Diakin asioimistulkkikoulutuksesta oikeustulkkirekisteriin – eettisesti kohtaamalla

Suomeen perustettiin vuonna 2016 oikeustulkkirekisteri täyttämään EU-direktiivin (2010/64/EU) velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioilla pitää olla pätevien oikeustulkkien rekisteri. Direktiivi koskee vain rikosoikeudellisia menettelyitä, mutta Suomessa pidettiin tärkeänä, että rekisteröity oikeustulkki voi tulkata myös siviilioikeudellisissa asioissa sekä esimerkiksi puhutteluissa ja kuulusteluissa Poliisissa, Tullissa, ja Rajavartiolaitoksessa. Käytännössä myös muut viranomaiset, kuten Maahanmuuttovirasto (Migri), voivat tukeutua oikeustulkkirekisteriin ammattitaitoisia tulkkeja hakiessaan.

Diakin tulkki (AMK) -tutkinnon on suorittanut tähän mennessä yli 140 henkilöä, joilla on ollut 11 eri tulkkauskieltä. Koulutuksessa on tällä hetkellä 90 opiskelijaa, joilla on kaikkiaan 12 eri tulkkauskieltä.

Oikeustulkkirekisteri viranomaisten ja yksityishenkilöiden käyttöön

Rekisteröityjä oikeustulkkeja on tällä hetkellä yli 150, ja tulkkauskielinä heillä on lähes 30 eri kieltä. Rekisteriin hyväksytyistä oikeustulkeista vajaat puolet ovat suorittaneet oikeustulkkirekisteriä koskevan lain ja asetuksen edellyttämät oikeustulkkauksen opinnot korkeakouluopintoina (Laki oikeustulkkirekisteristä 2015/1590; Valtioneuvoston asetus oikeustulkkirekisteristä 2016/177). Diakista valmistuneita tulkkeja on hyväksytty useita kymmeniä oikeustulkkirekisteriin.

Oikeustulkkia tarvitseva viranomainen tai yksityishenkilö voi etsiä tulkkia oikeustulkkirekisterin hakupalvelusta. Oikeustulkkirekisteriä ylläpitää Opetushallitus, ja oikeustulkin merkitsemisestä rekisteriin päättää sen yhteydessä toimiva Oikeustulkkirekisterilautakunta.  Diakilla on tulkkien kouluttajana edustus Oikeustulkkirekisterilautakunnassa.

Oikeustulkkauksen koulutustarjonta

Suomessa tulkki voi hakeutua oikeustulkkirekisteriin vain, jos hän on suorittanut laissa ja asetuksessa säädetyt oikeustulkkauksen opinnot. Joissakin muissa maissa sen sijaan järjestetään auktorisointikokeita oikeustulkeille, jolloin koulutuksen rooli ei korostu samalla lailla.

Oikeustulkkirekisteriin voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut joko toisen asteen tutkintona oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon tai rekisteriä koskevassa laissa ja asetuksessa säädetyt vähintään 35 opintopisteen oikeustulkkauksen opinnot. Näihin opintoihin kuuluvat niin Suomen oikeusjärjestelmään, eri oikeudenalojen lainsäädäntöön ja käsitteistöön sekä viranomaismenettelyihin perehdyttäviä opintoja kuin myös oikeustulkkaustilanteiden tulkkausmenetelmien ja -teknisten keinojen sekä oikeustulkkauksessa vaadittavan työkielten hallinnan opintoja.

Lain vaatimusta vastaavia opintokokonaisuuksia tarjoavat tällä hetkellä Diak osana puhuttujen kielten asioimistulkkauksen tulkki (AMK) -tutkintoa sekä Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto käännöstieteen maisterivaiheen opintoina. Nämä opintokokonaisuudet ovat siten kaikki korkeakouluopintoja. Laissa mainitun oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon järjestää Tampereen aikuiskoulutuskeskus. Tulkki hyväksytään rekisteriin yhdellä kieliparilla kerrallaan koulutuksensa perusteella.

Diakin tarjoama viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen tulkki (AMK) -tutkinto on sisällöltään ja rakenteeltaan erilainen kuin puhuttujen kielten tulkki (AMK) -tutkinto, eikä se sisällä oikeustulkkauksen opintoja. Ne viittomakielen tulkeiksi valmistuneet, jotka haluavat saada oikeustulkin pätevyyden, ovatkin suorittaneet oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen (40 op). Tämänkin koulutuksen järjestämisessä Diakilla on ollut keskeinen rooli.

