Opinnäytetyö nostaa esille rikoksilla oireilevien tarpeet
Rikoksilla oireilu kertoo yleensä monilla elämän osa-alueilla olevista haasteista. Usein rikoksilla oireilevien on vaikea päästä avun piiriin ja saavuttaa yhteiskunnan palveluja. Konkreettisten kriminaalityölle tarkoitettujen työskentelymenetelmien kehittäminen on kuitenkin ollut vähäistä.
Rikokseen syyllistynyt ajautuu helposti pois yhteiskunnan palveluiden piiristä ja riski syrjäytymiseen kasvaa. Usein elämäntilanteessa on monia mielenterveysongelmiin, päihderiippuvuuteen tai uusintarikollisuuteen liittyviä riskitekijöitä.
Rikoksilla oireilevien auttaminen vaatii laajaa ammatillista osaamista sekä asiakasryhmän erityispiirteiden ja elämäntilanteen tuntemusta. Rikoksilla oireilevat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan auttamismenetelmissä on huomioitava asiakaslähtöisyys ja yksilölliset tilanteet. Siksi menetelmien kehittäminen vaatii innovatiivista ja tulevaisuusorientoituvaa työotetta.
Haasteita palvelujen saavutettavuudessa ja syy-seuraus-suhteiden ymmärtämisessä
Rikos on teko, joka leimaa tekijänsä. Rikoksilla oireilevilla, kuten muillakin haavoittuvassa tilanteessa olevilla, on haasteita useilla peruselämän osa-alueilla. Tällaisia voivat olla asumisen, terveydenhoidon tai taloudenhallinnan haasteet. Kuitenkin kuten meillä jokaisella, myös heillä, on unelmia ja aivan tavanomaisia elämän tavoitteita.
Rikoksilla oireilevilla, kuten muillakin haavoittuvassa tilanteessa olevilla, on haasteita useilla peruselämän osa-alueilla.
Suuri osa rikoksilla oireilevista kamppailee diagnosoimattomien ja hoitamattomien neuropsykiatristen haasteiden kanssa. Näiden haasteiden takia yhteiskunnan palvelut koetaan vaikeasti saavutettaviksi tai niiden olemassaolosta ei tiedetä, vaikka asiakas olisikin valmis vastaanottamaan palveluita.
Monilla rikoksilla oireilevilla on myös haasteita ymmärtää tekemiensä valintojen syy-seuraussuhteita. Tämä voi johtua impulsiivisesta luonteesta, päihteiden käytöstä tai neuropsykiatrisista häiriöistä, sillä ne vaikuttavat heikentävästi syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen.
Menetelmien kehittämiseen tulee panostaa
Moninainen asiakasryhmä tarvitsee asiakaslähtöistä kehittämistä ja asiakasta arvostavaa kohtaamista. Tärkeintä rikoksettomaan elämään tähtäävän työn kehittämisessä on huomioida asiakasryhmän ja yksilön erityispiirteet, sillä niiden tiedetään altistavan myös rikolliseen käyttäytymiseen. Työskentelymenetelmästä on mahdollista luoda saavutettava, jos siinä huomioidaan asiakkaan tarpeet käytännöllisyydestä ja ymmärrettävyydestä.
Ensikertalaisia rikoksentekijöitä ajatellen on ajankohtaista pyrkiä ennaltaehkäisemään uusintarikollisuutta. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää ja ajankohtaista on tehdä työtä jo rikoskierteeseen päätyneiden kanssa.
Pyrkimys rikoksettomaan elämään vaatii asiakkaan omaa motivaatiota. Kuitenkin myös yhteiskunnan asenteilla ja kriminaalityön palveluilla on keskeinen vaikutus siihen, onko asiakkaan mahdollista päästä osaksi yhteiskuntaa ja rikoksetonta elämää.
Valitettavasti rikoskierteessä jo olevat asiakkaat ovat usein tyytyneet sijaansa yhteiskunnan ulkopuolella. Siksi pienikin panostus heille räätälöityyn palveluun voi luoda merkittävää osallisuuden tunnetta ja avata toivon näköaloja.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153533
Lue lisää
- Opinnäytetyö: Veera Häkkinen & Elina Masalin (2023). Valintojen verkko – Syy-seuraussuhde-lautapeli rikoksilla oireileville. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629789
- Kehittämispainotteisena opinnäytetyönä syntyi Valintojen Verkko –lautapeli, joka avaa syy-seuraussuhteita rikoksilla oireileville. Peli antaa myös tietoa yhteiskunnan palveluista ja tuen mahdollisuuksista.
- Kehittämisprosessin aikana jalkauduttiin laaja-alaisesti asiakastyöhön. Peliä ideoitiin yhdessä Rikoksettoman elämän tukisäätiön kanssa. Saimme tärkeitä näkökulmia peliin myös seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä, vankiladiakoneilta, avovankilan vangeilta ja vartioilta, lastensuojelusta, mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä erilaisten tapahtumien kautta.
- Lautapelin tarkoituksena on toimia tietoa lisäävänä, osallistavana ja asiakaslähtöisenä työskentelymenetelmänä kriminaalityössä. Sitä on mahdollista hyödyntää työskentelytapana myös laajemmin sosiaali- ja kirkon alan työssä.