Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan – vastuullisuutta työelämään
Satakunnassa, kuten kaikissa muissakin maakunnissa, on ollut suuri tarve työnantajien tukemiseen silloin, kun palkataan vieraskielistä työvoimaa. Paikkaamalla työvoimavajetta maahanmuuttotaustaisten ihmisten avulla, voidaan kohdata haasteita, mutta saavuttaa myös molemminpuolista hyötyä.
Satakuntalaisia työnantajia työllistämisessä tukevassa Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan -hankkeessa järjestettiin rekrytointitapahtumia ja pidettiin työnhakuun liittyviä kursseja sekä cv-klinikoita. Työnantajia tuettiin monipuolisesti tarjoamalla tulkkaus ja käännöspalveluita, työn aloituksen perehdyttämistä, vapaa-ajan toimintaa ja korttikoulutuksia. Lisäksi työntekijöille opetettiin suomen kieltä työn ohessa. Hanke vahvisti työllistymiseen liittyvää keskustelua Satakunnan maahanmuuttajaverkoston työryhmän tapaamisissa.
Vastuullisuus työelämän kivijalkana
Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan -hankkeen yksi tavoitteista oli lisätä työelämän vastuullisuutta Satakunnassa. Vastuullisuudella työelämässä tarkoittaa sitä, että yritykset ja työntekijät pyrkivät toimimaan kestävällä ja eettisellä tavalla, ottaen huomioon ympäristön, talouden ja yhteiskunnan vaatimukset. Vastuullisuus voi ilmetä monin tavoin, kuten ympäristöystävällisten käytäntöjen edistämisessä, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisessa, yhteiskuntavastuullisessa toiminnassa ja läpinäkyvässä viestinnässä. Vastuullisuudessa otetaan yleensä huomioon inkluusio. Inkluusio perustuu ajatukseen monimuotoisuudesta ja siitä, että erilaiset taustat ja näkökulmat voivat rikastuttaa yhteisöjä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaaminen voi osoittaa yrityksen sitoutumista monimuotoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen. Tämä parantaa yrityksen mainetta ja brändiä.
Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on usein kielitaitoa, joka voi olla hyödyllistä yrityksen kansainvälisessä toiminnassa tai asiakaspalvelussa.
Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on usein kielitaitoa, joka voi olla hyödyllistä yrityksen kansainvälisessä toiminnassa tai asiakaspalvelussa. Maahanmuuttajataustainen tuo työyhteisöön monikulttuurisuutta ja diversiteettiä. Tämä voi tuoda uusia näkökulmia ja ideoita yrityksen toimintaan sekä edistää avoimuutta.
Vastuullisuus voidaan nähdä myös ympäristötekona: ympäristöystävällisen käytännön edistäminen näkyy muun muassa siinä, että ylläpidetään kotimaista tuotantoa siten, että tuotanto ei työvoimapulan vuoksi siirry ulkomaiseen tuotantoon. Tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon satakuntalainen tekstiiliteollisuuden toimija. Ompelijoita ei kouluteta enää Suomessa siinä määrin juuri sille ompelutekniikan alalle, jota yritys tarjoaa. Työvoimapula on yksi syy, kustannussyiden lisäksi, sille, että moni tekstiilialan yritys on siirtänyt tuotantonsa ulkomaille.
Satakunnassa on useita muitakin yrityksiä, joiden asiakkaista suurin osa on suomalaisia ja jotka haluavat ostaa Suomessa tuotettuja tuotteita. Lähituotanto on nostanut mainettaan ympäristötietouden lisääntymisen myötä. Tämä näkyy myös kesäisin kotimaisten marjojen ja vihannesten myynnissä. Moni tämän alan työntekijä on taustaltaan maahanmuuttaja, ja Suomessa suomalaiselle työnantajalle työtä tekevä henkilö.
Vastuullisuus työelämässä edistää kestävää kehitystä ja vaikuttaa myönteisesti niin yritysten kuin yhteiskunnankin toimintaan. Yritysten vastuullisuus voi myös olla kilpailuetu, kun yhä useammat asiakkaat arvostavat kestävää toimintaa ja haluavat tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. On ympäristöystävällisempää ostaa Suomessa kasvanut elintarvike kuin kuljettaa sama elintarvike toiselta puolelta maailmaa.
Vastuullisuus lisää yhteistä hyvinvointia
Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda yhdenvertaisuutta edistävä ympäristö, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja kokea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa tai yhteisöä, esimerkiksi työyhteisöä. Se edistää yhteiskunnan vakautta ja taloudellista kehitystä. Yhteiskunnallinen turvan tunne, eri yhteiskunnan luokkien ja eri taustaisten välillä oleva konsensus tarvitsee hankkeen kaltaisia tukitoimia. Tämä ovat tärkeitä seikkoja yhteiselle hyvinvoinnille.
Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan -hankkeessa on laadittu Eettinen koodisto työnantajille, jossa muistutetaan työntekijöiden oikeuksista työpaikoilla. Eettinen koodisto on seitsemän säännön kokoelma, joka on tuotettu visuaaliseen ja printattavaan muotoon ja sen voi ladata vapaasti hankkeen nettisivuilta. Hankkeessa on jaettu Eettistä koodistoa Satakunnan alueen työnantajille jakaen samalla tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista molemmat osapuolet huomioiden. Hankkeessa tehtiin myös ”Kaikkien työpaikka!” -logo, jonka voi vapaasti ladata hankkeen verkkosivuilta.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153550
Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan
Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan -hanke toimi työllistämisen tukena satakuntalaisille työnantajille 1.9.2022–31.12.2023. Tavoitteena oli vahvistaa työelämän vastuullisuutta ja rakentaa siltaa työnantajien ja työnhakijoiden välille. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa tuettiin myös turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun statuksessa olevien ukrainalaisten työnhaku- ja digitaitoja.
Diakonia-ammattikorkeakoulu toimi yhteiskunnallista vastuuta kantavassa Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan -hankkeessa päätoteuttajana ja osatoteuttajana oli Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Säätiö