Eettisen kohtaamisen taitoja etsimässä tulkkauksen opetuksessa

Turvapaikanhakijan kohtaaminen eettisesti on erottamaton osa paitsi viranomaisten myös turvapaikkapuhutteluja tekevän tulkin työtä. Mitä eettisyys tarkoittaa tulkin näkökulmasta tässä asiayhteydessä? Miten eettisen kohtaamisen merkitystä ja taitoa voi opettaa? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Koulutusta turvapaikkapuhuttelujen tulkeille ja tulkkauksen käsittelyjärjestelmä (KOTU) ‑hankkeessa.

Mitä eettisyys tarkoittaa asioimistulkkauksessa ja sen opettamisessa?

Sana ”eettisyys” nousee esiin monissa eri tilanteissa asioimistulkkauksen alalla. Usein asiaa lähestytään ammattietiikan näkökulmasta. Tämä näkökulma on oletettavasti aika selkeä kokeneelle tulkille ja tulkkauksen opettajalle.  Tulkkien tukena on muun muassa asioimistulkin ammattisäännöstö, joka toimii monella tavalla ohjenuorana niin tulkkiopiskelijalle kuin opettajalle ja jota jokaisen ammattitulkin olisi syytä noudattaa.

Eettisiä sääntöjä, eli ammattietiikkaa, voi opettaa yksinkertaisimmillaan niin, että käydään opiskelijoiden kanssa kohta kohdalta läpi edellä mainittu säännöstö, avataan sääntöjä erilaisten käytännön esimerkkien avulla ja keskustellaan opiskelijoiden omista kokemuksista. Esillä ovat esimerkiksi salassapitovelvollisuus ja tulkin esteellisyys, jotka ovat melko selkeitä. Näistä on myös melko helppoa antaa konkreettisia esimerkkejä.

Vuorovaikutustaidot eettisen kohtaamisen ytimessä

Eettisten näkökohtien opettaminen muuttuu astetta haasteellisemmaksi, kun pureudutaan syvemmin tulkin rooliin. Tulkin pitäisi olla neutraali ja ammattimainen mutta samalla empaattisesti läsnä. Mihin raja vedetään? Vaikka tulkki on neutraali, hänen ei tarvitse eikä pidäkään olla kuin robotti, joka mekaanisesti toistaa toisella kielellä juuri kuulemansa asian. Tulkki ei kuitenkaan saa liikaa näyttää omia tunteitaan tai ”mennä mukaan” muiden osapuolten tunteisiin.

Tulkkaustilanteessa vaaditaankin hyviä vuorovaikutustaitoja, jotka ovat eettisen kohtaamisen ytimessä. Jokaisen tulkin on hyvä tiedostaa, miten eleet, ilmeet ja äänenpainot voivat värittää viestiä ja tuoda ilmi tulkin omia asenteita, jotka eivät saa näkyä tulkkauksen aikana. Hyvä katsekontakti kaikkiin tulkkaustilanteen osapuoliin, tulkin sijoittautuminen osapuolten väliin puolueettomuuden korostamiseksi ja oman olemuksen tietoinen hallinta ovat olennaisia.

Vuorovaikutustaidoista voi antaa yleisesti vinkkejä opiskelijoille, ja opettaja voi myös opetustilanteessa antaa suoraan palautetta opiskelijalle, jos kyseisissä taidoissa on parannettavaa. Vertaispalaute on hyvä työkalu oppimisen edistämiseen.

Eettinen kohtaaminen turvapaikkapuhutteluissa

Tulkkauksessa ja ylipäätään monikulttuurisissa kohtaamisissa eettisyyteen yhdistyvät myös kulttuuriset tekijät. Ei siis riitä, että tulkki ymmärtää yleisellä tasolla, mitä hän voi olemuksellaan, ilmeillään ja eleillään viestiä ­– joskus tahattomasti. Tulkin täytyy myös osata tunnistaa tietyille kulttuureille ominaisia sanattoman kommunikoinnin keinoja, tulkita niitä oikein ja välittää ne puhujan tarkoittamalla tavalla toisen kulttuurin ja kielen edustajalle. Kulttuurinen ymmärrys edesauttaa esimerkiksi viranomaisen ja turvapaikanhakijan eettistä kohtaamista ja vuorovaikutusta, koska näillä kahdella osapuolella ei ole yhteistä kieltä.

Turvapaikanhakijoina on usein haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joiden koko elämään tuleva turvapaikkapäätös vaikuttaa.

Turvapaikanhakijoina on usein haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joiden koko elämään tuleva turvapaikkapäätös vaikuttaa. Turvapaikkapuhutteluissa käsitellään lisäksi turvapaikanhakijan kannalta erittäin arkaluonteisia asioita.