Puhevammaisten henkilöiden tulkkaukseen suuntautuneille tulkki (AMK) -tutkinnon suorittaneille ei ole toistaiseksi järjestetty lain vaatimaa oikeustulkkauksen opintokokonaisuutta. Diakissa tällaisen koulutuksen tarve on tiedostettu arviointi-, juurrutus- ja jatkuvuusprosessissa Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen OKM:n eritysavustuksen päättyessä vuonna 2023.

Diakin tulkki (AMK) -tutkinto ja oikeustulkkirekisteri

Diakissa koulutetaan Suomen ainoana korkeakouluna maahanmuuttajakielten asioimistulkkeja. Diakin asioimistulkkauksen koulutuksesta valmistuneet ovat voineet hakeutua tutkintotodistuksellaan oikeustulkkirekisteriin vuodesta 2018 lähtien.

Diakin asioimistulkkauksen opinto-ohjelma on kattava. Koulutuksen kesto on 3,5 vuotta, ja opetussuunnitelma on jaettu lukukausittain eri aihepiireihin. Ensimmäisen lukukauden aikana keskitytään opiskelutaitojen kartuttamiseen ja tulkkauksen perusasioihin perehtymiseen. Tämän jälkeen tulevien lukukausien aikana tutustutaan asioimistulkkeja tyypillisesti työllistäviin erikoisaloihin, jotka ovat kasvatus- ja opetusala, sosiaaliala, terveysala, maahanmuuttoala sekä poliisi- ja oikeusala. Viimeisen lukukauden aikana hiotaan vielä tulkkaustaitoja ja syvennetään asioimistulkin yleistä ammatillista osaamista.

Diakin asioimistulkkauksen opinto-ohjelma on kattava.

Opinnot koostuvat teoriaopinnoista, omien työkielten ja viestinnän kursseista sekä tulkkausharjoituksista. Kaikissa näissä painopisteenä on kulloinkin vuorossa oleva erikoisala. Oikeustulkkirekisteriin pääsemiseksi merkitykselliset opinnot asioimistulkin koulutusohjelmassa liittyvät poliisi- ja oikeusalaan sekä maahanmuuttoalaan.

Poliisi- ja oikeusalan opintojaksot

Poliisi- ja oikeusalan kursseilla perehdytään Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen sekä oikeuslaitoksen toimintaan ja niihin liittyviin tulkkaustilanteisiin. Opintojen aikana otetaan haltuun esimerkiksi rikosprosessin eri vaiheet rikosilmoituksesta mahdollisen tuomion antamiseen. Myös riita-asioiden ja hakemusasioiden prosessit ja erityispiirteet tulevat opiskelijoille tutuiksi. Lisäksi harjoitellaan perheoikeuteen liittyviä tulkkaustilanteita.

Opettajien ohjaamien opintojaksojen lisäksi opiskelijat suorittavat viiden opintopisteen harjoittelujakson, jonka aikana on tarkoitus syventää osaamista tulkkaamisesta edellä mainituilla aloilla. Opiskelijoita kehotetaan hakeutumaan käräjäoikeuteen seuraamaan istuntoja — joko tulkattuja tai ei-tulkattuja. Oikeudenkäyntien seuraaminen muussa kuin tulkin roolissa antaa usein paremmat mahdollisuudet havainnoida oikeussalin tapahtumia kokonaisvaltaisesti: Millaista fraseologiaa istunnoissa kuulee? Miten istunto etenee? Miten eri osapuolet sijoittuvat saliin? Jos oikeudenkäynnissä on tulkkaus, miten tulkki toimii? Mitä tulkin on huomioitava eettisyyden näkökulmasta?

Maahanmuuttoalan kursseilla painottuvat turvapaikka-asiat

Maahanmuuttoalan kursseilla perehdytään yleisesti Suomen maahanmuuttohallintoon ja -politiikkaan. Opiskelijoiden on tärkeää tuntea maahanmuuttoalan toimijat sekä tietää, millaisia vuorovaikutustilanteita ja millaista terminologiaa tulkille voi tulla vastaan, kun hän saa toimeksiannon joltain maahanmuuttoalan toimijalta.

Opintojakson pääpaino on Migrin erilaisissa tulkkaustilanteissa. Valtaosa opintojaksosta on varattu turvapaikkapuhuttelutulkkauksen harjoittelemiseen. Lukukauden lopussa on tapana järjestää isompi simulaatioharjoitus, jossa opiskelijat toimivat vuorotellen turvapaikanhakijan, viranomaisen ja tulkin rooleissa. Näin he pääsevät harjoittelemaan turvapaikkapuhuttelun tulkkausta mahdollisimman aidontuntuisessa tilanteessa.

