Keitä ne on ne nuoret hoivaajat?
Tiedämmekö, kuka on nuori hoivaaja? Onko meillä Suomessa nuoria hoivaajia? Onko sinun lähelläsi nuori hoivaaja? Nuoria hoivaajia on verrattain paljon, mutta tieteellistä tutkimusta aiheesta on vielä vähän.
Nuoria hoivaajia eli nuoria omaishoitajia ovat ne nuoret, jotka huolehtivat läheisistään säännöllisesti ja oleellisesti. Hoivaaminen voi liittyä konkreettisiin arkitoimiin tai perheen tilanteen kannattelemiseen monella osa-alueella. Nuori saattaa joutua ottamaan vastuunkantajan roolin perheessään tai läheispiirissään.
Nuoria hoivaajia yhä enemmän
Kansainväliset tutkimukset paljastavat, että länsimaissa jopa 8 prosentilla 18-vuotiaista ja sitä nuoremmista lapsista on hoitovelvollisuuksia läheisistään esimerkiksi fyysisen tai henkisen sairauden, päihdeongelman tai muun terveyshaasteen vuoksi. Nuoren hoivaajan tilanteessa oleva lapsi tai nuori, läheiset tai perheen kanssa toimivat ammattilaisetkaan eivät aina tunnista tilannetta, vaan sitä pidetään luonnollisena, perhe-elämään kuuluvana asiana. Kuitenkin läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien hoivatehtävien on osoitettu olevan yhteydessä nuorten hoivaajien koulutukseen, terveyteen, hyvinvointiin sekä heidän sosiaalisiin oloihinsa ja työllistymismahdollisuuksiinsa.
Kansainvälisesti nuorten hoivaajien tilannetta ja haasteita on alettu tutkia viime vuosina enenevästi.
Kansainvälisesti nuorten hoivaajien tilannetta ja haasteita on alettu tutkia viime vuosina enenevästi. Tutkimus on keskittynyt sosiaalipuolelle. Suomessa tutkimus on ollut vähäistä. Alisa-projekti toteutti yhdessä Sote-akatemian, Osaamispuu®-verkkoalustan ja Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – Finfamin kanssa nuoria hoivaajia tukevan projektin, jonka tuotoksena on saatavilla Nuoret hoivaajat -opintojaksot kiinnostuneille.
Opintojaksokokonaisuus on kolmeosainen ja se on saatavilla Digicampuksen Moodlessa ja avoimessa yliopistossa. Opintojaksot saattavat olla hyödynnettävissä Diakin eri opintojaksoilla sote- ja kirkon aloilla. Finfami on tuottanut aiheesta muutakin materiaalia, kuten esimerkiksi Huolikortit, joiden avulla nuorten huolia ja tilannetta voi olla helpompi lähestyä – muidenkin nuorten kuin varsinaisten nuorten hoivaajien.
Tarvetta lisätutkimukselle
Kansainvälinen tutkimus, jota on vähäisesti, osoittaa, että nuoria omaishoitajia on joka maassa, ja lisätutkimusta tarvitaan kiireesti. Tarkasteluni mukaan suomalaista tutkimusta aiheesta on erityisen vähän. Suomessa vuonna 2019 tehtyyn kouluterveyskyselyyn perustuvan ei-tieteellisen kuvailevan raportin mukaan Suomessa on tuhansia hoitovastuullisia lapsia ja nuoria, ja he kohtaavat enemmän haasteita kuin heidän ikätoverinsa. Esimerkiksi hoitovelvollisten nuorten koettu terveys näytti olevan heikompi. Hoitovastuiden vaikutukset suomalaisiin lapsiin ja nuoriin ja heidän elämäänsä on tarpeen paljastaa.
Yksilötasolla voidaan havaita tunnistamatonta inhimillistä kärsimystä, jolla on myös sosiaalisia vaikutuksia koulutukseen pääsyyn, opintojen suorittamiseen, ammatinvalintaan tai syrjäytymiseen. Kaikki mahdolliset syrjäytymiseen vaikuttavat syyt on selvitettävä. Yksi syy syrjäytymiseen voi olla lapsena ja nuorena koettu hoitovastuu. Suomen kansallisesta tilanteesta nuorten hoivaajien kohdalta on tärkeää saada lisää tietoa, koska tähän asti tutkimusta aiheesta on vähän. Hoivaamiseen liittyy sekä myönteisiä että kuormittavia seikkoja – hoivan molemmat puolet on hyvä tunnistaa ja tiedostaa. Tarvitsemme syvempää tietämystä aiheesta tukirakenteiden ja interventioiden kehittämiseen jatkossa.
Jatkan nuorten hoivaajien tilanteen tutkimista Suomessa väitöskirjatutkimuksessani, jota teen Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkimus tarjoaa uutta laajamittaista tietoa ja syvää käsitystä nuorten omaishoitajien elämästä. Tietoa hyödynnetään jatkossa tukirakenteiden ja interventioiden kehittämisessä tälle suurelta osin tuntemattomalle ja alipalvellulle nuorten ryhmälle.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144666