Suomalaisen viittomakielen opetus verkossa – mahdollista vai mahdotonta?

Viittomakielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä ja viesti vastaanotetaan näön kautta, mutta myös taktiilisesti eli tuntoaistiin perustuen, kuten esimerkiksi kuurosokeiden henkilöiden tapauksessa. Viitotuilla kielillä ei ole kirjallista muotoa, mutta maailmasta löytyy useampiakin viitottujen kielten merkintäjärjestelmiä, kuten esimerkiksi amerikkalainen SignWriting. Suomessa merkintäjärjestelmiä ei ole otettu laajemmin käyttöön. Viittoma (vastaa sanaa puhutuissa ja kirjoitetuissa kielissä) voidaan jakaa viiteen elementtiin, kuten 1) käsimuotoon, 2) paikkaan, 3) liikkeeseen, 4) käden orientaatioon ja 5) ei-manuaalisiin elementteihin, joita ovat esimerkiksi ilmeet sekä kulmakarvojen ja suun asento.

Uuden ja vieraan kielen opettaminen verkossa

Suomalaista viittomakieltä on opiskeltu ja opetettu vieraana kielenä 1960–1970 -lukujen vaihteessa kontaktiopetuksena. Siihen aikaan viittomakielen opettajat tuskin osasivat kuvitella, että opettaa voi tulevaisuudessa myös verkkovälitteisesti.

Diakissa viittomakielen- ja puhevammaisten tulkkauskoulutusta toteutetaan monimuotoisesti. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat opiskelevat suomalaista viittomakieltä muiden opintojaksojen lisäksi kampuksella lähiopetuksessa, etänä verkon kautta sekä itsenäisesti. Suomalaista viittomakieltä on aloitettu Diakin avoimessa ammattikorkeakoulussa opettamaan verkkovälitteisesti ensimmäistä kertaa noin kymmenen vuotta sitten.

Nykyään internetistä löytää tuhansia, ellei miljoonia, erilaisia viitottuja tekstejä. Suurin osa teksteistä ei kuitenkaan sovellu opetusmateriaaliksi toisen ja vieraan kielen opiskelijoille, varsinkaan aloittelijoille. Viittomakielen opetusmateriaalia täytyy useimmiten itse rakentaa ja luoda. Materiaali siirretään pilvipalvelimiin ja videot ovat nähtävissä digitaalisessa oppimisympäristössä. Lähiopetuksessa tunnilla katsotaan videoita yhdessä ja harjoittelemme ymmärtämään sekä tuottamaan suomalaista viittomakieltä.

Ennen kuin suomalaisen viittomakielen verkkovälitteinen opetus alkaa, avaamme tietokoneen ja Zoom-ohjelman. Zoom on osoittautunut parhaaksi alustaksi viittomakielen opetukseen ja viittomakieliseen vuorovaikutukseen. Zoom mahdollistaa esimerkiksi viittomakielen tulkkien ja puhujien kiinnittämisen näkyviin gallerianäkymässä. Opetuksessa lehtori pystyy kiinnittämään itsensä kaikille näkyviin spotlight-toiminnolla. Lisäksi opiskelijat pystyvät säätämään omaa ikkunanäkymää itselleen sopivaksi. Opetuksen alkaessa toivomme, että tekniikka, kamera ja verkkoyhteys toimivat. Tämä ei ole aina itsestäänselvyys. Häiriöt verkossa tai koneella tekevät verkko-opetuksen herkästi haavoittuvaksi.

Haasteet verkkovälitteisessä opetuksessa

Verkkovälitteisessä opetuksessa viittominen ei ole täysin vapautunutta ja luonnollista, koska kamera ja näyttöruutu rajoittavat viittomista melko paljon. Käsiä ei voida levittää kameran kuvakulman ulkopuolelle, vaan viittomistila muuttuu pienemmäksi. Esimerkkinä voidaan käyttää KOIRA-viittomaa. Viittoman artikulaatiopaikka on reisi eli reiteen taputetaan kaksi kertaa. Verkossa tämä ei onnistu, ellei nousta seisomaan ja peruuteta taaksepäin näyttämään, miten KOIRA-viittoma viitotaan. Jatkossa viittoma siirtyy kämmenselkään, jota taputetaan kahdesti.

