) Oppimisen muotoilu oppijalähtöisen kehittämisen ytimessä. Teoksessa T. Marstio (toim.) Pedagogista uudistumista oppimisen muotoilun avulla. Laurea-julkaisut 173. s. 10-35. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505722/Laurea%20Julkaisut%20173.pdf?sequence=2

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144664