Uskonto ja terveys – fokus sisällöissä ja tulevassa
Uskonto vaikuttaa monin tavoin terveyskäsityksiin ympäri maailmaa. Viime vuosikymmeninä tästä on myös keskusteltu enenevästi. Tekeillä oleva teos tuo aiheeseen uusia näkökulmia.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vaikutuspiirissä moni ehti jo tottua ajattelemaan, ettei terveydenhuoltoa tarvitse ajatella paljoakaan uskonnon tai uskontojen kannalta. Lähes kaikkialla muualla maailmassa tilanne on ollut paljolti toinen. Huomattava osa terveyssektorin toimijoista voi olla kirkkojen omistamia, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, tai muilla tavoin kytköksissä uskonnollisiin yhteisöihin tai uskolähtöisiin järjestöihin.
Muslimienemmistöisissä maissa ja esimerkiksi Intiassa vallitseva uskonto on muovannut käsityksiä terveydestä, terveydenhoidosta ja terveyden edistämisestä lukemattomin eri tavoin. Kehitysyhteistyön, pakolaisuuden, siirtolaisuuden ja ylipäänsä globaalin vuorovaikutuksen lisääntymisen myötä uskonnon ja terveyden kysymykset ovat tulleet yhä ajankohtaisemmiksi Pohjoismaissakin – herättäen samalla uudelleen kysymyksiä kristinuskon eri suuntausten vaikutuksesta länsimaisiin terveys- ja hyvinvointikäsityksiin ja -järjestelmiin.
Asiantuntijat koolla kirjoittajatapaamisessa
Viitisentoista uskontojen ja terveyden asiantuntijaa eri puolilta maailmaa kokoontui kirjoittajakonferenssiin Wake Forest -yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan Pohjois-Carolinan Winston-Salemissa 13.-17.10.2023. Yksi kutsujista oli professori emeritus James Cochrane, joka on ollut esimerkiksi African Religious Health Assets (sittemmin International Religions Health Assets) -ohjelman keskeinen perustaja Etelä-Afrikan Cape Townissa (Joint Learning Initiative on Faith & Local Communities, i.a.). Toisena keskeisenä kutsujana oli Wake Forest -yliopiston uskonnon ja kansanterveyden professori Gary Gunderson Winston-Salemin kampuksella. Gunderson on myös FaithHealth (i.a.) -järjestön varapresidentti.
Cochrane ja Gunderson ovat tekeillä olevan Handbook of Religion and Health -kirjan (Cochrane & Gunderson, i.a.) toimittajia. Olin mukana kirjan yhtenä kirjoittajana. Oma näkökulmani aiheeseen on tässä muodostunut uskonnon, terveyden ja oikeudenmukaisuuden tematiikasta (ks. aiemmista julkaisuistani esim. Päivänsalo, 2020, ja Päivänsalo ym., 2021). Siihen liittyviä kysymyksiä on tarpeen pohtia jo ”terveyden” ja ”oikeudenmukaisuuden” merkitysten tasolla, mutta yhtä lailla myös alati muuttuvien käytäntöjen tasolla. Eikä kyse voi olla lopulta vain ajattelutapojen ja käytäntöjen ymmärtämisestä, vaan myös niiden kehittämisestä.
Käsikirja vai jalkautumiskirja?
Cochrane pohti välillä, että olisiko koko kirja parempi mieltää ’käsikirjan’ sijaan ’jalkautumiskirjana’ – Footbook of Religion and Health. Onhan keskeisen tärkeää kysyä, miten nykyisenä monin tavoin sekavana maailmanaikana uskonnot voisivat osaltaan vaikuttaa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien tervehtymiseksi.
Käytännön ratkaisut on kehitettävä yhä uudestaan yhdessä yli kontekstirajojen. Omassa artikkelissani lähestyn aihepiiriä kartoittaen ensin, millaisia vaihtoehtoisia tapoja uskonnon, terveyden ja oikeudenmukaisuuden ymmärtämiseen voidaan hahmotella karkeasti. Tällainen ymmärtäminen voi puolestaan kohentaa edellytyksiämme toimia maailman parantamiseksi erilaisissa yhteistyömuodoissa. Lähestymistapani on kontekstipainotteinen: paikallisten toimijoiden käsitykset ja käytännöt muodostavat keskeisimmän lähtökohdan kehittämistyölle.
Kestävässä terveyden edistämisessä on usein kyse samalla esimerkiksi kestävän rauhan, ruokaturvan, yhteisöllisyyden, elinkeinoelämän, ekologisuuden ja ylipäänsä kestävän elämän edistämisestä – sekä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.
Makrotaso, keskeisesti mukaan lukien globaali taso, ei kuitenkaan ole häviämässä mihinkään. Koronapandemia on tästä tuorein näkyvä esimerkki. On kysyttävä, mille foorumeille uskontojen ja uskolähtöisten järjestöjen edustajat voivat tulla keskustelemaan tällaisista asioista globaalisti merkityksellisillä tavoilla.
Sopivat foorumit eivät toki mitenkään välttämättä rajoitu vain terveyteen, saati pelkkään sairaanhoitoon. Kestävässä terveyden edistämisessä on usein kyse samalla esimerkiksi kestävän rauhan, ruokaturvan, yhteisöllisyyden, elinkeinoelämän, ekologisuuden ja ylipäänsä kestävän elämän edistämisestä – sekä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.
Työskentelytavoissa fokus sisällöissä – ja tulevassa
Tavanomaisiin akateemisiin konferensseihin verrattuna tämän kirjoittajatapaamisen työskentelymenetelmät olivat huomattavan keskustelupainotteisia. Vain muutamilta kirjoittajilta oli pyydetty varsinaiset esitelmät. Selvästi suurin osa ajasta keskusteltiin niistä, vapaan kirjoittamisen tehtävien nostamista ajatuksista tai muutamista muista toimittajien valitsemista aiheista.
Vapaan kirjoittamisen tehtävissä oli annettu kysymys tai pari, joista osallistujat kirjoittivat ensin tovin seuraten ajatuksiaan mihin ne sitten veivätkin. Näin pyrittiin viemään itse kunkin omaa ajattelua ja keskustelujen myötä koko ryhmän ajattelua myös selvästi uusille urille.
Tällaisessa lähestymistavassa vältettiin rajallisen yhteisen ajan kulumista siihen, että esitelmöitäisiin osallistujille jo tutuista asioista. Samoin pyrittiin välttämään takertumista muotoseikkoihin, joita voi täsmäillä muuallakin kuin kasvokkain. Tavoitteena oli viedä ajattelua eteenpäin sekä argumentaation kannalta että ajallisesti kohti tulevaa. Tarvitsemme uusia ajatusmalleja, jotka olisivat mahdollisimman relevantteja 2020-luvun konteksteissa ja suhteessa ennakoitavissa oleviin tuleviin haasteisiin.
Lähteet
Cochrane, J. & Gunderson, G. (i.a.). Handbook of Religion and Health.
FaithHealth. (i.a.) Leadership. https://faithhealth.org/about-us/leadership/
Joint Learning Initiative on Faith & Local Communities. (i.a.). International Religious Health Assets Programme (IRHAP) at University of Capetown. https://jliflc.com/organizations/university-cape-town-irhap/
Päivänsalo, V. (2020). Justice with Health: Faith in Support of Progress across Contexts. Acta Universitatis Upsaliensis. (Full text available through DiVA)
Päivänsalo, V., A. Ahmad, G. Zachariah, & M. Stenlund (eds.) (2021). Faith-Based Health Justice: Transforming Agendas of Faith Communities. Minneapolis, MN: Fortress Press.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144681