Turvapaikkapuhuttelu on stressaava tilanne turvapaikanhakijalle mutta myös paikalla olevalle tulkille. Kaiken stressin keskellä pitäisi hallita turvapaikka-asioihin liittyvä viranomaisprosessi, tulkattavat kielet ja tulkkaustekniikka sekä tuntea oikeat toimintamallit. Tulkin pitää myös voida tulkata hankalia asioita, vaikka ne olisivat hänestä järkyttäviä tai hänen omassa kulttuurissaan tabuja. Jos tulkki ei kykene tähän, hänen on toimittava eettisesti oikein eli ilmoittaa, ettei voi hoitaa toimeksiantoa.

Turvapaikkapuhutteluissa on tärkeää luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jotta hakija uskaltaa kertoa kaikki hankalatkin asiat, jotka vaikuttavat tulevaan päätökseen. Monet turvapaikanhakijat eivät lähtökohtaisesti luota viranomaiseen mahdollisten aiempien huonojen kokemusten takia. Tulkki on siten avainasemassa viranomaisen ja turvapaikanhakijan luottamuksen edistämiseksi. Eettinen kohtaaminen astuu tässäkin kuvaan.

Kohtaamisen opettaminen lähikontaktissa ja etäyhteydellä

Lähiopetuksessa, eli silloin, kun opiskelijat ja opettajat ovat samassa tilassa, opettaja voi ilmentää eettistä kohtaamista myös omalla toiminnallaan. On tärkeää kohdata jokainen opiskelija yksilönä ja antaa opiskelijoille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Kun opiskelijat voivat esittää kysymyksiä ja kertoa mahdollisista hankalista tulkkaustilanteista, niitä päästään pohtimaan yhdessä. Kaikki tämä onnistuu myös etäopetuksessa, mutta kuvaruudulla on tapana joko korostaa tai vaimentaa tiettyjä sanattoman viestinnän osa-alueita.

KOTU-hankkeessa turvapaikkapuhuttelujen tulkeille suunnattu koulutusmoduuli on tarkoitus suorittaa verkkoalustalla ja omassa tahdissa. Miten eettisyyttä opetetaan verkkoympäristössä? Tämä kysymys on esitettävä myös KOTU-hankkeen työskentelyssä.

Etiikkaa opitaan käytännön tehtävillä ja reflektoimalla

Uusimmat oppimisteoriat painottavat reflektointia osana oppimisprosessia. Tähän näkemykseen on hyvin helppo yhtyä etenkin tulkkauksen ja eettisen kohtaamisen teemojen kohdalla. KOTU-hankkeessa luotavalle koulutusalustalle tulee erillisiä osioita, joissa kussakin käsitellään turvapaikkapuhutteluun ja niissä tulkkaamiseen liittyviä kysymyksiä. Olisikin hyvä, että eri osioissa annettaisiin opiskelijalle mahdollisuus pohtia juuri oppimaansa.

Tulkin etiikan omaksumisessa voisivat toimia parhaiten käytännön esimerkit, kuten erilaiset videot, joilla tulkin eettistä toimintaa havainnollistetaan mallitilanteiden avulla. Videoilla voisi olla tilanteita, joissa tulkki toimii ensin eettisen kohtaamisen näkökulmasta ”väärin” ja sitten ”oikein”. Videoihin olisi hyvä liittää niin kutsuttaja reflektointitehtäviä. Niissä koulutusta suorittava tulkki pohtii, miten tulkin asenne näkyi ensimmäisessä videopätkässä ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta se ei näkyisi.

Esittäytyminen tukee turvapaikkapuhuttelun ilmapiiriä

Yksi konkreettinen teko turvapaikkapuhuttelua tukevan ilmapiirin luomiseksi ja tulkin neutraaliuden osoittamiseksi on se, että tulkki esittäytyy tilanteen aluksi. Esittäytyminen on periaatteessa tulkin vastuulla. Tähän on olemassa valmis kaava, joka kattaa esimerkiksi tulkin puolueettomuuden ja salassapitovelvollisuuden ja jossa kerrotaan, että tulkin on tulkattava kaikki, mitään poistamatta tai mitään asiaankuulumatonta lisäämättä. Jokaisen tulkin on syytä opetella ulkoa esittäytymisen kaava, jotta hän voi kiinnittää huomiota varsinaiseen kohtaamiseen.

KOTU-hankkeessa kehitettävälle koulutusalustalle tulee ohjeet tulkin esittäytymistä varten. Kun tulkkia ohjataan samalla kiinnittämään huomiota vuorovaikutuksellisiin seikkoihin, voisi ajatella, että tulkit hoitavat oman osuutensa eettisten kohtaamisten varmistamisessa vielä aiempaa paremmin.

Hanke antaa tilaisuuden pohtia kohtaamista ja eettisyyttä tulkin ja tulkkauksen koulutuksen näkökulmasta. Loppujen lopuksi oppijoina eivät siis ole ainoastaan koulutuksen suorittavat tulkit vaan myös koulutuksen kehittäjät.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144675