Palvelujärjestelmäosaajasta verkosto-osaajaksi – identiteetin muutos sosiaali- ja terveysalan työntekijällä

Perinteisesti ajatellen sosiaali- ja terveysalan palvelut muodostavat palvelujärjestelmän. Eri ammattilaisten osaamiseen on kuulunut osata palvelujärjestelmä ja ohjata asiakas tai potilas palvelujärjestelmässä oikeaan palveluun.

Palvelujärjestelmän on todettu olevan pirstaleinen ja palvelut hankalasti tavoitettavia. Asiakas tai potilas on kaikille palvelujärjestelmän toimijoille yhteinen, mutta toiminnan yhteinen tavoite ja toimintamalli ovat puuttuneet. On saattanut myös käydä niin, että asiakas tai potilas ei ole ohjauksesta huolimatta päässyt palveluun. Tyypillistä on ollut myös, että ohjausta toteuttava työntekijä ei tiedä, miten ihminen saavutti palvelun tai mikä oli palvelun tulos. Palvelun vaikuttavuudesta ei tiedetä riittävästi. Ihminen on myös saattanut pudota palveluverkon ulkopuolelle, kun ohjaus on ollut pääasia ja ihmisen tilanteen selviäminen tai tulos on jäänyt sivuun.

Tarve monialaiselle ja -ammatilliselle osaamiselle

Myös sosiaali- ja terveysala edellyttää yhä enemmän monialaisen ja -ammatillisen työn osaamista. Monialaista työtä tehdään, mutta myös sen systemaattinen tarkastelu ja kehittäminen on tarpeen. Myöskään koulutus ei ole vastannut nykyvaatimusta verkosto-osaamisesta. Liian usein erilaisten, asiakkaan tarpeisiin perustuvien palaverienkin jälkeen jää epämääräiseksi se, mitä sovittiin, kuka ottaa vastuuta ja milloin tai miten sopimuksista tehtyjen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan.

Monialaista työtä tehdään, mutta myös sen systemaattinen tarkastelu ja kehittäminen on tarpeen.

Itlan (Ritola, 2022) kehittämä yhteisövaikuttavuuden malli antaa ratkaisuja nykyaikaiseen toimintaan ja toiminnan kehittämiseen palvelujärjestelmässä ja koulutuksessa. Yhteisövaikuttavuusmallissa tarvittava toimijaverkosto kytketään yhteen niin, että eri toimijat työskentelevät saman tavoitteen suuntaisesti ja yhteisesti. Tarvittavat toimijat kootaan yhteen niin sanotulla ”yhden kontaktin periaatteella”. Toimintamalli on hallintorajat ylittävä verkostotyön toimintamalli, jolla aikaansaadaan systeeminen muutos palveluiden integroimiseksi ja niiden johtamiseksi ihmisen ympärillä. Tavoitteena on tuen toteuttaminen usean systeemin yhteistyönä heti alusta alkaen. Keskeistä toimintamallissa on saada eri palvelut mahdollisimman helposti yhteen ihmisen tarpeiden ja tuen mukaisesti.

Osaamista yhteisvoimin

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tarvitaan paradigman muutosta. Tulevaisuuden ja tämän päivän työ edellyttävät työntekijältä oman alan osaamisen lisäksi  tiedon jakamista kaikkien hyödyksi. Siksi tarvitaan myös dialogitaitoja. Ihmisen kohtaamisessa työntekijältä odotetaan ei-tietämisen positiosta liikkumista kohti asiakkaan tai potilaan kokemuksen kuulemista ja toisten osaamisen merkityksen tiedostamista. Yhdellä työntekijällä voi olla osaamista tutkimuksista tai hyvistä ja näyttöön perustuvista käytännöistä omalla allaan. Hänen velvollisuutensa on jakaa se yhteiseen käyttöön. Tukea tai apua tarvitseva asiakas tai potilas on koko ajan mukana omien asioidensa käsittelyssä. Asiakkaan tai potilaan lisäksi mukana ovat hänen nimeämät tärkeät henkilöt , jotka voivat olla esimerkiksi järjestöjen vertais- ja kokemustoimijoita.

Lisäksi työntekijöiltä tarvitaan ihmettelyä ja reflektiotaitoja. Reflektiotaidot ovat oikeiden ja siten prosessia eteenpäin vievien kysymysten esittämistä ja aktiivista, intensiivistä kuuntelemista. Työskentelyssä jokainen toimija tekee konkreettisia lupauksia siitä, kuinka voi omassa työtehtävässään auttaa ihmistä ja hänen läheisiään.

Toimintavan muutos tarkoittaa myös kohderyhmä- ja työntekijä-käsitteiden uudelleen tarkastelua kohti toimija- ja toimijuus-käsitteitä. Yhteisen ymmärryksen myötä toimijoilla on yhteinen toimenpiteiden kohde ja kaikkien osallistuminen tunnistetaan.

Muutos parempaan edellyttää monialaista osaamista ja ratkaisukeskeisyyttä.

Lähde

Ritola, V.  (2022). Pitkäkestoinen muutos lapsiperheiden palveluiden integraatiossa – alueellisen oppimisverkoston yhteisövaikuttavuustyön arviointia Itlan raportit ja selvitykset 2022:2  Helsinki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. ISBN 978-952-7458-06-8 (PDF).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126645