Kielituutorointi tulkkausopintojen tukena

Hanke on jalkautunut nuorten pariin oppilaitoksiin ja järjestänyt koulutustilaisuuksia, joiden toteutuksessa Diakin asioimistulkkiopiskelijat ovat toimineet kielellisenä linkkinä hankehenkilöstön ja vieraskielisten nuorten välillä. Hanke tarjoaa harjoittelumahdollisuuden opintonsa alkutaipaleella oleville tulkkiopiskelijoille, joilla ei ole vielä kokemusta tulkkina toimimisesta. Harjoittelun keskiöön on nostettu tulkkiopiskelijoiden kielitaito, jota hyödynnetään hankkeessa kehitetyn kielituutorointimallin avulla.

Vahva kielitaito luo pohjan tulkkaukselle

Tulkkaustaitojen vielä puuttuessa tulkkiopiskelijan tärkein työkalu on kaksi työkieltä, jotka opiskelija hallitsee erittäin hyvin. Hyvästä kielitaidosta huolimatta toisen tuottaman puheen prosessointi ja ymmärtäminen on vaikeaa varsinkin, jos käytetty sanasto on hankalaa tai aihepiiri vieras. Kielituutoroinnin avulla tulkkiopiskelija harjoittelee ohjatussa ympäristössä työkieltensä kuullun ymmärtämistä, sisällönanalyysiä ja suullista tuottamista ennen varsinaisten tulkkaustaitojen kehittämistä. Malli hankkeessa pilotoituun kielituutorointiin on syntynyt omakielisen ohjauksen (esim. Udo & Toivonen, 2016) ja vertaisohjauksen (esim. Pakolaisapu, 2021) periaatteita yhdistellen.

Kielituutoroinnin perusajatuksena on välittää alkuperäinen viesti toisella työkielellä ilman ammattimaisessa tulkkauksessa vaadittavaa teknistä taitoa tai tarkkuusvaatimusta.

Kielituutoroinnin perusajatuksena on välittää alkuperäinen viesti toisella työkielellä ilman ammattimaisessa tulkkauksessa vaadittavaa teknistä taitoa tai tarkkuusvaatimusta. Tärkeintä on se, että tulkkiopiskelija ymmärtää kuulemansa viestin, analysoi siitä olennaisen sisällön ja välittää sen omin sanoin toisella työkielellään kuulijoille.

Tulkkaus on vaativa taitolaji

Kielituutoroinnin avulla vahvistettuja kuullun kielen ymmärtämis- ja prosessointitaitoja hyödynnetään, kun opiskelija siirtyy varsinaisiin tulkkausharjoituksiin. Tulkkaus on vaativa vuorovaikutuksen menetelmä, jossa tulkista riippumattomat ulkoiset olosuhteet yhdistyvät aivojen lukuisiin päällekkäisiin kognitiivisiin toimintoihin. Ne tekevät tulkkeen tuottamisesta teknisesti vaativan ja lähimuistia voimakkaasti kuormittavan tekniikan.

Tulkki kuuntelee ja analysoi lähtötekstin sisällön painaen ajatuskokonaisuuden muistiin ja kirjaten samalla ylös yksityiskohtia. Tulkki valitsee sopivat kohdekieliset vastineet ja tuottaa tulkkeen oikeakielisesti, tarkasti ja kattavasti kohdekielelle joko perättäistulkkauksena (konsekutiivi) tai samanaikaistulkkauksena (simultaani). Tulkkaustaitoja kehitetään harjoittelemalla ensin yksittäisiä kognitiivisia toimintoja ja yhdistetään sitten kokonaisuudeksi, josta muodostuu vastaanottajalle ymmärrettävä tulke.

Kielituutorointia käytännössä

Kielituutorointiin valmistaudutaan kuten tavalliseen tulkkaustilanteeseen. Tulkkiopiskelijat perehtyvät koulutuksessa esitettävään aineistoon ja kääntävät sen toiselle työkielelleen rinnakkaistekstejä hyödyntäen. He laativat keskeisistä termeistä sanaston, jota käyttävät apunaan tuutorointitilanteessa. Yhteisillä ohjaustunneilla keskustellaan monikielisen vuorovaikutustilanteen vaatimuksista ja mietitään ratkaisuja ennakoitavissa oleviin hankaliin tilanteisiin. Tulkkauksen lehtori ohjaa opiskelijoita läpi prosessin ja yhteisissä palautekeskusteluissa jaetaan kokemuksia opitusta ja onnistumisista.

Kielituutorointi kannustaa tiimityöhön

Tulkkiopiskelijoiden kokemukset kielituutoroinnin pilottivaiheesta ovat rohkaisevia. Kielituutorointi antaa mahdollisuuden tutustua tulkin toimintaympäristöön ja kehittää työkielten taitoa ennen varsinaisten tulkkaustaitojen opettelua. Ohjatussa ympäristössä on turvallista kokeilla uutta ja oppia hallitsemaan jännitystä. Aktiivinen tulkkitiimissä toimiminen kehittää ryhmätyötaitoja ja vastuunottoa kokonaisuudesta. Kollegiaalisuus on tärkeä voimavara, sillä tulkkitiimissä voi jakaa onnistumisia ja murheita tietäen, että kaikki tiimin jäsenet ovat samassa asemassa. Kielituutorointi on oivallinen matkalippu moniulotteiseen tulkatun vuorovaikutuksen maailmaan.

Lähteet

Komulainen, P. (2021). Opas maahanmuuttaneiden vertaisryhmän ohjaajalle. Suomen Pakolaisapu. Helsinki: Trinket Oy. https://pakolaisapu.fi/wp-content/uploads/2021/06/opas-suomi-nettiin.pdf

Udo, L. & Toivonen, M. (2021). Omakielinen ohjaus – askel kohti kielellistä yhdenvertaisuutta. Teoksessa Hyväri, S. & Sahonen, P. (toim.), Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen. Virtaa ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset (s. 122-127). (Diak Työelämä 22). Tampere: PunaMusta Oy. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-378-0

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144676