Antoisaa yhteistyötä viranomaisten kanssa

Diakin poliisi- ja oikeusalan sekä maahanmuuttoalan opintojaksoilla tehdään tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Opetukseen kuuluu muun muassa Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Tuomioistuinviraston sekä Migrin asiantuntijoiden luentoja. Luennoilla varataan aina aikaa myös keskustelulle ja opiskelijoiden kysymyksille. Usein niissä nousee esiin eettisiä näkökohtia.

Yhteistyö viranomaisten kanssa on hedelmällistä niin opiskelijoiden kuin lehtoreiden kannalta. Lehtorit saavat näin työelämästä ajankohtaista tietoa tulkkeihin kohdistuvista odotuksista ja osaamisvaatimuksista, minkä ansiosta pystymme ottamaan nämä asiat huomioon opinnoissa. Toisaalta voimme omasta puolestamme edistää tulkkien ja tulkkeja käyttävien viranomaistahojen keskinäistä ymmärrystä ja antaa vinkkejä siihen, miten viranomaisen edustaja voi omalla toiminnallaan varmistaa toimivan tulkkauksen.

Eettisyyden ja kohtaamistaitojen merkitys

Poliisi-, oikeus- ja maahanmuuttoalalla käsitellään usein hyvin arkaluonteisia ja tulkkejakin kuormittavia asioita. Opintojaksoilla on siksi tärkeää keskustella myös siitä, miten tulkin pitäisi toimia eri tilanteissa pysyäkseen samaan aikaan sekä neutraalina että empaattisena. Tulkin on tunnettava ja ymmärrettävä tulkkien ammattisäännöstöt. Yksi hyvä työkalu tähän ovat Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Oikeustulkin etiikka -säännöt, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2021. Säännöissä tiivistetään oikeustulkin oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien eettiset ja vuorovaikutukseen liittyvät näkökohdat.

Oikeusvaltiossa myös vakavimpiin rikoksiin syyllistyneillä on oikeus puolustukseen — tähän on tulkinkin sitouduttava omassa työssään.

Tulevia tulkkeja on hyvä herätellä vuorovaikutusta edistäviin ja/tai sitä heikentäviin seikkoihin. Pääsääntönä on aina se, etteivät tulkin omat asenteet, vakaumus ja mielipiteet saa näkyä ulospäin tai vaikuttaa tulkkaukseen. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten esimerkiksi olemus, eleet ja ilmeet näkyvät muille ja miten muut saattavat ne tulkita. Tulkille ei varmasti ole helppoa pysyä neutraalina vaikkapa rikosasiassa, jossa on kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lehtorina joutuukin monesti pohtimaan, miten voisi parhaiten opettaa neutraaliutta niin, ettei opiskelijoista tulisi tulkkeina täysin ilmeettömiä ja tunteettoman oloisia.

Monet opiskelijat työskentelevät asioimistulkkeina, joten heillä on opetustilanteissa erilaisia kokemuksia jaettavana ja kysymyksiä kysyttävänä. Onkin tärkeää antaa tilaa opiskelijoiden pohdinnoille. Samalla on kuitenkin korostettava, että salassapitovelvollisuus koskee myös näitä keskusteluja. Usein opiskelijoiden kysymykset tai kummastuksen aiheet liittyvät juuri siihen, mitä jossain hankalassa tilanteessa olisi voinut tai pitänyt tehdä. Myös haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien huomioiminen tulkkauksessa mietityttää.

Tällaiset tilanteet ja kysymykset eivät aina ole opettajalle helppoja. Joskus voi vain todeta, että eettisyyden näkökulmasta katsottuna seuraavalla kerralla on ehkä parempi olla ottamatta vastaan toimeksiantoja, joita tulkki ei omien tunteidensa ja näkemystensä vuoksi pysty hoitamaan täysin ammattimaisesti.

Oikeusvaltiossa myös vakavimpiin rikoksiin syyllistyneillä on oikeus puolustukseen — tähän on tulkinkin sitouduttava omassa työssään. Eettisyys ja eettisen kohtaamisen taidot astuvat siis jälleen kuvaan. Siksi niitä on tärkeää sisällyttää myös tulkkikoulutukseen.

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32010L0064

Opetushallitus (i.a.). Oikeustulkkirekisteri. Saatavilla 15.11.2023  https://www.oph.fi/fi/palvelut/oikeustulkkirekisteri

L 1590/2015. Laki oikeustulkkirekisteristä 17.12.2015/1590 . https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151590

A 177/2016. Valtioneuvoston asetus oikeustulkkirekisteristä  17.3. 2016/177.  https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160177

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (2026).  Oikeustulkin etiikka. https://www.sktl.fi/@Bin/952493/%20Oikeustulk.16.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144678