Isien ja tasavertaisen vanhemmuuden asialla
Tämän päivän lapsiperheet pyrkivät yhä enenevässä määrin tasavertaiseen vanhemmuuden jakamiseen ja isän rooli nähdään tärkeänä, aktiivisena ja osallistuvana. Isän roolin muutoksesta huolimatta isien kokemuksissa nousee edelleen esiin kohtaaminen toissijaisena vanhempana suhteessa äiteihin sekä eri suunnista tulevien odotusten ristiriita ja kuormittavuus. MILAVA-hanke pyrkii vastaamaan sekä isien että heitä kohtaavien ammattilaisten tarpeisiin osallistuvan isyyden ja tasavertaisen vanhemmuuden tukemisessa.
Perheiden kohtaamat haasteet ja odotukset ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä, kun perinteiset sukupuoliroolit ovat alkaneet murentua ja vanhemmuutta tarkastellaan uudenlaisesta näkökulmasta. Tämän päivän perheideaali perustuu vanhempien tasa-arvoiseen osallisuuteen, joka edistää yksilöiden, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Mies- ja isäkuvan laajentuminen on avannut isille entistä enemmän mahdollisuuksia toteuttaa itseään vanhempana. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että isien osallisuus perhe-elämässä edistää myös lasten fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä ja isän osallisuus on yhteydessä parempaan parisuhteen laatuun. Isien tukemisella voidaan vahvistaa myös yksilötasolla miesten kokonaishyvinvointia.
Isyyden rooliodotukset vaativat mieheltä tasapainoilua
Tämän päivän nuorilta isiltä odotetaan aktiivista osallistumista hoivaan, kasvatukseen ja arjen askareisiin. Työelämän vaatimukset eivät kuitenkaan ole kadonneet ja äidin jäädessä perhevapaille päävastuu perheen taloudellisesta toimeentulosta on usein yhä miehen vastuulla. Koska myöskään miehen tarpeet kaverisuhteille, omalle ajalle ja harrastuksille eivät katoa mihinkään isäksi tulemisen myötä, saattavat muuttuneet isyyden vaatimukset näkyä arjessa riittämättömyyden tunteina sekä jaksamisen ongelmina.
Isien omissa toiveissa nousee usein esille halu olla enemmän läsnä lastensa elämässä ja toimia eri tavoin kuin oma isä aikanaan. Isäksi tuleminen tuo mukanaan hyvin voimakkaita tunteita, avuttomuudesta ja ahdistuksesta ylpeyteen ja iloon. Vaikka isien kokemuksiin onkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota, eri suunnista tulevat odotukset ja isyyden mallit voivat aiheuttaa epävarmuutta sekä ristiriitaisia ajatuksia siitä, millainen isän tulisi olla ja miten hänen tulisi toimia.
Tasavertainen vanhemmuus tukee koko perheen hyvinvointia
Jokaisen lapsen elämässä on tärkeää olla turvallisia aikuisia. Kahden tasavertaisen vanhemman perheessä lapsella on kaksi roolimallia, tukijaa ja kasvattajaa. Yhteinen tekeminen ja läsnäolo isän kanssa tarjoaa lapsille mahdollisuuden oppia miehen mallia sekä erityisiä taitoja, jotka ovat ominaisia juuri omalle isälle. Positiivisella isä-lapsi-suhteella on todettu olevan myönteinen vaikutus lapsen itsetunnon sekä sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen.
Jokaisen lapsen elämässä on tärkeää olla turvallisia aikuisia.
Parhaimmillaan tasavertainen vanhemmuus vahvistaa perheen yhteenkuuluvuutta sekä tukee myös äidin ja jaksamista. Vastuiden jakaantuminen mahdollistaa molempien vanhempien henkilökohtaisen ajan, identiteetin ja urakehityksen, edistäen sukupuolten tasa-arvoa myös kodin ja työelämän välillä. Isälle itselleen osallistuva vanhemmuus avaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun, auttaa rakentamaan yhteyttä lapseen ja vahvistaa kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Aktiivinen isyys on tutkitusti yhteydessä sekä miehen psyykkiseen että fyysiseen terveyteen.
Ammattilaisten asenteet ja palvelurakenteet vaikuttavat vanhemmuuteen
Raskausajasta alkaen vanhempia tuetaan ja kohdataan eri palveluissa, kuten neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa ja sosiaalihuollon asiakkuudessa. Vakiintuneet toimintamallit ja ammattilaisten tiedostetut tai tiedostamattomat asenteet vaikuttavat vanhempien kohtaamiseen. Ihanteellisessa tilanteessa molemmat vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea, olivatpa he yksin tai yhdessä.
Todellisuudessa palveluiden käytännöt voivat pahimmillaan vahvistaa vanhempien epätasa-arvoa, jos vanhemmat kohdataan ja heitä kohdellaan sukupuolensa perusteella eri tavoin. Ammattilaisen olisi tärkeä säännöllisesti tarkastella omia asenteitaan ja toimintatapojaan kohdatessaan vanhempia: Kohtaammeko isän eri tavalla kuin äidin? Oletammeko tiedostamatta ensisijaisen ja toissijaisen vanhemman sukupuolen perusteella? Olemmeko kiinnostuneita isien hyvinvoinnista siinä missä äitienkin? Tunnistammeko isät omana asiakasryhmänään, joilla on omat erityishaasteensa?
Tasavertaisen vanhemmuuden tukeminen ja isäerityinen näkökulma olisi hyvä tuoda näkyväksi tavoitteeksi koko organisaatiossa. Siten laadukkaan isätyön kehittäminen ei jäisi satunnaisten kohtaamisten tasolle tai yksittäisten ammattilaisten vastuulle.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173056
MILAVA-hanke vahvistaa isien hyvinvointia ja ammattilaisten isätyön osaamista
- Pohjoissuomalaisten korkeakoulujen yhteisen Mies, lapsi ja vanhemmuus (MILAVA) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa isien hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä edistää vanhempien välistä tasavertaisuutta, perheiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioiden.
- Hankkeessa tarjotaan uudenlaisia palveluita ja vertaistoimintoja isille, järjestetään koulutuksia ammattilaisille sekä yhteiskehitetään isätyön menetelmiä.
- Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke toimii vuosina 2023–2025.
- Ryhmähankkeen toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
- Tutustu hankkeen verkkosivuihin.