Viittomakielet ovat visuaalisia kieliä.

Viittomakielet ovat visuaalisia kieliä. Viittomilla voidaan luoda kolmiulotteisia tiloja. Kieliopillisia elementtejä tai tunnetiloja voi ilmaista yhtä aikaa, mikä tekee kielestä lausetasolla monikerroksisen. Niiden onkin usein sanottu olevan kuin 3D-kieliä. Verkossa viittomakielet näyttäytyvät useimmiten kaksiuloitteisina. Verkossa vieraan kielen opiskelijalle viittoman syvyyden (paikan kehosta nähden) ja käsimuodon tunnistaminen voi olla haastavaa ja jäädä epäselväksi. Siksi on tärkeää näyttää viittoma hitaasti, kääntymällä kameraan nähden toiseen suuntaan, jotta viittoman syvyys, viittomispaikka ja käsimuoto näkyisivät selkeästi. Verkkovälitteisessä opetuksessa videoiden katseleminen yhdessä on myös haastavampaa, sillä semioottisten resurssien käyttö, kuten esimerkiksi sormella osoittaminen, tiettyjen videoiden kohdalle on haasteellista. Lisäksi videot pyörivät jokaisella osallistujilla eri nopeudella riippuen verkkoyhteyksistä.

Viittomakielinen vuorovaikutus ei ole verkossa täysin luonnollista, sillä siitä jää pois moni viittomakielisen vuorovaikutuksen piirteet. Nämä piirteet ovat esimerkiksi erilaiset huomion herättämiset keinot, puheenvuorojen antaminen ja ottaminen esimerkiksi käsiä heiluttamalla, kosketukset sekä katsekontaktit. Nämä edellä mainitut asiat ovat tärkeä osa viittomakielistä vuorovaikutusta. Näiden asioiden opettaminen ja harjoitteleminen verkkovälitteisessä opetuksessa on hyvin haastavaa. Verkossa näitä vuorovaikutukselliset piirteet ovat erilaiset.

Lähellä ja verkossa – myös tulevaisuudessa

Suomalaisen viittomakielen verkkovälitteinen opetus ei saisi syrjäyttää lähiopetusta, sillä lähiopetuksessa opiskelijat oppivat kielen lisäksi paljon muutakin, kuten esimerkiksi kuurojen kulttuuria, historiaa ja viittomakielisen luonnollisen vuorovaikutuksen eri käytäntöjä. Muutamissa opinnäytetyössä on todettu, että opiskelijat kokevat viittomakielen opiskelun helpommaksi lähiopetuksessa kuin verkossa (ks. Kivinen, Kultanen, Liikala & Peltonen, 2023; Toura, Tervo & Valdolin, 2022). Tämä tulisi huomioida ja varmistaa, että lähiopetusta on tarjolla myös tulevaisuudessa.

Suomalaisen viittomakielen opetus verkossa on kyllä mahdollista. Siihen vaaditaan digipedagogista osaamista ja ajanmukaista opetusteknologiaa sekä katkeilematonta verkkoyhteyttä.

Lähteet

Kivinen, T., Kultanen, L., Liikala, S. & Peltonen, A. 2023. Tulkkiopiskelijoiden kokemuksia etäopetuksesta. Selvitys Turun-kampuksen viittomakielen ja puhevammaisten tulkkiopiskelijoiden kokemuksia. Opinnäytetyö. Diakonia ammattikorkeakoulu. Luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246087

Toura, E., Tervo, A. & Valdolin, E. 2022. Etäopetuksen vaikutus suomalaisen viittomakielen oppimiseen: selvitys Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksista. Opinnäytetyö. Diakonia ammattikorkeakoulu. Luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255961

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144677